11.1 Verot

("Meidän kaikkien tulisi oppia rakastamaan verojen maksamista") 
(“verot ovat hinta, jonka maksamme sivistyneestä yhteiskunnasta”)  
("verotus on varkautta")

Veroilla kerätyillä rahoilla maksetaan julkisetpalvelut esim. koulutus ja terveydenhoito sekä rahoitetaan tulonsiirrot (ihmisille annetaan rahaa) esim. lapsilisät ja työttömyyskorvaukset.  

Veroja Suomessa keräävät valtio, kunnat ja kirkko (jäsenyys) (Yle maksu tai vero). 

 Mitä veroja on olemassa? 

Välilliset vero eli kun ostat jotain, niin osa hinnasta menee valtiolle verona.  

ALV eli arvonlisävero, maksat melkein aina, kun ostat tavaran tai palvelun. 

Ajoneuvovero 

Valmistevero, tupakka, alkoholi, bensiini 

Varainsiirtovero, kun ostat asunnon, joudut maksamaan varainsiirtoveroa. 

Haittavero tai ympäristövero, valtio verottaa saastuttavaa tuotantoa esim. kivihiili voimalaitoksissa. Näkyy sähkön hinnassa. 

 

Välittömät verot 

Välittömät verot otetaan suoraan ihmisen tuloista esim. palkka 

Progressiivinen veroprosentti eli veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. 

Tulovero, maksetaan valtiolle palkasta 

Perintö - ja lahjavero  

Osakkeiden osingoista ja myynnistä maksettava vero ja pankkitalletusten tuotto  

Sama veroprosentti kaikille tuloista riippumatta 

Kunnallisvero 

Kirkollisvero, vain jos kuulut kirkkoon 

Sosiaalivakuutusmaksut  

 

11.2 Julkinen sektori  

Mitä valtio ja kunnat tekevät keräämillään verorahoilla?

Terveydenhoito esim. sairaalat
 
Sosiaalimenot esim.tulonsiirot (toimeentulutuki ja opintotuki), eläkkeet ja päivähoito

Koulutus 

Turvallisuus, maanpuolustus, poliisi ja pelastuslaitos 

 Infrastruktuuri, teiden, rautateiden, satamien, lentokenttien, viemäreiden rakentamin

Bruttokansantuote eli BKT 

BKT on maassa yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteen laskettu arvo. 

Korkea BKT merkitsee korkeaa elintasoa. 

Eri kokoisia talouksia eli maita voidaan verrata laskemalla BKT asukasta kohti. 

Kun taloudella menee hyvin ( korkea työllisyys, tavarat menevät kaupaksi) niin BKT kasvaa. Kun taloudella menee huonosti, BKT supistuu. BKT on talouden mittari. 

  

Mistä BKT ei kerro? 

Varallisuuden jakaantumisesta ja tuloeroista 

Harmaasta taloudesta ja rikoksista 

Kotitöistä 

Luonnonvarojen kulumisesta ja ympäristön saastumisesta 

Mitä tavaroita ja palveluja tuotetaan 

Ihmisten onnellisuudesta 

 

 11.3 Talouskasvu ja inflaatio 

Inflaatio 

Inflaatio tarkoitta rahan arvon heikentymistä. Rahan nimellisarvo säilyy samana, mutta sen ostovoima heikkenee. Käytännössä inflaatio on hintojen nousua. 

Inflaatio on osa normaalia taloutta. Haitalliseksi inflaatio muuttuu, jos se on liian nopea. Euroopan keskuspankin tavoite on ollut 1-2 prosentin inflaatio. 

Hyperinflaatiossa raha muuttuu arvottomaksi. 

Deflaatio tarkoittaa rahan arvon nousua eli hintojen laskua. Se on talouden kannalta huono asia. Ihmiset lykkäävät tavaroiden ja palveluiden ostamista, koska odottavat niiden halpenevan. Kysyntä laskee konkursseja ja työttömyyttä. 

  
Miten inflaatio syntyy? 

Raaka-aineiden hinnat ja palkat nousevat. Tuotteiden hinnat nousevat. 

Jonkin tuotteen kysyntä kasvaa, mutta tuotanto ei. Tuotteesta pula, hinta nousee. 

Markkinat (ihmiset) odottavat inflaation kiihtyvän. He käyttäytyvät tämän arvion mukaan ja toimillaan kiihdyttävät inflaatiot. 

Lisätään rahan määrää taloudessa eli painetaan lisää rahaa. 

  

Mitä haittaa on inflaatiosta? 

Inflaatio syö pankkitalletusten arvoa. 
 
Kun korot nousevat niin lainat kallistuvat ja siitä seuraa investointien väheneminen. 

Kun ihmisten ostovoima heikkenee, tulee paineita nostaa palkkoja. Tämän seurauksena kustannukset kasvavat ja kilpailukyky heikkenee. 

Tulonsiirrot esim. eläkkeet nousevat hitaammin kuin hinnat. Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät. 

  

Miten inflaatiota voidaan torjua? 

Hillitään tuotantokustannusten nousua esim. maltilliset palkankorotukset ja veroratkaisut. 

Kun nostetaan korkoja, niin markkinoilta imetään ylimääräistä rahaa ja lainaaminen kallistuu sekä säästäminen tuottaa paremmin. Kysyntä ja investoinnit vähenevät. 

Lisätään tarjontaa 

 

 Mistä tietää, että maan taloudella menee huonosti?  

Taloudessa menee välillä hyvin (nousukausi) ja välillä huonosti (laskukausi). 

Laskukausi 

Työttömyys kasvaa. 

Konkurssit lisääntyvät. 

Pörssikurssit laskevat 

Rakentaminen vähenee.  

BKT kasvaa hyvin hitaasti tai ei ollenkaan. 

Inflaatio on hidasta, mahdollisesti deflaatio, 

Korot ovat matalat.  

Valtion ja kuntien menot kasvavat ja tulot pienenevät. Lainataan rahaa.  

Nousukauden aikana vaikutukset päinvastaisia.  

 

Mitä valtio (EU ja kunnat) tekevät laskukauden aikana?  

Lainaa rahaa, koska verotulot vähenevät.

Valtio voi laskea veroja. Ihmisellä enemmän rahaa ja he ostavat tavaroita ja palveluita. Vähentää työttömyyttä. 

Laskea korkoja (EU-keskuspankki). Lainan ottaminen halvempaa. Ihmiset ja yritykset käyttäisivät rahaa.  

Valtio ja kunnat rakentavat.  

Valtio tukee työttömien koulutusta uuteen ammattiin ja uusien tuotteiden kehittämistä. 

Sosiaaliturva ja työttömyysturva  

 

11.4 Kestävyysvaje  

Työttömyys:  

Kitkatyöttömyys 

Kausityöttömyys 

Suhdannetyöttömyys 

Rakennetyöttömyys  

 
Työttömyysturva 

Pitää ilmoittautua työnhakijaksi. Velvollisuus ottaa työtä vastaa 

Peruspäiväraha ja työmarkkinantuki. Maksetaan 5 päivältä viikossa 34.5 euroa päivä. Lapsikorotus.  

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, työttömyyskorvaus riippuu palkasta. Mitä suurempi palkka, sen suurempi työttömyyskorvaus.  

Maksetaan 300-500 riippuen iästä ja työsuhteenkestosta. Pitää olla työttömyyskassan jäsen. 

 

Eläkkeet 

Kansaneläke (takuueläke) tarkoitettu kaikille suomalaisille. Turvaa perustoimeen tulon. Saa yleensä ihmiset, joilla ei ole muuta eläkettä.  

Työeläke, jonka suuruus riippuu palkasta ja työtyövuosista. Kaikki työsuhteet lisäävät ( ei harmaatalous). 

Ihmiset ottavat vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ( maksat esim. 50 euroa kuukaudessa 30 vuotta eläkemaksua).  

Huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa paineita eläkejärjestelmään. Eläkemaksuja pitää nostaa, eläkkeitä laskea, tai työuria pidentää 

12.1 Vapaakauppa ( ei tullimaksuja)

Suomen tärkein vientialue on EU 

Valtioista tärkeimmät kauppakumppanit ovat olleet Ruotsi, Saksa ja Venäjä. 

Euroopan ulkopuolelta Suomi tärkeitä kauppakumppaneita ovat USA ja Kiina 

Suomen vientituotteita ovat metsäteollisuuden tuotteet, metalli ja elektroniikkateollisuus esim. Koneet, laivat sekä kemianteollisuus 

Suomi tuo raaka-aineita, energiaa, ajoneuvoja, elintarvikkeita, vaatteita elektroniikkaa ja koneita. 

Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky tarkoitta suomalaisten tuotteiden hintaa muiden maiden vastaaviin tuotteisiin.  

Jos suomalaisten tuotteiden hinnat nousevat esim. palkkojen korotusten myötä enemmän kuin kilpailijoiden niin kilpailukyky heikkenee. 

Jos kustannuksen nousevat niin työn tuottavuudenkin pitäisi nousta.  

Valuuttakurssien arvoa vaikuttaa kilpailukykyyn. 

Mitä tapahtuu, jos euro heikkenee suhteessa dollariin eli 1000 eurolla saa vähemmän dollareita kuin aikaisemmin.  

Suomalaiset tuotteet halpenevat , jos ne maksetaan dollareissa. (kilpailukyky paranee) 

Ulkomailta suomen tulevat tuotteet kallistuvat jos he maksetaan dollareissa.(inflaatio) 

Dollareissa maksettavat lainat kallistuvat. 

Matkustamien Suomeen halpenee ja Suomesta ulkomaille kallistuu (Euroa alue) 

Suomen dollareissa maksettavista vientituotteista saadaan parempi hinta, kun dollarit vaihdetaan euroihin.  

Jos euro vahvistuu suhteessa dollariin vaikutukset ovat päinvastaisia 

 

12.2 Globalisaatio  

Globalisaatio tarkoitta, että maailman eri maat käyvät kauppaa enemmän kuin aikaisemmin  ovat entistä enemmän riippuvaisi toisistaan. 

Miksi globalisaatio on syventynyt?  

Kommunismin romahtaminen 

Rahtikustannusten laskeminen 

Internet yhdistää tavaroiden ostajia, myyjiä ja valmistajia eri puolelta maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Myös maksaminen on helpompaa. 

Ajatus vapaakaupasta on hyväksytty yleisesti. 

Ongelmia  

Globalisaation on myös ongelma kehitysmaille. Niiden oma tuotanto joutuu kilpailemaan teollisuusmaiden tehokkaamman tuotannon kanssa. 

Teollisuus ovat myös suojanneet omia haavoittuvia aloja esim. Maataloutta kehitysmaiden kilpailulta. 

Ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet jääväät välillä talouskasvun jalkoihin.