14.2 Opiskelijan palvelut (ei kirjasta)

Miten yhteiskunta tukee opiskelijoita? 

Opetus on maksutonta, ei lukukausimaksuja. Peruskoulusta yliopistoon asti 

Oppivelvollisuus kahdeksaantoista ikävuoteen asti, opiskelupakka on taattava, maksuttomat materiaalit 

 

Opintuki 

Opintotukea voi saada jo 17-vuotiaana (lapsilisän maksamien loppuu) 

Opintoraha 

Asumistuki 

Opintolaina 

Kotona asuminen ja vanhempien tulot vaikuttavat opintukeen erityisesti alle 18-vuotiaalla 

Opintukea saa tietyn kuukausi määrän tutkintoa kohti. Opiskelun ohessa voi tehdä työtä tietyn euro määrän ilman, että tuki vähenee. 

 

Muita opiskelijoiden etuja: 

Opiskelija-asunnot  

Edullinen ruoka oppilaitoksen ruokalassa.  

Opiskelijoiden terveydenhuolto  

Alennukset joukkoliikenteessä  

 

 

 15.1 Suomen kansalaisena  

Kansalaisuus 

Tavallisesti ihminen saa Suomen kansalaisuuden syntyessään. Jos toinen vanhemmista on suomalainen, niin lapsi saa Suomen kansalaisuuden. 

Jos Suomessa syntyvä lapsi ei saa minkään muun maan kansalaisuutta. 

Suomessa asuvalle toisen maan kansalaiselle voidaan anomuksesta myöntää kansalaisuus. 

Ihmisellä voi olla myös useiden maiden kansalaisuus.  

Suomen kansalaista ei voida karkottaa Suomesta tai hänen paluuttaan Suomeen ei voida estää- 

Kansalaisuudesta voi luopua ja sen voi saada anomalla takaisin. Pitkää ulkomailla asuva voi menettää kansalaisuuden, jos ei pidä yhteyttä Suomeen, harvinaista.  

Väestö 

Väkiluvun kasvuun vaikuttaa syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Suomen väkiluku kasvaa hitaasti muuttoliikkeen ansiosta. 

Syntyvyys on matala. Viime vuosina kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden.  

Suomi oli pitkää hyvin homogeeninen valtio eli suomalaiset olivat “samanlaisia”. 

Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomeen on muuttanut paljon väestöä ulkomailta. Aikaisemmin Suomesta lähdettiin paljon maailmalle esim. siirtolaisiksi (Suomi oli köyhä). 

Historiallisia vähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset, saamelaiset ja romaanit. 

Uusia vähemmistöjä ovat esim. virolaiset ja venäläiset, jotka ovat muuttaneet työnperässä tai Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet pakolaiset. 

 

 15.2 Perusturva 

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa valtio ja kunnat huolehtivat kansalaisen perusturvasta ( asunto, ruoka, terveydenhoito). 

Kela eli kansaeläkelaitos maksaa erilaisia tukia ja tulonsiirtoja kanslaislle. 

Hyvinvointivaltio  

Yhteiskunnan (valtio ja kunnat) tarjoamat maksuttomat tai edulliset palvelut esim. koulutus ja terveydenhoito.  

Yhteiskunnan tulonsiirrot esim. Lapsilisät, opintotuki työttömyyskorvaukset ja eläkkeet. 

Yhteiskunnan tuottamat palvelut ja tulonsiirrot rahoitetaan korkealla verotuksella.  

Hyvinvointivaltion uhkia 

Korkea verotus. Kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan veroja? 

Huoltosuhde heikkenee eli eläkeläisten ja muiden työssä käymättömien määrä kasvaa suhteessa töissä oleviin. 

Kestävyysvaje eli valtiolla on vaikeuksia rahoittaa menoja hyvinä vuosinakin. Joudutaan ottamaan koko ajan lainaa, valtio velka kasvaa.  

Liberaalin (“Amerikkalainen malli”) valtion kannatus kasvaa. Pienet verot, vahan tulonsiirtoja ja yhteiskunnan tarjoamia palveluita. 

 

 15.3 Synnytyslaitokselta saattohoitoon 

Ennen koulua 

Neuvola, jo ennen syntymää ja sen jälkeen. 

Äitiysloma ja Äitiysraha sekä isyysloma ja isyysraha 

Äitiyspakkaus  

Vanhempainvapaa ja vanhempainraha 

Lapsilisät 

Päivähoito, lastentarha tai perhepäivähoito 

Esikoulu  

 Maksuton koulutus 

 Sairaus 

Suomessa yhteiskunta tukee sairastunutta monin tavoin. 

Sairaslomalta maksetaan täyttä palkka. Jos loma jatkuu pitkää, henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa (suuruus riippuu palkasta) 

Yhteiskunta maksaa suurimman osan tutkimusten hoidon kustannuksista julkisessa terveydenhoidossa, pieni omavastuu. 

Osa lääkkeiden hinnasta maksetaan myös. 

Yhteiskunta maksaa myös kuntoutusta.  

 

Työttömyys 

Suomessa työttömille maksetaan työttömyyskorvausta. Sitä on kahdenlaista. Peruspäiväraha ja henkilön palkasta riippuva ansiosidonnainen työttömyyskorvaus. 

Työ- ja elinkeinopalvelu toimistot (Te) auttavat työhaussa. Ne ohjaavat ihmisiä erilaisiin koulutuksiin.  

 

Eläkkeet 

Suomessa on kahdenlaisia eläkkeitä. Kansaeläke on tarkoitettu kaikille. Sen tarkoituksena on turvata perustoimeen tulo. 

Työeläkkeen suuruus riippuu ihmisen työvuosista ja palkasta. Mitä suurempi palkka ja pitempi työura, sen parempi eläke.  

Yleensä ihmiset jäävät vanhuuseläkkeelle esim. 63-65 vuotiaana. Sairauden vuoksi voi joutua jäämään eläkkeelle jo aikaisemmin. 

Avioliitto 

 

Avioliitto solmitaan ja puretaan virallisesti. Se on osapuolia laillisesti (juridisesti) sitova sopimus. 

Avioliitto voidaan solmia kirkossa tai maistraatissa. 

Avioliitto puretaan käräjäoikeuden päätöksellä. 

Avioesteet, estävät avioliiton solmimisen: 

Alaikäisyys (18 vuotta) 

Lähisukulaisuus (serkkujen kanssa voi solmia avioliiton) 

Voimassa oleva avioliitto (vain yksi puoliso kerrallaan) 

Holhouksen alaisuus eli ihminen ei pysty itse päättämään asioistaan esim.dementoinut vanhus.

Avioliitto 

Virallinen solmiminen ja purkaminen.  

Avioliittoon syntyvän lapsen isä on automaattisesti aviomies. 

Avioliitossa on puolison elatusvelvollisuus. 

Kun avioliitto päätyy puolisoilla on avio-oikeus toisen omaisuuteen eli omaisuus jaetaan tasan, ellei ole avioehtoa.  

Puolisot perivät toisensa ilman testamenttia. 

Avoliitto 

Alkaa kun muutetaan yhteen ja päätyy, kun muutetaan erilleen. Ei “virallinen sopimus” 

Lapsen isyys on tunnustettava, ei automaattisesti. 

Omaisuudet säilyvät erillisinä, yhteiset hankinnat molempien nimiin. 

Kun avoliitto päätyy, molemmat ottavat oman omaisuutensa ja yhteinen jaetaan tasan. 

Avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti, tarvitaan testamentti.  

Avioero 

Avioero prosessin voi laittaa vireille toinen tain molemmat aviopuolisot yhdessä. Toinen puoliso ei voi estää prosessisija. 

Hakemus jätetään käräjäoikeuden kansliaan. Ennen eron myöntämistä 6-12 kuukauden harkinta-aika. Voidaan asua yhdessä tai erikseen. 

Ennen eron vahvistamista on sovittava: 

Perheen yhtyeisen omaisuuden jakamisesta esim. Mitä tapahtuu asunnolle? Kuka maksaa tasinkoa eli rahaa “köyhemmälle” osapuolelle. 

Lasten huoltajuudesta (yksinhuoltajuus /yhteishuoltajuus).  

Lasten elatusmaksut ja tapaamiset. 

Harkita-ajan päätyttyä käräjäoikeudelle jätetään uusia uusi erohakemus (vahvistus). 

Oikeus vahvistaa eron.  

 Jos uutta hakemusta ei jätetä, eroprosessi päättyy.