KPL 6.1 Demokratia ja vaalit

Suomessa on edustuksellinen demokratia eli kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajia tekemään päätöksi. 

Suoraa demokratiaa on esim. kansanäänestys. Suomessa on järjestetty kaksi kertaa kansanäänestys, 

kieltolain kumoamisesta 1932 ja Euroopan unioniin liittymisestä 1994. 

Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Kaikki täysi-ikäiset (18 vuotta) saavat äänestää ja kaikilla on yksi ääni. 
 
Kun saat äänestää, olet vaalikelpoinen eli saat asettua ehdokkaaksi (poikkeus sotilaat ja korkeat virkamiehet) 

Vaaleihin ehdokkaita saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. 

  

Eduskuntavaalit 

Joka neljäs vuosi valitaan 200 kansanedustajaa, ellei eduskuntaa hajoteta ja määrätä uusia vaaleja. 

Suhteellinen vaalitapa 

Suomi on jaettu kolmeentoista vaalipiiriin. 

 Kunnallisvaalit  

Joka neljäs vuosi 

Suhteellinen vaalitapa, valitaan kunnanvaltuuston jäsenet. 

Jokainen kunta on vaalipiiri. 

Presidentinvaalit  

Joka kuudes vuosi, ellei presidentti eroa tai kuole ennen kauden loppumista. 

Suora kaksivaiheinen kansanäänestys. 

Koko maa on vaalipiiri. 

EU-parlamenttivaalit 

Joka viides vuosi valitaan Suomesta 13 edustajaa EU-parlamenttiin. 

Suhteellinen vaalitapa 

Koko maa vaalipiiri

KPL 7.1 Kunnat ja hyvinvointi alueet ( Forssan kaupunki)  

 Suomessa on noin 300 kuntaa. Joitakin kuntia sanotaan kaupungeiksi.  

Jokaisella kunnalla on alue. 

Monista asioista kunta voi päättää itse ja kuntalaiset valitsevat vaaleilla päättäjät. 

Jokainen kunta kerää rahaa ja järjestää (tekee) palveluja esim. peruskoulut.  

Jokainen suomalainen on jonkin kunnan jäsen eli hän asuu kunnassa. 

Kuntalaisella eli ihmisellä joka asuu kunnassa on oikeuksia  

 Hän voi äänestää ja olla ehdokas kunnallisvaaleissa.  

Hänellä on oikeus käyttää kunnan palveluja ( tehtäviä) esim. terveyskeskusta.  

Hänellä on oikeus saada tietoa kunnan tekemistä päätöksistä. 

Hänellä on oikeus valittaa (vaatia muutosta) kunnan tekemään päätökseen. 

Kuntalaisella on velvollisuus maksaa kunnan määräämät verot. 

 

Mitä kunnat (Forssan kaupunki) tekevät. 

Osa kunnan tehtävistä on lain määräämiä. Kunnan on pakko järjestää ( tehdä) peruskoulut. 

Osa tehtävistä on vapaaehtoisia esim. Uimahallit. 

Kunta voi järjestää palvelut yksin, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi ostaa ne yrityksiltä. 

Tehtävät 

Opetus ja kulttuuria, koulut ja kirjastot 

Yleiset työt, kaavoitus (rakentamisen suunnittelu), vesi ja viemäri putket, kadut 

Aikaisemmin kuntien vastuulla oli sosiaali ja terveyspalvelut. Ne on siirrtetty nykyisin 21 hyvinvointialueella.

 

Miten kunnat saavat rahaa (Forssan kaupunki)?  

Ihmiset maksavat palkasta veroa kunnalle, kunnallisvero. 

Omakotitalojen omistajat maksavat veroa, kiinteistövero. 

Kunnassa olevat yritykset esim. tehtaat maksavat veroa, yhteisövero. 

Kunta voi vuokrata tai myydä omaisuuttaan esim. rakennuksia tai maata.  

Kunta saa rahaa myös, kun ihmiset maksavat esim. pääsymaksun uimahalliin tai hammaslääkärin maksun. 

Valtio antaa kunnille rahaa. 

Kunta voi lainata rahaa.  

 

Miten kunnassa päätetään asioista?  

Joka neljäs vuosi kunnan asukaat valitsevat vaaleilla kunnanvaltuuston. Sillä on ylin (eniten) valta kunnassa. 

Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan budjetin (tulot ja menot) eli päättää rahoista. Se valitsee kunnanhallituksen. 

Kunnanhallitus valmistelee (suunnittelee) valtuuston päätöksiä ja toteuttaa (tekee) ne. 

Kunnassa on myös virkamiehiä esim. kunnanjohtaja. Myös he suunnittelevat ja toteuttavat valtuuston päätöksiä. Päättävät pienistä asioista. 

Virkamiehille maksetaan palkkaa. Valtuuston ja hallituksen jäsenille ei makseta palkkaa.  

KPL 7.2 Eduskunta  

Valitaan vaaleille joka neljäs vuosi. Vain kansa on eduskunnan yläpuolella. 

Tehtävät:  

Hallituksen valvonta. Eduskunta voi “erottamaa hallituksen”.  

Hyväksyy lait  

Hyväksyy joka vuosi valtion budjetin eli tulot ja menot. 

Tärkeimmät sopimukset muiden valtioiden kanssa.  

Julistaa sodan ja rauhan.  

 

Ryhmäkuri: 

Kansanedustajat kuuluvat jonkun puolueen eduskuntaryhmää. 

Kun laki tulee eduskuntaan, jokainen eduskuntaryhmä kokoontuu. Yhdessä sovitaan äänestetäänkö kyllä vai ei.  

Jokainen kansanedustaja äänestää ryhmän päätöksen mukaan.  

 

Valiokunta 

Valiokunta on ryhmä, johon kuuluu joukko kansanedustajia useista puolueista. 

Jokainen valiokunta on erikoistunut yhteen esim. koulutukseen. 

Kun laki tulee eduskuntaan, se lähetetään valiokuntaan.  

Valiokunnissa kansanedustajat tukivat lakia. He kuuntelevat asiantuntijoita. 

He pystyvät kertomaan muille kansanedustajille, millainen on uusi laki.  

 

Täysistunto 

Täysistunto on eduskunnan suuressa salissa. Siellä voi olla kaikki kansanedustajat.  

Täysistunnossa kansanedustajat pitävät puheita. He voivat arvostella tai kehua uutta lakia. 

Täysistunnoissa äänestä myös päätöksistä. Lait hyväksytään täysistunnon äänestysisissä.  

Täysistunnoissa opposition kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä hallitukselle. Hallituksen täytyy vastata kysymyksiin. Oppositio arvostelee hallitusta. 

Oppositio ovat ne puolueet, jotka eivät ole hallituksessa.  

 

 Miten laki syntyy? 

Hallitus tai ministeri päättää, että tarvitaan uusia laki. 

Virkamiehet kirjoittavat lain ministerin ohjeiden mukaan. 

Hallitus antaa lain eduskunnalle. 

Eduskunnassa lakia tutkitaan valiokunnassa. 

Eduskunta hyväksyy (kyllä) tai hylkää lain (ei) äänestyksellä.  

Presidentti allekirjoittaa (hyväksyy) lain.  

Jos presidentti ei allekirjoita (hyväksy) lakia, eduskunnan äänestää laista (ei muutoksia) uudelleen  kolmen kuukauden kuluttua.  Laki tulee voimaa ilman presidentin allekirjoitusta. Lykkäävä veto-oikeus. 
  

 

 KPL 7.3   Hallitus  

Hallitus on pääministeri ja joukko muita ministereitä. Jokaisella ministerillä on oma erikoisalansa esim. Opetusministeri vastaa kouluista. 

Ministerit johtavat valtion hallintoa. He ovat ministeriöissä työtä tekevien virkamiesten pomoja eli ministeri johtaa ministeriötä.  

Ministerit ovat politikkoja eli kuuluvat johonkin puolueeseen. He ovat myös yleensä kansanedustajia.   

 

Miten hallitus muodostetaan. 

Eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus eroaa. 

Suurimman puolueen johtaja alkaa kysellä, mitkä puolueet haluavat hallitukseen.  

Neuvotteluissa puolueet sopivat, kenestä tulee ministeri ja montako ministeriä eri puolueet saavat.  

Neuvotteluissa puolueet sopivat, mitä he tekevät seuraavan vuoden aikana (hallitusohjelma). Jokaisella on omat vaatimukset, mutta tehdään kompromissi.  

Jos yli puolet kansanedustajaa kannattaa hallitusta, se on valmis. 

Presidentti nimittää (“hyväksyy”) hallituksen.  

 

Mitä hallitus ja ministerit tekevät?  

Johtaa ja valvoo virkamiehiä. Valtion hallinto. 

Suunnittelee ja valmistelee eduskunnan päättämiä asioita esim. lait ja valtion budjetti.  

Eduskunnan päättämien asioiden toteuttaminen. 

Huolehtii Suomen suhteista ja yhteistyöstä Euroopan Unionin kanssa.  

 

Parlamentarismi  

Parlamentarismi tarkoittaa, että eduskunta valvoo hallitusta. Jos enemmistö kansanedustajista haluaa, hallitus joutuu eroamaan. 

Kansanedustajat voivat esittää hallitukselle tai ministerille kysymyksiä ja ministereiden täytyy vastata.  

Oppositio kertoo kysymyksillä, kuinka huono hallitus, julkisuus. 

Välikysymyksessä 20 kansanedustajaa esittää hallitukselle kysymyksen. Hallituksen pakko vastata.  

Keskustelun jälkeen äänestetään. Jos yli puolet kansanedustajista äänestää hallitus vastaan (ei), niin hallitus eroaa. 

Enemmistöhallitus (yli 100 kansanedustajaa) voittaa äänestyksen. Sen omat kansanedustajat äänestävät hallituksen puolesta, ryhmäkuri.  

Välikysymyksellä oppositio saa julkisuutta. Voi arvostella hallitusta. 

 

KPL 7.4 Presidentti  

Suomen tasavallan presidentti valitaan joka kuudes vuosi. 

Suora (kaksivaiheinen) kansanäänestys. Sama henkilö voi olla kaksi kautta presidenttinä- 

 Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. 

 Presidentin tehtäviä  

Presidentin valtaa rajoitettiin 2000-luvun alussa. Presidentti voi käyttää monissa tapauksissa valtaa yhteistyössä hallituksen kanssa. 

 Ulkopolitiikka:
Presidentti johtaa ulkopolittikka yhteistyössä hallituksen kanssa. (EU asiat kuukuvat hallitukselle). 

Presidentti edustaa Suomea tekemällä valtiovierailuja ja ottamalla vastaa muiden maiden johtajien vierailuja. 

 Eduskunta: 

Presidentti avaa valtiopäivät (eduskunnan työvuosi, alkaa syksyllä).  

Presidentti voi hajottaa eduskunnan ja määrät uudet vaalit pääministerin aloitteesta ja eduskunta ryhmiä kuultuaan. 

 Hallitus: 

Presidentti osallistuu osaan hallituksen istunnoista (presidentinesittely). 

Presidentti nimittää hallituksen ja ministerit sekä myöntää sille eron (pääminiterin pyynnöstä).  

 Lainsäädäntö: 

Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Hänellä on lykkäävä veto-oikeus (3 kuukautta). 

Presidentti antaa asetuksia, joilla täydennetään lakeja. 

Puolustusvoimat: 

Presidentti on puolustusvoimien ylipäälikkö. 

Presidentti nimittää ja ylentää upseerit. 

 Kansalaiset: 

Presidentti myöntää kansalisille arvonimiä ja kunniamerkkejä. 

Presidentti matkustaa usein Suomessa erilaisille vierailuille. 

Linnanjuhlat 

Hänellä on armahdusoikeus. 

Presidentti on arvojohtaja eli hänen mielipiteillään on vaikutusta. Häntä kuunnellaan. 

 

Presidentin virka-asunto on Mäntyniemi ja kesäasunto Kultaranta. 

Presidentin apuna joukko virkamiehiä (presidentin kanslia). Puolustusvoimista adjutantit ja turvamiehet poliisista. 

Presidentin palkka on 160 000 euroa vuodassa. Ei veroja palkasta.