11.1 Verot

(“verot ovat hinta, jonka maksamme sivistyneestä yhteiskunnasta”) 

Veroilla kerätyillä rahoilla maksetaan julkisetpalvelut esim. koulutus ja terveydenhoito sekä rahoitetaan tulonsiirrot (ihmisille annetaan rahaa) esim. lapsilisät ja työttömyyskorvaukset. 

Veroja Suomessa keräävät valtio, kunnat ja kirkko (jäsenyys). 

 

 Mitä veroja on olemassa? 

Välilliset vero eli kun ostat jotain, niin osa hinnasta menee valtiolle verona. 

ALV eli arvonlisävero, maksat melkein aina, kun ostat tavaran tai palvelun. 

Ajoneuvovero 

Valmistevero, tupakka, alkoholi, bensiini 

Varainsiirtovero, kun ostat asunnon, joudut maksamaan varainsiirtoveroa. 

Haittavero tai ympäristövero, valtio verottaa saastuttavaa tuotantoa esim. kivihiili voimalaitoksissa. Näkyy sähkön hinnassa. 

 

Välittömät verot 

Välittömät verot otetaan suoraan ihmisen tuloista esim. palkka 

Progressiivinen veroprosentti eli veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. 

Tulovero, maksetaan valtiolle palkasta 

Perintö - ja lahjavero 

Osakkeiden osingoista ja myynnistä maksettava vero ja pankkitalletusten tuotto 

Sama veroprosentti kaikille tuloista riippumatta 

Kunnallisvero 

Kirkollisvero, vain jos kuulut kirkkoon 

Sosiaalivakuutusmaksut esim. eläkemaksu.

Vuoden alussa suomalaisille toimiteen postitetaan verokortti, jossa on ennakonpidätys prosentti eli tieto kuinka paljon palkasta menee veroa. Perustuu arvioon henkilön tuloista.

Jos maksat liikaa veroja eli veroprosentti on liian suuri niin saat ensi vuonna veronpalautusta. Jos taas maksat liinan vähän veroja, joudut maksamaan niitä lisää ensi vuonna.

Jos tiedät että sinun veroprosentti on liian suuri (sinun tulot arvioitu liian suuriksi), voit pyytää veroprosentin laskua.

Yritysten verotus

Jos yritys tuottaa voittoa, niin se joutuu maksamaan yhteisöveroa. Myös yrityksen omistajilleen maksamista osingoista (osa yrityksen voitosta) maksetaan vero.

Yrityksen pyrkivät pienentämään maksamiaan veroa verosuunnittelulla (laillista).  Ne voivat maksaa veronsa sellaisiin maihin, missä on alhainen verotus, veroparatiisi.

 
11.2 Julkinen sektori

 Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtiota, hyvinvointialueet ja kuntia (kaupungit)

Julkisen sektorin tehtäviä:

Teiden, rautateiden sähköverkkojen vesi- ja viemäriverkkojen rakentaminen

Terveydenhoito, sairaalat ja terveyskeskukset.

Sosiaalitoimi, päivähoidosta vanhustenhoitoon

Koulutus, peruskouluista yliopistoon

Turvallisuus, poliisi , palokunta, rajavartiosto, puolustusvoimat

Tulonsiirrot (rahaa annetaan ihmisille) eläkkeet, lapsilisät opintotuki jne.

 Julkisella sektorilla on paljon työntekijöitä esim. opettajat ja sairaanhoitajat.

 

Valtion talous

Suomen valtion tärkeimmät tulonlähteet välittömät verot (suoraan tuloista, esim. palkka) ja arvonlisävero.

Valtion talouden suurin ongelma on se, että valtio käyttää enemmän rahaa kuin se pystyy keräämään.

Suomen valtio joutuu ottamaan joka vuosi lisää lainaa.

Kun laina määrä kasvaa niin valtio joutuu käyttämään enemmän rahaa lainojen korkojen maksamiseen.

Jos valtiolla on liikaa velkaa, niin silloin kukaan ei enää halua lainata. Suuria ongelmia.

 

Valtio voisi saada lisää rahaa veroja nostamalla. Ongelma on, että monet ihmiset eivät halua maksaa lisää veroja. Jos vero nostetaan ”liikaa” osa ihmisistä miettii  kannattaako tehdä lisää töitä, jos verot ovat korkeita.

Pitäisi löytää uusia verotuskohteita tai tukkia verotuksen porsaanreiät.

Valtion menojen leikkaaminen on myös hankalaa, koska osa menoista on lakisääteisiä. Meojen leikkaamien koskee aina joitakin ihmisiä.

Verojen nostaminen ja menojen leikkaamien ovat poliittisia päätöksiä.

 

Bruttokansantuote eli BKT 

BKT on maassa yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteen laskettu arvo. 

Korkea BKT merkitsee korkeaa elintasoa. 

Eri kokoisia talouksia eli maita voidaan verrata laskemalla BKT asukasta kohti. 

Kun taloudella menee hyvin ( korkea työllisyys, tavarat menevät kaupaksi) niin BKT kasvaa. Kun taloudella menee huonosti, BKT supistuu.

BKT on talouden mittari. 

Mistä BKT ei kerro? 

Varallisuuden jakaantumisesta ja tuloeroista 

Harmaasta taloudesta ja rikoksista 

Kotitöistä 

Luonnonvarojen kulumisesta ja ympäristön saastumisesta 

Mitä tavaroita ja palveluja tuotetaan 

Ihmisten onnellisuudesta 

 

 11.3 Talouskasvu ja inflaatio 

Inflaatio 
Inflaatio tarkoitta rahan arvon heikentymistä. Rahan nimellisarvo säilyy samana, mutta sen ostovoima heikkenee. Käytännössä inflaatio on hintojen nousua. 

Inflaatio on osa normaalia taloutta. Haitalliseksi inflaatio muuttuu, jos se on liian nopea. Euroopan keskuspankin tavoite on ollut 1-2 prosentin inflaatio. 

Hyperinflaatiossa raha muuttuu arvottomaksi. 

Deflaatio tarkoittaa rahan arvon nousua eli hintojen laskua. Se on talouden kannalta huono asia. Ihmiset lykkäävät tavaroiden ja palveluiden ostamista, koska odottavat niiden halpenevan. Kysyntä laskee konkursseja ja työttömyyttä. 

 
Miten inflaatio syntyy? 

Raaka-aineiden hinnat ja palkat nousevat. Tuotteiden hinnat nousevat. 

Jonkin tuotteen kysyntä kasvaa, mutta tuotanto ei. Tuotteesta pula, hinta nousee. 

Markkinat (ihmiset) odottavat inflaation kiihtyvän. He käyttäytyvät tämän arvion mukaan ja toimillaan kiihdyttävät inflaatiot. 

Lisätään rahan määrää taloudessa eli painetaan lisää rahaa. 

Mitä haittaa on inflaatiosta? 

Inflaatio syö pankkitalletusten arvoa. 
Kun korot nousevat niin lainat kallistuvat ja siitä seuraa investointien väheneminen. 

Kun ihmisten ostovoima heikkenee, tulee paineita nostaa palkkoja. Tämän seurauksena kustannukset kasvavat ja kilpailukyky heikkenee. 

Tulonsiirrot esim. eläkkeet nousevat hitaammin kuin hinnat. Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät. 

Miten inflaatiota voidaan torjua? 

Hillitään tuotantokustannusten nousua esim. maltilliset palkankorotukset ja veroratkaisut. 

Kun nostetaan korkoja, niin markkinoilta imetään ylimääräistä rahaa ja lainaaminen kallistuu sekä säästäminen tuottaa paremmin. Kysyntä ja investoinnit vähenevät. 

Lisätään tarjontaa 

 

Talouden nousukaudet ja laskukaudet

Taloudessa on välillä hyvät ajat eli nousukausi ja välillä huonot ajat eli laskukausi.

Tällainen talouden tilanteen vaihtelua (suhdannevaihtelu) on normaalia. Yritysten ja valtioiden pitäisi ottaa varautua niihin.

Mistä tietää, että maan taloudella menee huonosti? 

Laskukausi 

Työttömyys kasvaa. 

Konkurssit lisääntyvät. 

Pörssikurssit laskevat 

Rakentaminen vähenee. 

BKT kasvaa hyvin hitaasti tai ei ollenkaan. 

Inflaatio on hidasta, mahdollisesti deflaatio, 

Korot ovat matalat. 

Valtion ja kuntien menot kasvavat ja tulot pienenevät. Lainataan rahaa. 

Nousukauden aikana vaikutukset päinvastaisia. 

 

Mitä valtio (EU ja kunnat) tekevät laskukauden aikana?  

Valtio voi laskea veroja. Ihmisellä enemmän rahaa ja he ostavat tavaroita ja palveluita. Vähentää työttömyyttä. 

Laskea korkoja (EU-keskuspankki). Lainan ottaminen halvempaa. Ihmiset ja yritykset käyttäisivät rahaa. 

Valtio ja kunnat rakentavat. 

Valtio tukee työttömien koulutusta uuteen ammattiin ja uusien tuotteiden kehittämistä. 

Sosiaaliturva ja työttömyysturva 

 

11.4 Kestävyysvaje  

 

Kestävyysvaja tarkoittaa sitä, että valtio ei kerää riittävästi rahaa menoihinsa edes hyvinä vuosina. Valtion pitää lainata joka vuosi rahaa.

Ongelmia aiheuttaa se, että eläkeläisten ja muiden töissä käymättömien ihmisten määrä töissä oleviin kasvaa. Väestö ikääntyy.

 Liian moni suomalainen ei ole töissä, huoltosuhde.

Tilannetta pyrittää ratkaisemaan pidentämällä työuria eli eläkeikä nousee ja nopeammin töihin opiskelemasta.

Myös ulkomaalaisten työntekijöiden määrää pyritään lisäämään, maahanmuutto

 

Työttömyys:  

Kitkatyöttömyys
Suhdanne työttömyys
Kausityöttömyys  
Rakennetyöttömyys

 Työttömyysturva 

Pitää ilmoittautua työnhakijaksi. Velvollisuus ottaa työtä vastaa 

Peruspäiväraha ja työmarkkinantuki. Maksetaan 5 päivältä viikossa 34.5 euroa päivä. Lapsikorotus.  

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, työttömyyskorvaus riippuu palkasta. Mitä suurempi palkka, sen suurempi työttömyyskorvaus. 

Maksetaan 300-500 riippuen iästä ja työsuhteen kestosta. Pitää olla työttömyyskassan jäsen. 

 

Eläkkeet 

Kansaneläke (takuueläke) tarkoitettu kaikille suomalaisille. Turvaa perustoimeen tulon. Saa yleensä ihmiset, joilla ei ole muuta eläkettä. 

Työeläke, jonka suuruus riippuu palkasta ja työtyövuosista. Kaikki työsuhteet lisäävät ( ei harmaatalous). 

Ihmiset ottavat vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ( maksat esim. 50 euroa kuukaudessa 30 vuotta eläkemaksua). 

Huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa paineita eläkejärjestelmään. Eläkemaksuja pitää nostaa, eläkkeitä laskea, tai työuria pidentää,

 

11.5 Miksi Thaimaassa on halvempaa?

Thaimassa tavarat ja palvelut ovat halvempia kuin Suomessa.

Niiden tuottamien on halvempaa, koska palkat ovat alhaisempia.

Thaimaassa verot ovat pienemmät.

Tavaroiden kuljettaminen maailmalta Thaimaaseen on halvempaa kuin Suomeen.

Ruoka on halvempaa. koska on parempi viljelylle.