Kirkkovuosi

• Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista.
• Kirkkovuoden aikana on useita juhlia, jotka perustuvat Jeesuksen elämään.
• Kirkkovuoden aikana jumalanpalveluksessa käytetään eri värejä.

 

Liturgiset värit

valkoinen ilo, kiitos ,juhla

punainen Pyhä henki, usko, rakkaus

violetti katumus, parannus, odotus

vihreä elämä, kasvu, arki

musta syvä suru

- Kirkkovuoden aikana yleisin väri on vihreä ja harvinaisin on musta.

 

Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat

• Adventti on ennen joulua, Jeesuksen tulemisen odotus

 

• Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Sitä alettiin juhlia 300-luvulta. Joulun paikaksi kalenterista valittiin vanha roomalainen juhla.

 

• Loppiainen on itämaan tietäjien muistojuhla (6.1).

 

• Pääsiäinen on vanhin kristillinen juhla. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus. Ennen pääsiäistä 40 päivän paasto.

 

• Helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen Se on 40 päivän kuluttua pääsiäisestä.

 

• Helluntai on Pyhän hengen ja kristillisen seurakunnan syntymisen juhla, 50 päivää pääsiäisestä.

 

• Juhannus on Johannes kastajalle omistettu juhla.

 

• Pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä.

  
  
  
    Ensimmäiset seurakunnat

   

  Jeesuksen seuraajat olivat hänen kuolemansa jälkeen peloissaan ja hämmentyneitä. Loistava tulevaisuus oli murskautunut.

  Helluntaina Pyhä henki laskeutui opetuslasten ylle ja he ryhtyivät käännyttämään ihmisiä.

  Ensimmäinen seurakunta perustettiin Jerusalemiin.

  Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia. Monet juutalaiset pitivät heitä uskon luopioina ,

  vainoja ja ensimmäiset marttyyrit.

  Apostoli Paavali (pakanain apostoli) ryhtyi levittämään kristinuskoa ei-juutalaisille. Hän teki useita lähetysmatkoja Palestiinan ulkopuolelle. Perusti uusia seurakuntia ja piti niihin yhteyttä kirjeitse.

  Kun kristinuskoon kääntyviltä ei-juutalaisilta ei enää vaadittu juutalaisten tapojen noudattamista (miesten ympärileikkaus, kosher ruoka), niin kristinuskon omaksumien oli helpompaa,käännynnäisten määrä kasvoi ja kristinusko irtaantui juutalaisuudesta.

  
  Kristinuskon leviämistä auttoivat:

  Pax Romana

  Roomalaisten tiet ja kauppareitit

  Latinan ja kreikan kielet

  Juutalainen asutus Palestiinan ulkopuolella
  
  

  
  Roomalaisten uskonto

  Roomalaisilla oli useita jumalia esim. Jupiter ja Mars.

  Roomalaiset olivat uskonnollisesti suvaitsevia. He eivät käyneet uskonsotia ja antoivat valloittamiensa kansojen pitää uskontonsa.

  Roomalaiset kunnioittivat vieraita jumalia ja uhrasivat niille (varovaisuus). Valloitusten myötä Roomaan tuli uusia jumalia.

  Kristinusko oli vain yksi uusista idästä tulleista uskonnoista, joka kamppaili roomalaisten sieluista.

  Esi-isien kunnioittaminen.

  Ennustaminen ja astrologia, suotuisat päivät.

  Kreikkalaiset filosofiat kyseenalaistivat vanhoja uskontoja.

   

    Miksi roomalaiset vainosivat kristittyjä?

  Kristityt kieltäytyivät uhraamasta keisarille (kapina).Kristittyjen uskottiin uhraavan ihmisiä ja harjoittavan ihmissyöntiä. Kokoontumiset salassa, ei-julkisia

  Rooman kaupunki paloi 64 jKr. Keisari Nero syytti kristittyjä, ensimmäiset vainot.

  Perimätiedon mukaan apostolit Paavali ja Pietari surmattiin tässä vainossa.

  Seuraavien vuosisatojen kuluessa oli useita vainoja. Osa kristityistä luopui uskostaan ja osasta tuli marttyyreja.

  Välillä kristittyjen annettiin olla rauhassa.Kristittyjen määrä kuitenkin kasvoi koko ajan.

  
    Mikä kristinuskossa vetosi ihmisiin.

  Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä

  Jumalan puoleen saattoi kääntyä ilman kalliita uhrilahjoja

  Rakastava jumala, lupaus syntien anteeksiannosta

  Lupaus kuoleman jälkeisestä elämästä kaikille kristityille.

  Kristittyjen huolenpito toisistaan, lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys

  Marttyyrit toivat kirkolle uskottavuutta.
  
  
  

  Konstantinus suuri ja kristinuskon laillistamien

  Konstantinus taisteli vallasta toisen keisarin kanssa 300-luvun alussa

  Kun Konstantinus marssi kohti Roomaa, tapahtui jotakin outoa. Taivaalla oli outo ilmiö. Se tulkittiin kristittyjen Jumalan merkiksi. Konstantinus määräsi sotilaat maalaan kilpiin uuden symbolin.

  Konstantinus voitti valtataistelun ja nousi Länsi-Rooman keisariksi.

  Keisari Konstantinus laillisti kristinuskon 313. Vainot loppuivat ja kristityt pystyivät kokoontumaan avoimesti. Lähetystyö vilkastui ja kirkkoja rakennettiin. Kirkko vaurastui.

  Miksi Konstantinus suosi kristittyjä?

  Kristityt tukivat Konstantinusta.

  Kristittyjen määrä kasvoi koko ajan.

  Kristinuskosta Rooman valtakunnan eri osia yhdistävä seikka.

uskonnolliset symbolit.pdf​