16. Keskiaika ja katolinen kirkko Suomessa

Uskonto yhdisti läntisen Euroopan

- uskonnon merkitys arjessa on erittäin suuri

- arjen rutiinit muodostuivat jumalanpalvelusten ja kirkon pyhien toimitusten ympärille

- kirkon opetukset kertoivat, mikä oli oikein ja väärin

- uskonnon ajatukset ulottuivat myös koulutukseen, tieteeseen, taiteeseen ja tapoihin

- luostareilla oli suuri rooli ihmisten tasapuolisen hyvinvoinnin edistäjänä, kun ne toimivat opettajina, vierasmajoina, sairastupina, köyhäintaloina, kirjastoina, tieteen kehittäjinä ja orpokoteina

- tavallinen ihminen ei pohtinut uskonnollisuutta, vaan uskoi niin kuin muutkin uskoivat ja niin kuin kirkko opetti

- ihmisten usko oli yhteistä uskoa, joka yhdisti ihmisiä

- papeilla ja piispoilla oli myös poliittista valtaa

- tätä kutsutaan keskiajan yhtenäiskulttuuriksi

Kiirastuli ja hyvitystyöt

- ihmiset pelkäsivät sairauksia

- he pelkäsivät myös helvettiä ja katolisen opetuksen opetusta kiirastulesta

- kiirastuleksi kutsuttiin paikkaa, jonne ihminen menee kuoleman jälkeen

- aika kiirastulessa riippui siit, kuinka hyvin tai huonosti oli elämänsä elänyt

- tämän jälkeen ihminen siirtyi joko taivaaseen tai helvettiin

- aluksi papit määräsivät ihmisille heidän ripittäytyessään hyvitystöitä

- näillä elämän aikana tehdyillä hyvitystöillä saattoi saada lyhyemmän ajan kuoleman jälkeisessä kiirastulessa

- myöhemmin syntyi yleinen käytäntö, että tätä aikaa saattoi hyvitystöiden sijaan lyhentää maksamalla rahaa kirkolle eli ostettiin aneita

- aneita saattoi ostaa oman tai esimerksiksi kuolleen sukulaisen kiirastuliajan lyhentämiseksi

- kirkossa eli sanonta "Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa."

Pyhimykset ja niiden suuri merkitys

- Suomeen tulleesta piispa Henrikistä tuli kuolemansa jälkeen Suomen kansallispyhimys

- Esimerkiksi Jaakob, joka oli Gennesaretinjärven kalasta ja Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia, on Espanjan suojelupyhimys. Kerrotaan, että kuningas Herodes Agrippa mestautti hänet ja hänen ruumiinsa kuljetettiin Espanjaan. Ruumis löydettiin 900-luvulla Santiago de Compostela-nimisestä paikasta. Tällä hautapaikalla tapahtui tarnoiden mukaan ihmeitä ja ihmiset alkoivat tehdä pyhiinvaellusmatkoja paikalle. Näitä pyhiinvaellumatkoja järjestetään edelleen. 

- poikkeuksellisen paljon hyvää elämänsä aikana tehneitä ihmisiä voitiin nimittää katolisessa kirkossa heidän kuolemansa jälkeen pyhimyksiksi

- heidän uskottiin pääsevän suoraan taivaaseen eikä heidän tarvinnut tavallisten ihmisten tapaan käydä kiirastulessa

- heidän uskottiin suojelevan ihmisiä

- Jumalan katsottiin olevan usein ankara ja täydellisyyttä vaativa ja häntä ei uskallettu lähestyä suoraan rukouksin, vaan omat huolet kerrottiin pyhimyksille

- pyhimyksen muistoa juhlittiin heidän kuolinpäivänään esimerkisksi kuolinpaikalle vaeltaen

- parhaiten rukous kuultiin reliikkien eli pyhäinjäännösten äärellä. Reliikkejä vaihdettiin, myytiin ja ostettiin ja niitä sijoitettiin eri kirkkoihin
- pyhän Henrikin pyhäinjäännökset siirrettiin myös Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon sen jälkeen, kun se oli vihitty käyttöön

- Tärkein pyhimys kaikista oli Neitsyt Maria
- pohjoismaisilla kuningaskunnillakin on ollut omat marttyyrikuninkaansa (pyhimyksensä): Norjalla Olavi, Tanskalla Knuut ja Ruotsilla Eerik. Kuningas Olavi nautti suurta suosiota myös Suomessa ja hänen mukaansa nimettiin Suomessa useita kirkkoja ja ihmiset kävivät hänen haudallaan Norjan Trondheimissä pyhiinvaelluksilla. 

- pyhimysten kuolinpäivien mukaisesti syntyi myös pyhimyskalenteri, joka edeltää nykyistä nimipäiväkalenteria

- keskiajalla Suomessakin suosituimmat nimet olivat Olavi, Johannes, Pekka, Antti, Jaakko, Mikael , Matti, Paavi ja Tuomas
- naisten nimissä Maria johti selkeästi, jonka jälkeen suosittuja nimiä olivat Margareeta, Katariina, Birgitta, Anna, Helena ja Magdaleena.