Yhdestä kirkosta kahdeksi kirkoksi
Yhdestä kirkosta kahdeksi kirkoksi
Yhtenäinen, Jeesuksen perintöön nojaava yksi kristillinen kirkko jakaantui aluksi Rooman valtakunnan jakautumisen tai tuhoutumisen myötä läntiseen kirkkoperinteeseen ja itäiseen kirkkoperinteeseen. Erona kirkkoperinteillä oli aluksi kirkollinen kieli eli läntisessä kirkossa latina ja itäisessä kreikka. Kieli toi mukanaan myös kulttuurisia eroja.
Läntisen kirkkoperinteen pääpaikaksi jäi Rooma ja sen johtaja toimi Paavi. Itäisen kirkkoperinteen pääpaikaksi muodostui Konstantinopoli, joka toimi pitkään itäisen Rooman valtakunnan, ja myöhemmin Bysantin pääpaikkana. Päämiehenä itäisellä kirkkoperinteellä oli patriarkka.
Lukuisten tapahtumien seurauksena, joista voit halutessasi lukea TÄÄLTÄ
kirkkojen johtajat joutuivat riitoihin ja asettivat toisensa lopulta kirkonkiroukseen vuonna 1054, mikä johti kirkkojen viralliseen eroon toisistaan. Näin yhdestä yhtenäisestä kristillisestä kirkosta oli tullut kaksi kirkkoa, lännen paavijohtoinen katolinen kirkko ja idän patriarkkajohtoinen ortodoksinen kirkko.
Katolinen ja ortodoksinen kirkko
Rooman valtakunnan hajoamisesta alkoi myös kristillisen kirkon kahtiajako läntiseen eli katoliseen ja itäiseen eli ortodoksiseen kirkkoon. Lopullinen jako tapahtui vasta vuonna 1054 ja sen jälkeen toisistaan eronneista kirkkokunnista on käytetty nimiä katolinen ja ortodoksinen kirkko. Selvyyden vuoksi puhumme tässä jaksossa koko ajan katolisesta ja ortodoksisesta kirkosta läntisen ja itäisen kirkon nimitysten sijaan
| Läntinen = katolinen kirkko | Itäinen = ortodoksinen kirkko |
- uskonnon kieli latina - päämiehenä Paavi, jonka valta perustuu Jeesuksen ensimmäiselle Paaville, Pietarille, annettuihin taivaan- portin avaimiin (katso kuvapankki) - Paavi hallitsee kirkkovaltio Vatikaanista käsin kato- lista kirkkoa - Paavi on erehtymätön ja Jumalan sijainen maan päällä - pääpaikkana Pietarinkirkko, joka on tarinan mukaan rakennettu Pietarin haudan kohdalle - Paavi valitaan perinteisesti edellisen Paavin kuoltua tarkoin määrätyin järjestelyin ja vain valitut korkea-arvoiset kardinaalit voivat olla ehdolla virkaan - katoliseen uskonelämään kuuluu messuun eli jumalanpalvelukseen osallistuminen, 7 pyhän toimituksen eli sakramentin kunnioittaminen ja Raamatun mukaan eläminen -eläminenPaavin vaali kuvina ja selotuksina - 7 pyhää toimitusta eli sakramenttia ovat: 1) kaste: kasteessa tullaa kristityiksi 2) kasteen vahvistus = konfirmaatio, vietetään kerran 13-vuotiaana 3) ehtoollinen: nautitaan viini ja leipä, jotka symboloivat Jeesuksen verta ja ruumista 4) rippi eli syntien anteeksipyytäminen ja -saaminen 5) avioliitto: itsessään pyhä, vihkiminen tapahtuu kirkossa ja eronnut ei voi mennä kirkossa uudelleen naimisiin 6) papiksi vihkiminen 7) sairaan voitelu eli sairaan / kuolemansairaan siunaus: kuolemansairaan tai kuoleman vaarassa olevan ihmisen siunaus, joka suoritetaan tekemällä ristinmerkki oliiviöljyllä sairaan otsaan. Näin sairas jätetään Jumalan huomaan. - jumalan armo välittyy näiden toimintojen kautta |
- uskonnon kielenä kreikka - päämiehenä patriarkka - pääpaikkana ensin Rooma, sitten Konstantinopoli ja sen jälkeen Moskova - sana ortodoksinen tarkoittaa oikein uskovaa - ortodokseja on maailmassa 200 miljoonaa, eniten Balkanilla, Lähi-Idässä ja Itä-Euroopassa - Suomessa on ortodokseja 54 000 - uskonnollisen elämän keskuksena on jumalanpalvelus: siihen osallistutaan polttamalla tuohuksia, laulamalla (kirkossa ei ole urkuja) , kumartamalla ja rukoilemalla ikonien (pyhien kuvien edessä) - oppi perustuu Raamatuun - pyhiä toimituksia kutsutaan mysteereiksi - niitä on yhteensä 7: 1) kaste 2) mirhavoitelu 3) katumus eli rippi, syntien anteeksipyytäminen ja niiden anteeksisaaminen 4) ehtoollinen 5) avioliittoon vihkiminen 6) papiksi vihkiminen Ortodoksinen pappi voi olla naimisissa, mikäli hän on mennyt naimisiin ennen pappis- vihkimystään 7) sairaan voitelu |