Katolisen kirkon ongelmia

Kirkko vaivasi ahneus. Ihmisistä tuntui, että kaikki oli ostettavissa, syntien anteeksianto (aneet) ja kirkonvirat. Nepotismi (sukulaisten suosiminen)

1300-luvun lopulla oli kaksi paavia samaan aikaan. Tilannetta yritettiin ratkaista erottamalla paavit ja valitsemalla uusi paavi, kolme paavia. Paavien ”Baabelin vankeus”

Kirkko sekaantui taisteluun poliittisesta vallasta. Paaveilla oli omat armeijat.

Kirkko torjui kaikki vaatimukset uudistuksista. Sen arvostelijat leimattiin kerettiläisiksi, rovio esim. Jan Huss. Pyhä inkvisitio

Kirkon ei pystynyt vastaamaan ihmisten hengellisiin tarpeisiin esim. Mustan surman aikana. Pappeja kuoli paljon ja ei osattu selittää, mistä rutto johtui. Jumalan rangaistus synneistä

Kehittyvä tiede esim. astronomia murensi kirkon hyväksymän maailmankuvan ja löytöretket laajensivat maailmaa. Yliopistot haastoivat kirkon opetuksessa ja renessanssi tarjosi ihmisille kirkon opetuksista poikkeavan ihmiskuvan


Luther

Luther huomasi luostarissa ja yliopistossa kirkon ongelmat ( anekauppa).

Hän halusi herättää keskustelua kirkon uudistamisesta ( teesit anekauppaa vastaan). Hän ei ollut ainoa, jonka mielestä kirkon piti uudistua. Luther ei halunnut perustaa uutta kirkko.

Katollisen kirko johtajat eivät hyväksyneet Lutherin kritiikkiä. Se uhkasi heidän asemaansa ja tuloja. Luther yritettiin vaijentaan uhkauksilla. Kun hän ei suostunut perumaan ajatuksiaan, kirkko julisti hänet kirkonkiroukseen ja keisarin johtamat valtiopäivät valtakunnakiroukseen.

Piilopaikassaan Luther ryhtyi kääntämään raamattua saksan kiellelle. Hän huomasi latinakielisen raamatun monet virheet. Lutherin mielestä raamattu on kristinuskon ainoa ohjenuora ja jokaisen on pystyttävä sitä lukemaan. Katolisen kirkon mielestä raamattu ei kuulunut oppimattomalle kansalle.

Kirjapainot levittivät Lutherin ajatuksia. Jokainen hänen kirjoituksensa kasvatti välimatkaa katoliseen kirkkoon. Sopu ei enää ollut mahdollinen, koska katolinen kirkko ei suostunut Lutherin vaatimuksiin ja hän ei puolestään suostunut perumaan puheitaan.

Monet saksalaiset myös ruhtinaat kannattivat Lutherin ajatuksia ja ne levisivät myös muihin maihin.

Luther meni myös naimisiin entisen nunnan kanssa.

Lutherin opetukset

Lutherin keskeisiä ajatuksia oli, että ihminen pelastuu, yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta. Ei tarvitse hankkia aneita ja hyvät työt osoitus ovat lähimmäisenrakkaudesta, eivät tarpeen pelastukseen. Myöskään kiirastuleen ei uskota.

Raamattu uskon ylin ohje ja se kuuluu kaikille. Paavin asemaa kirkon johtajana ja kristinuskon ylimpänä auktoriteettina ei tunnusteta.

Jumalampalvelus kokonaan kansankielellä, ei latinan kieltä. Koko seurakunnan yhteinen tilaisuus, saarna, jossa raamattua selitetään, virret ja ehtoolisen vietto.

Kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen. Ne mainitaan raamatussa. Tavallinen kansa sai leivän lisäksi nyt myös ehtoollisviinin.

Luther korosti myös yleistä pappeutta. Maalikot eli tavalliset seurakunnan jäsenet voivat toimia erilaisissa tehtävissä.

Luterilainen kirkko luopui pyhiinvaelluksista, pyhimysten palvonnasta, paastosta, luostareista, pappien selibaatista ja viidestä sakramentista.


Reformoitu kirkko

Reformoitu kirkko syntyi, kun Lutherin ajatukset levisivät Sveitsin alueelle (Valaliiton maat), Ulrich Zwingli ja Jaen Calvin.

Reformoidun kirkon mielestä Luther ei vienyt uudistuksia tarpeeksi pitkälle. Kirkosta oli poistettava kaikki mitä raamatussa ei suoranaisesti mainittu. Kirkoissa ei ollut urkuja, ei kynttilöitä, ei kuvia esim. alttaritauluja tai seinämaalauksia.

Jumalanpalvelus koostui saarnasta ja rukouksista. Maalikoiden asemaa seurakuntien toiminnassa korostetiin. Ei kirkollista organisaatiota esim. piispoja. Ei läheistä yhteyttä kuninkaisiin.

Korostettiin yksinkertaista ja vaatimatonta elämää. Kova työteko ja säästäväisyys, ansaittuja rahoja ei saanut tuhlata, ei värikkäitä vaatteita tai koruja. Rehellisyys ja raittius.

Reformoitu kirkko levisi Sveitsistä Ranskaan, Hollantiin, Englantiin, Skotlantiin ja Yhdysvaltoihin.


Anglikaaninen kirkko
 
Kun Lutherin ajatukset levisivät Englantiin, maan kuningas Henrik kahdeksas vastusti niitä. Hän sai paavilta arvon "uskon puolustaja".

Henrik halusi avioeron vaimostaan, mutta paavi ei suostunut. Henrik kutsui koolle Englannin piispat ja vaati heiltä avioero. Vastustajat vangittiin tai teloitettiin. Henrik julistautui Englannin kirkon johtajaksi.

Rahapulasssa Henrik ryösti kirkon omaisuuden. Luostarit lakkautettiin. Kirkon johtajuus lisäsi kuninkaan valtaa. Välirikko katolisen kirkon kanssa.

Seuraavien vuosi kymmenten ja hallitsijoiden aikana kirkon kehitys oli tempoilevaa. Välillä palattiin lähelle katolilaisuutta ja välillä tehtiin uudistuksia. Anglikaanisesta kirkosta tuli sekoitus. Se säilytti ulkoisen loiston ja värikkyyden sekä kirkon organisaation katolilaisuudesta, mutta opillisesti se on lähellä luterilaisia kirkkoja esim. kaksi sakramenttia.

Anglikaaninen kirkko joutui kamppailemaan englantilaisten sieluista katolisen kirkon ja reformoitujen kirkkojen kanssa. Välillä riidat puhkesivat taisteluiksi, joihin sekaantui myös eri sukuhaarojen kamppailu kruunusta.


Uskonpuhdistus Pohjolassa

1500-luvun alku oli Pohjolassa levotonta aikaa (Turun ryöstö). Ruotsin aateliset kapinoivat 1300-luvun lopulla syntynyttä Kalmarin unionia (Pohjoismaiden yhteinen valtio) vastaan.

Tanskan kuningas onnistui tukahduttamaan kapinan Tukholma antautui Ruotsin aateliset kutsuttiin juhlimaan Pohjolan yhteistä hallitsijaa heidät telotettiin, Tukholman verilöyly.

Joukkomurhasta selvinnyt Kustaa Vaasa nostatti uuden kapinan, joka levisi myös Suomeen. Tanskalaiset nujerrettiin ja Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi.

Kustaa Vaasa oli vaikeassa tilanteessa. Rahat oli loppu, velkaa oli runsaasti ja hänen oikeutensa kruunuun oli kyseenalainen. Kustaa Vaasa kiinnostui uskonpuhdistuksesta.

 Valtion rahakirstut täytettiin ottamalla ”kirkolta liiat pois” ja kuningas kirkon johdossa lisäsi Kustaan valtaa (Jumala oli kuninkaan vallan takeena). Suuria uskonnollisia intohimoja Kustaa Vaasalla tuskin oli. Hän hyötyi uskonpuhdistuksesta.

 Uskonpuhdistuksen käytännön toteuttaminen jäi Suomessa Mikael Agricolan harteille. Hän oli lempeä ja maltillinen uskonpuhdistaja. Kirkkoa ajan kuluessa uudistettiin maltillisesti. Suomalaiset kasvoivat luterilaisuuteen. Myöskään kirkon epäkohdat Suomessa eivät olleet yhtä räikeitä kuin esim. Keski-Euroopassa (kuninkaan tuki uskonpuhdistukselle) Suomessa vältyttiin uskonnollisilta väkivaltaisuuksilta.

 Agricola ryhtyi kääntämään Uutta testamentti Suomeksi. Hänen piti luoda sitä varten Suomen kirjakieli ABC-kirja ja uudet sanat. Koko raamattu saatiin käännettyä 1600-luvulla.

Agricolasta tuli Turun piispa.

Vastauskonpuhdistus

Katollinen kirkko ei ottanut aluksi vakavasti Lutherin ajatuksia tarpeellisia uudistuksia ei tehty uskonpuhdistus pääsi leviämään.

 1500-luvun puolivälissä katollinen kirkko ryhdistäytyi ja pahimmat epäkohdat korjattiin esim. anekauppa kiellettiin. Kirkko päätti valloittaa takaisin menettämänsä alueet ja sielut vastauskonpuhdistus.

 Vastauskonpuhdistuksen johtoon asetettiin uusi veljeskunta, jesuiitat.

 Jesuiitta veljeskunta oli järjestäytynyt sotilaallisesti. Sen johdossa oli kenraali. Jesuiitat eivät kuitenkaan kantaneet aseita kuten keskiaikaiset ritarikunnat esim. temppeliherrat.

Jesuiitat antoivat tavalliset munkkilupaukset. Lisäksi he vannoivat kuuliaisuutta paaville.

Jesuiitat etsivät lahjakkaita nuoria ja antoivat heille parhaan mahdollisen koulutuksen (kielet, matematiikka) eliitti (nöyryys).

Jesuiitat tekivät lähetystyötä Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Amerikassa.

Hyvin koulutetut ja sivistyneet jesuiitat toimivat kuninkaiden sekä ruhtinaiden rippi-isinä ja joskus neuvonantajina vaikutusvaltaa ja tietoja. Jesuiitat toimivat eräänlaisena paavin tiedustelupalveluna Tiedon hankinta ja analysointi.

Protestanttisissa maissa jesuiitoilla oli hyvin huono mainen. Pelättiin jesuiittojen ”myyriä”. Jesuiittojen huhuttiin järjestäneen jopa hallitsijoiden salamurhia. ”Tarkoitus pyhittää keinot”

Puhdasoppineisuuden aika (1600-luku)

Kustaa Vaasan pojat kamppailivat Ruotsin kruunusta 1500-luvun lopulla. Suomen herttua Juhana kolmas kaappasi vallan mielisairaalta veljeltään Erik neljänneltätoista.

Juhana oli naimisissa puolalaisen prinsessan kanssa (katolilainen). Monet ruotsalaiset luterilaiset pelkäsivät Juhanan olevan kiinnostunut katolilaisuudesta.

Juhanan poika Sigismund valittiin Puolan kuninkaaksi. Kun Juhana kuoli Ruotsin valtaistuimelle pyrkivät hänen veljensä herttua Kaarle ( luterilainen) ja hänen poikansa Sigismund (katolilainen)

Suomessa oli valmiutta hyväksyä Sigismund, koska liitto Puolan kanssa antaisi turvaa Venäjää vastaan (Pitkä viha 1570-1595).

Ruotsin aateliston ja luterilaisten pappien avulla Kaarle voitti valtataistelun ja nousi valtaistuimelle.

Kaarle yhdeksäs murskasi vastustajansa ja korosti valtakunnan yhtenäisyyttä. Yksi maa, yksi kuningas, yksi uskonto. Suomi sidottiin lujemmin Ruotsiin.

Luterilaisesta kirkosta poistettiin katolilaisuuden rippeitä. Saatettiin voimaan ankara uskonnollinen kuri. Virallisen kirkon opin kanssa ristiriidassa olleita näkemyksiä ei siedetty. Myös rikoslakia tiukennettiin valtio ja kirkko valvoivat tehokkaammin ihmisten tekemisiä.

Kirkko aloitti lukutaidon opettamisen rahvaalle. Se halusi juurruttaa oikean luterilaisen opin kansan mieliin.