Katolisen uskonelämän keskus on jumalanpalvelus. Toivotaan, että jokainen katolinen osallistuisi säännöllisesti messuun eli jumalanpalvelukseen. Usein katolinen käy kirkossa hiljentymässä esim. työpäivän jälkeen eli toimittaa oman rukoushetkensä silloin kuin se parhaiten sopii hänen omaan aikatauluunsa.

Kirkkoon tullessa kastellaan sormet kirkon eteisessä olevaan astiaan, jossa on siunattua vettä ja tehdään ristinmerkki. Ristimerkin tekemisellä on tarkoitus siunata itsensä.
"Lännen kirkossa ristinmerkki tehdään oikealla kädellä niin, että ensin kosketetaan otsaa, sitten rintaa ja olkapäitä vasemmalta aloittaen. Ristinmerkki kuvaa ajatustemme, tunteittemme ja kättemme töiden siunaamista. Se on uskontunnustus, joka kertoo, että kasteessa meidät on otettu Kristuksen opetuslapsiksi ja hänen kirkkonsa jäseniksi. Ristimerkki myös vakuuttaa, että kasteessa Jumala on liittänyt meidät Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen ja merkinnyt meidät itselleen. Me kuulumme hänelle." lähde

Katoliseen perinteeseen kuuluu myös pyhimysten kunnioittaminen. Pyhimyksiä ovat tietyt miehet ja naiset, jotka ovat elämässään osoittaneet kuuluvansa Jumalalle ja ovat teoillaan näyttäneet Jumalan vaikutuksen elämässään.
Ihminen voidaan julistaa pyhimykseksi hänen kuolemansa jälkeen, mikäli on todisteita siitä, että hän on kuolemansa jälkeen suorittanut ihmetekoja. Tutkimuksia ihmetekoihin liittyen tutkii Vatikaanin erityinen komitea ja lopullisen päätöksen pyhimykseksi julistamisesta tekee paavi. Pyhimyksistä voidaan pyytää esirukousta ja suojelusta. Tärkein pyhimys on Neitsyt Maria, jolle on omistettu laulunakin tunnettu tärkeä katolinen rukous Ave Maria. Ave Maria rukousta luetaa mm rukousnauhan (pyhän ruusukon) kanssa rukoiltaessa. Krusifiksin, jokainen helmen ja Neitsyt Marian kohdalla luetaan oma kohta rukouksesta.


Ave Maria- rukous laulettuna LÖYTYY TÄSTÄ