SEITSEMÄS LUOKKA

Juutalaisuus

- Juutalaisuus on vanhin ja pienin Lähi-idässä syntynyt yksijumalaisuutta korostava uskonto. (Ei tee aktiivista käännytystyötä)

 

- Patriarkka Aabraham teki liiton Jumalan kanssa. Se koskee myös hänen jälkeläisiään. Jos juutalaiset pitävät liiton ja noudattavat Jumalan antamaa lakia, he menestyvät. Valittu kansa

 

- Jos lakia rikotaan, Jumala rankaisee. Vanhassa testamentissa esimerkkejä molemmista.

 

Juutalaisuuden käännekohtia

- Patriarkka Aabraham tekee liiton Jumalan kanssa.

- Egyptin orjuus ja siitä pakeneminen. Mooses ja kymmenen käskyä.

- Luvatun maan valloittaminen.

- Kuningasten aika Saul, Daavid ja Salomon

- Baabelin vankeus 500-luvulla ekr.

- Roomalaiset tuhoavat Jerusalemin temppelin 70 jkr. Diaspora eli hajaannus alkaa.

- Natsit tappavat noin 6 miljoonaa juutalaista toisen maailman sodan aikana (1939-45).

- Israelin valtio perustetaan 1948. Juutalaisten paluu luvattuun maahan.

 

- Juutalaisten pyhä kirja on Vanha testamentti, joka on kirjoitettu heprean kielellä. Sen tärkein osa on toora eli laki (viisi Mooseksen kirjaa). Kymmenen käskyä ja satoja muita ohjeita, miten juutalaisten pitää elää.

 

- Vanhassa testamentissa on myös profeetat ja kirjoitukset

 

- Talmud sisältää vuosisatojen aikana koottuja tooran määräysten selityksiä.

 

- Juutalaisuuden opettaja on rabbi. Hän on myös usein ollut juutalaisen yhteisön johtaja.

 

- Juutalaisten kokoontumispaikka, rukoushuone on synagoga.

 

- Juutalaisten juhlia ovat bar mitsva pojille ja bat mitsva tytöille (uskonnollinen täysi-ikäisyys), Jom Kippur (”sovituspäivä” rukoilu ja paasto), Pesah (pääsiäinen) muistellaan Egyptin orjuudesta vapautumista ja hanukka, jota vietetään joulukuussa.

 

- Juutalaisia tapoja on miesten ympärileikkaus ja kosher ruoka.

 

- Juutalaisten ”pyhin” paikka Jerusalemin itkumuuri.

 

- Juutalaisuuden symboleja ovat Daavidin tähti ja Menora kynttelikkö.

I

 
Islam

- Islam merkitsee alistumista jumalan tahtoon ja muslimi on henkilö, joka on alistunut jumalan tahtoon (noudattaa islamin oppeja).

 

- Islam on nuorin Lähi-idässä syntynyt yksijumalaisuutta korostava uskonto.

 

- Se on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta.

 

- Ennen islamin syntymistä Arabian niemimaan asukkailla oli useita jumalia. Alueella asui myös kristittyjä ja juutalaisia.

 

- Mekan kaupunki oli tärkeä karavaanireittien risteyskohta ja uskonnollinen keskus.

 

- Islamin perustaja Muhammed syntyi noin 570 jkr kauppiasperheeseen. Hän jäi nuorena orvoksi ja oli sukulaistensa mukana kauppamatkoilla. Muhammed tutustui juutalaisuuteen ja kristinuskoon.

 

- Hän sai uskonnollisia ilmestyksiä ja vetäytyi erämaahan rukoilemaan ja mietiskelemää. Muhammed vakuuttui, että oli vain yksi oikea jumala, Allah.

 

- Kun Muhammed yritti julistaa uutta uskontoa Mekan kaupungissa hän ja hänen seuraajansa joutuivat vaikeuksiin. Mekan johtajat eivät halunneet uutta uskontoa sotkemaan kukoistavaa ”uskontobisnestä”. Muhammedin näkemykset uhkasivat myös perinteistä perhe ja heimorakennetta

 

- Muhammed joutui pakenemaan Medinan kaupunkiin 622 (islamilainen ajanlasku alkaa tästä kohdasta). Medinan kaupungissa Muhammed sai paljon käännynnäisiä ja arvostetun aseman heimojen ja sukujen riitojen välittäjä. Muodostui ensimmäinen uskovaisten yhteisö.

 

- Muhammed kukisti Mekan sotajoukon ja valtasi kaupungin 630. Arabiaan niemimaan heimot kääntyivät islamiin.

 

- Muhammed kuoli 632 ja hänen seuraajakseen valittiin läheinen työtoveri Ali Bakr. Hänen arvonimensä oli kalifi.

 

- Ennen islamin syntyä Arabian niemimaan heimot olivat taistelleet verisesti keskenään. Islam vaati rauhaa kaikkien oikeauskoisten kesken. Heimot suuntasivat huomionsa islamin alueen ulkopuolelle. Näille alueille oli toki tehty ryöstöretkiä jo aikaisemminkin.

 

- Lähi-idän suurvallat Persia ja Bysantti (Itä-Rooma) olivat kuluttaneet voimansa vuosisatoja jatkuneessa keskinäisessä valtakamppailussa. Niistä ei ollut vastusta aavikolta hyökänneelle ratsumiesten armeijalle. Seuraavan sadan vuoden aikana arabien armeijat valloittivat lähes koko Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan. Ne etenivät 700-luvun alussa Espanjaa ja Intiaan.

 

- Valloituksessa ei oikeastaan ollut kysymys uskonsodasta. Valloitettujen alueiden asukkaita ei pakotettu kääntymään islamiin. He saivat pitää uskonsa, kunhan maksoivat veronsa ja tottelivat uusia johtajia.

 

- Kristittyjä ja juutalaisia kunnioitettiin ”kirjan kansoina”. He saivat pitää omat uskonsa. Monin paikoin Bysantin vainoamat ei-ortodoksiset kristityt tervehtivät arabi valloittajia vapauttajina.

 

- Vähitellen valloitettujen alueiden asukkaista kääntyi islamiin, mutta kristittyjä ja juutalaisia yhteisöjä on elänyt islamin alueen keskellä aina näihin päiviin asti.

 

- Kiista siitä, kuka on kelvollinen profeetta Muhammedin seuraajaksi johtamaa muslimeja, johti islamin jakaantumiseen kahteen suuntaukseen. Shiiat hyväksyivät kalifiksi vain Muhammedin sukulaiset, kun taas sunnit olivat valmiita nostamaa kalifeiksi muitakin. Kiista kärjistyi taisteluksi, jonka shiiat hävisivät. Myöhemmin suuntausten välille on noussut joitakin opillisia riitoja. Suurin osa maailman yli miljardista muslimista on sunneja. Shiialaisuus ja sunnilaisuus jakaantuvat useisiin ”lahkoihin”.

 

Islamin viisi peruspilaria

- Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa.

 

- Rukous, viisi kertaa päivässä. Muezi kutsuu uskovaiset rukoukseen moskeijaan. Voi rukoilla myös kotona tai työpaikalla. Ennen rukousta peseytyminen. Rukoillaan Mekkaan päin.

 

- Almujen antaminen, islam korostaa vähäosaisten auttamista.

 

- Pyhiinvaellus Mekkaan

 

- Ramadan eli paastokuukausi. Ei saa syödä eikä juoda päivisin vain öisin. Päättyy suureen juhlaan.

 

Islamin tapoja

- Islamin mukaan Muhammed on viimeinen profeetta. Hänen jälkeensä ei tule muita. Islam on ainoa oikea uskonto, Jumalan lopullinen ilmoitus.

 

- Islamin pyhä kirja on Koraani, joka on alunperin kirjoitettu arabiaksi. Se koottiin Muhammedin kuoleman jälkeen. Muslimit uskovat, että Muhammed sai Koraanin sisällön Allahilta. Koraanin sanomaa ei kyseenalaisteta.

 

- Sunna (tapa) tarkoittaa kertomuksia Muhammedin elämästä. Muslimit velvollisia noudattamaan Muhammedin esimerkkiä.

 

- Islam kieltää sianlihan syömisen ja niiden elintarvikkeiden käytön, joissa on sikaa. Eläimet pitäisi teurastaa islamin vaatimalla tavalla.

 

- Myös alkoholi ja huumeet on kielletty.

 

- Islam sallii miehelle neljä vaimoa, jos hän pystyy kohtelemaan heitä tasavertaisesti. Suurimmalla osalla muslimimiehistä on yksi vaimo. Islam rohkaisee perheen perustamiseen.

 

- Miesten ympärileikkaus

 

- Koraanissa on määräyksiä miesten ja naisten pukeutumisesta, mutta ne ovat ylimalkaisia. Niitä tulkitaan eri lailla eri puolilla maailmaa.

 

- Islam kieltää kuvan tekemisen Jumalasta. Moskeijoissa ei ole kuvia. Myöskään Muhammedin kasvoja ei kuvata.

 

- Joissakin islamilaisissa maissa noudatetaan kokonaan tai osittain Koraaniin perustuvaa sharia lakia.

 

- Muslimit uskovat elämään kuoleman jälkeen. Hurskaat pääsevät paratiisiin ja kelvottomat joutuvat helvettiin. Myös usko lopulliseen taisteluun hyvän ja pahan välillä (Tuomiopäivä) kuuluu islamiin.

 

Jihad eli ”pyhä sota”

Jihad eli ”pyhä sota” on luultavasti väärin ymmärretyin islaminuskoon liittyvä asia. Termin parempi käännös olisi kamppailu islamin puolesta. Koraanin mukaan jokaisella muslimilla on velvollisuus puolustaa islamin uskoa vihollisten hyökkäystä vastaan. Jihad tarkoittaa myös muslimin joka päiväistä kamppailua olla parempi ihminen ja uskovain, Koraanin antamien ohjeiden noudattamista. Muslimi, joka kuolee Jihadissa eli kamppailussa islamin puolesta pääsee suoraan paratiisiin.

 

Jihadin julistamiseen ei riitä joukko aavikolla rynnäkkökivääreiden ja maastoautojen kanssa riehuvaa kiihkoilijaa. Vain oppinut ja laajasti tunnustettu islamin tuntia voi julistaa jihadin. Yksikään terroristijärjestö esim. Isis, Al-Qaida, Boko-Hara, joka väittää käyvänsä taistelua islamin puolesta islamin puolesta, ei täytä tätä vaatimusta. Suurin osa maailman muslimeista kavahtaa näitä järjestöjä. Erityisesti summittaiset iskut tavallisia ihmisiä kohtaan tuomitaan. Nämä järjestöt katsovat, että länsimaat käyvät sotaa islamia vastaan. Yksi sodankäynnin muoto on länsimaisen kulttuurin ja ajatusten levittämien muslimien keskuuteen. Näiden asioiden katsotaan uhkaavan islamin puhtautta.

Buddhalaisuus

- Buddhalaisuus syntyi Intiassa noin 2500 vuotta sitten. Aikaisemmin buddhalaisuus oli levinnyt laajalle alueelle Pohjois-Intiaan. Nykyään buddhalaisia on Intiassa hyvin vähän.

 

- Buddha eli Siddhartha Gautama syntyi kuninkaalliseen perheeseen, yltäkylläinen elämä.

 

- Buddha lähti palatsista vaeltamaan ja etsimään vastausta ”elämän tarkoituksen". Hän kokeili askeesia (paasto ja mietiskely). Lopulta hän koki valaistumisen (ymmärrys)

 

Neljä jaloa totuutta

• Elämä on kärsimystä.

• Kärsimys johtuu elämänjanosta (haluaminen).

• Kärsimyksestä voi vapautua sammuttamalla elämänjanon.

• Elämänjano sammuu noudattamalla kahdeksanosaista tietä.

 

Viisi vältettävää asiaa

- elävän olennon vahingoittamien

- varastaminen ja itselleen hamuaminen

- vääränlaiset sukupuolisuhteet

- vääränlainen puhe (joutavuudet, valehtelu ja loukkaaminen)

- tajuntaa sumentavien aineiden käyttäminen

 

Hindulaisuus

- Hindulaisuus on kehittynyt Intiassa. Nykyään suurin osa hinduista on intialaisia. Aikaisemmin hindulaisuutta oli levinnyt osaan Aasiaa. Siirtolaisuus on tuonut hindulaisuuden Eurooppaan ja Amerikkaan. Maailmassa noin miljardi hindua.

 

- Hindulaisuus syntyi yli 3000 vuotta sitten, kun Intiaan tuli uutta väestöä. Useat uskonnot sekoittuivat. Hindulaisuutta pidetään maailman vanhimpana uskontona. Hindulaisuudella ei ole yhtä perustajaa ja se on ajan kuluessa kehittynyt. Hindulaisuus on myös hyvin monimuotoinen uskonto.

 

- Hindulaisuudessa on lukemattomia jumalia, joista osa on menettänyt merkitystään. Nykyään kolme tärkeintä jumalaa ovat Brahma (luoja) Visnu ( ylläpitäjä sekä rakkauden jumala) ja Shiva (hävittäjä ja uuden luoja)

 

- Hindulaisuudessa uskotaan sielunvalellukseen ja uudelleensyntymään. Kuoleman jälkeen ihmisen sielu siirtyy uuteen syntyvään ihmiseen tai eläimeen. Hyvä elämä palkitaan ja huono rangaistaan uudelleensyntymässä, karman laki.

 

- Hindulaisuuteen kuuluvat kastit. Ihminen syntyy tiettyyn asemaan, ei voi vaihtaa asemaa tässä elämässä. Avioliitot on solmittu kastien sisällä. Intian laki kieltää kastit, mutta ne vaikuttavat vielä monella tavalla.

 Kastit

Papisto eli bramiinit

- pyhän tiedon vaaliminen

- rituaalien suorittaminen

Sotilaat ja hallitsijat

- tehtävänä suojella ja ylläpitää järjestystä

Viljelijät ja kauppiaat

- lisätä vaurautta ja hyvinvointia

Palvelijat ja käsityöläiset

- tehtävänä palvella ylempiä luokkia

 

- Kastien ulkopuolella kastittomat, paariat eli koskemattomat. Heidän tehtävänään on tehdä likaisimmat ja raskaimmat työt. 

 

- Amisha periaate, kaiken elollisen kunnioittamien.

 

- Lehmä on hinduille pyhä eläin. Joissakin temppeleissä kunnioitetaan myös muita eläimiä.

 

- Hindujen pyhät kirjat ovat neljä Vedaa eli tietokirjaa.

 

- Ganges joki on hinduille pyhä.

 

 
Kiinan uskonnot

- Kiinalaiset ovat historian kuluessa osoittautuneet hyvin joustaviksi ja suvaitsevaisiksi uskontojen suhteen. Ihminen voi harjoitta useita uskontoja.

 

- Kolme taota eli tietä, kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. Nämä uskonnot ovat sulattaneet itseensä monia piirteitä Kiinan varhaiskantaisista uskonnoista.

 

- Varhaisissa kiinalaisissa uskonnoissa oli useita jumalia. Tärkein heistä oli Taivaan jumala.

Hallitsija oli hänen ”edustajansa” maan päällä (Taivaan poika). Hänen tehtävään oli suorittaa rituaaleja, jotka pitivät maailman tasapainossa.

 

- Jumalten tahtoa ihmisille välittivät oraakkelit (eräänlaiset ennustajat).

 

- Kuoleman jälkeen ihmisen sielu jatkoi elämää. Tarvitsi samoja asioita kuin eläessään. Hautaan laitettiin esineitä ja sukulaiset toivat ruokaa haudoille.

 

- Hallitsijoille rakennettiin mahtavat hautapalatsit ja he saivat tuonpuoleiseen mukaan hoviväkeä (ihmisuhrit).

 

- Esi-isien kunnioittamien oli tärkeää. Vielä nykyäänkin keskeinen osa kiinalaisten uskonnollisuutta.

 

- Maailman vastakkaiset voimat, jotka täydentävät toisiaan jin ja jang.

 

Kungfutselaisuus

- Kungfutse eli Kiinassa noin 2500 vuotta sitten. Hän oli virkamies ja opettaja, ei uskonnollinen profeetta.

 

- Kungfutsen aikana Kiina oli hajonnut keskenään taisteleviin valtioihin. Kungfutsen mielestä aikaisemmin asiat olivat olleet paremmin.

 

- Hän yritti saada hallitsijoita noudattamaan ajatuksiaan.

 

- Kungfutsen mielestä ihminen pystyi hyvää ja pahaa. Kasvatuksella ja tapojen noudattamisella ihminen valitsisi hyvän.

 

- Inhimillisyys ja hyväsydämisyys, oikeamielisyys, tapasääntöjen noudattamien, viisaus ja uskollisuus ,jalo ihminen.

 

- ” Älä tee toisille sitä, mitä et toivo itsellesi”.

 

- Kugnfutsen mielestä yhteiskunnassa vallitsi arvojärjestys. Jokaisella oli paikkansa. Alempien piti kunnioitta ja totella ylempiä esim. alamaisten ruhtinaita ja naisen miestä.

 

- Ylempiarvoisen tuli puolestaan huolehtia ja kohdella hyvin alamaisiaan. Kun kaikki noudattaisivat sääntöjä, yhteiskunnassa vallitsisi järjestys ja sopusointu.

 

- Kiinan hallitsijat ovat korostaneet Kungfutsen oppeja ja hänen kirjoituksensa olivat pakollisia virkamiehille.

 

- Kungfutse ei juurikaan kirjoittanut uskontoon ja jumaliin liittyviä kirjoituksia. Hän kunnioitti vanhoja kiinalaisia jumalia ja uskomuksia. Ne olivat kelvanneet hänen esi-isilleen ja kelpasivat myös hänelle. Kungfutsen mielestä uskonnolliset juhlat ja rituaalit olivat tärkeitä, koska ne yhdistivät ihmisiä ja opettivat oikeita arvoja.

 

- Kungfutsen kuoleman jälkeen hänen oppilaansa kokosivat mestarin opetukset kirjoiksi. Kungfutsen kuoleman jälkeen hänelle alettiin vähitellen osoittaa jumalalle kuuluvaa kunnioitusta hänelle rakennettiin temppeleitä.

 

- Kiinalaisen sivistyksen myötä Kungfutsen ajatukset levisivät Aasian.

 

Taolaisuus

- Taolaisuus on toinen Kiinassa syntynyt uskonto. Siihen on sekoittunut enemmän vanhoja kiinalaisia uskomuksia kuin kungfutselaisuuteen.

 

- Taolaisuuden perustajana pidetään Laotse nimistä henkilöä, joka mahdollisesti eli 500-luvulla eKr.

 

- Taolaisen opin ydin on Tao eli tie. Se on maailmassa vaikuttava voima. Tao koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä vastakkaisesta voimasta jin ja jang.

 

- Taoa ei voi havaita tai järjellä ymmärtää, mutta luontoa tarkkailemalla voi aavistaa, miten se toimii.

 

- Taolaisuus arvostaa yksinkertaista ja rauhallista elämää. Kilpailu, rikkauksien tai korkean aseman tavoittelu on turhaa. Ihmisen ei pidä verrata elämäänsä toisten elämään.

 

- Taolaisuudessa arvostetaan pitkää ikää, joka saavutetaan oikealla elämäntavalla. Siten ihminen voi ymmärtää Taon. Lopullisena tavoitteena on kuolemattomuus.

 

 

 Sintolaisuus

- Sintolaisuus kehittyi Japanin varhaiskantaisten uskontojen pohjalta 300-500-luvuilla jKr.

 

- Sintolaisuudella ei ole perustajaa eikä virallisia pyhiä kirjoituksia ja oppeja.

 

- Sintolaisuus on ollut Japanin valtionuskonto. Japanin keisarin uskottiin olleen auringonjumalatar Amaterasun jälkeläinen. Sintolaisuus on japanilaisten ”heimouskonto”

 

- Sintolaisuudessa tärkeitä ovat kamit, eräänlaiset henkiolennot. Kameja voivat olla jumalat, sankarit esi-isät, mutta myös vuoret, puut ja taivaankappaleet.

 

- Jokaisella sintolaisella temppelillä on oma kami, jonka kunniaksi temppeli on rakennettu. Kami asuu temppelin sisähuoneessa.

 

- Sintolaisen temppelin merkkinä on Torii, oveton portti.

 

- Ennen temppeliin menemistä täytyy suorittaa rituaalinen puhdistuminen.

 

- Temppeleissä sintolaiset papit suorittavat seremonioita ja uhraavat kameillle esim. ruokaa. Uskovaiset rukoilevat ja uhraavat.

 

- Papit voivat olla miehiä tai naisia.

 

- Kotona monilla japanilaisilla on kotialttari.

 

- Sintolaisuudessa ei ole varsinaista moraalioppia (hyvä ja paha) eikä se kerro kuolemanjälkeisestä elämästä uudelleensyntyminen.

 

- Sintolaisuudessa on lukuisia lahkoja.

 

- Japanilaiset ovat hyvin suvaitsevaisia uskontojen suhteen. Kiinasta ja Koreasta levinnyt buddhalaisuus ja sintolaisuus elävät sovussa. Niitä kunnioitetaan jopa samoissa temppeleissä.

KAHDEKSASLUOKKA

Kirkkovuosi
- Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventista.
- Kirkkovuoden aikana on useita juhlia, jotka perustuvat Jeesuksen elämään.
- Kirkkovuoden aikana jumalanpalveluksessa käytetään eri värejä.

 

Liturgiset värit

valkoinen ilo, kiitos ,juhla

punainen  Pyhä henki, usko, rakkaus

violetti katumus, parannus, odotus

vihreä elämä, kasvu, arki

musta syvä suru

- Kirkkovuoden aikana yleisin väri on vihreä ja harvinaisin on musta.

 

Tärkeimmät kirkkovuoden juhlat

• Adventti on ennen joulua, Jeesuksen tulemisen odotus

• Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Sitä alettiin juhlia 300-luvulta. Joulun paikaksi kalenterista valittiin vanha roomalainen juhla.

• Loppiainen on itämaan tietäjien muistojuhla (6.1).

• Pääsiäinen on vanhin kristillinen juhla. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus. Ennen pääsiäistä 40 päivän paasto.

• Helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen Se on 40 päivän kuluttua pääsiäisestä.

• Helluntai on Pyhän hengen ja kristillisen seurakunnan syntymisen juhla, 50 päivää pääsiäisestä.

• Juhannus on Johannes kastajalle omistettu juhla.

• Pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä.

 

 Roomalaisten uskonto

• Roomalaisilla oli useita jumalia esim. Jupiter ja Mars.

• Roomalaiset olivat uskonnollisesti suvaitsevia. He eivät käyneet uskonsotia ja antoivat valloittamiensa kansojen pitää uskontonsa.

• Roomalaiset kunnioittivat vieraita jumalia ja uhrasivat niille (varovaisuus). Valloitusten myötä Roomaan tuli uusia jumalia.

• Kristinusko oli vain yksi uusista idästä tulleista uskonnoista, joka kamppaili roomalaisten sieluista.

• Esi-isien kunnioittaminen

• Ennustaminen ja astrologia, suotuisat päivät

• Kreikkalaiset filosofiat kyseenalaistivat vanhoja uskontoja.

 

 Miksi roomalaiset vainosivat kristittyjä?

 - Kristityt kieltäytyivät uhraamasta keisarille (kapina).Kristittyjen uskottiin uhraavan ihmisiä ja harjoittavan ihmissyöntiä.

 

- Rooman kaupunki paloi 64 jKr. Keisari Nero syytti kristittyjä ensimmäiset vainot.

 

- Perimätiedon mukaan apostolit Paavali ja Pietari surmattiin tässä vainossa.

 

- Seuraavien vuosisatojen kuluessa oli useita vainoja. Osa kristityistä luopui uskostaan ja osasta tuli marttyyreja. Välillä kristittyjen annettiin olla rauhassa.

Kristittyjen määrä kuitenkin kasvoi koko ajan.

 

Mikä kristinuskossa vetosi ihmisiin?

- Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä

- Jumalan puoleen saattoi kääntyä ilman kalliita uhrilahjoja

- Rakastava jumala, lupaus syntien anteeksiannosta

- Lupaus kuoleman jälkeisestä elämästä.

- Kristittyjen huolenpito toisistaan, lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys

- Marttyyrit toivat kirkolle uskottavuutta

 

Konstantinus suuri

- Konstantinus taisteli vallasta toisen keisarin kanssa 300-luvun alussa.

- Kun Konstantinus marssi kohti Roomaa, tapahtui jotakin outoa. Taivaalla oli outo ilmiö. Se tulkittiin kristittyjen Jumalan merkiksi. Konstantinus määräsi sotilaat maalaan kilpiin uuden symbolin.

- Konstantinus voitti valtataistelun ja nousi Länsi-Rooman keisariksi.

- Keisari Konstantinus laillisti kristinuskon 313. Vainot loppuivat ja kristityt pystyivät kokoontumaan avoimesti. Lähetystyö vilkastui ja kirkkoja rakennettiin.

 

Miksi Konstantinus suosi kristittyjä?

- Kristityt tukivat Konstantinusta.

- Kristittyjen määrä kasvoi koko ajan.

- Kristinuskosta Rooman valtakunnan eri osia yhdistävä seikka.

Keskiajan paavit

 

- Paavin asema katolisessa kirkossa perustuu ajatukseen apostoli Pietarista ensimmäisenä Rooman piispana eli paavina.

- Kun Rooman valtakunta tuhoutui, kirkko säilyi. Paavit olivat innokkaita käännyttämään barbaareja kristityiksi.

- Vähitellen Rooman piispat eli paavit tunnustettiin katollisen kirkon kiistattomiksi johtajiksi (olojen rauhoittuminen).

- Ortodoksien kirkko ei hyväksynyt paavin ylivaltaa.

- Rooman kaupungin ympärille muodostui Paavin johtama valtio eli Kirkkovaltio. Monet paavit pyrkivät laajentamaan alueitaan jopa 

 sodilla.

 - Paavit julistivat olevansa kuninkaiden ja keisareiden yläpuolella. Hallitsijat eivät tätä hyväksyneet ,riitoja ja sotia.

- Joskus paavit julistivat vastaan hangoittelevat hallitsijat kirkonkiroukseen, hallitsija menetti valtansa.

- Ristiretkien aikana paavien valta oli suurimmillaan. Hengelliset ritarikunnat ja inkvisito.

- Ranskalaiset paavit siirsivät paavin istuimen Roomasta Etelä-Ranskaan 1300-luvun alussa (paavien Baabelin vankeus)

- Roomassa valittiin vastapaavi. Kumpikaan ei luovuttanut ,kaksi paavi. Tilannetta pyrittiin ratkaisemaan erottamalla molemmat paavit 

 ja valitsemalla uusi paavi , kolme paavia.

- Lopulta oli vain yksi paavi Roomassa

Luostarit 

 

• Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina monet uskonkiihkoiset kristityt vetäytyivät erämaihin erakoiksi. He halusivat keskittyä palvelemaan jumalia ilman häiriötekijöitä.

 

• Vähitellen kuuluisien erakkomunkkien lähistölle asettui heidän seuraajia syntyi yhteisöjä. Rukoiltiin yhdessä, mutta asuttiin erikseen. Sitten muutettiin saman katon alle. Yhteisöt tarvitsevat säännöt.

 

• Idän luostareissa keskityttiin rukoiluun ja mietiskelyyn.

 

• 500-luvulla Benedictus Nursialainen laati luostarisäännön, jonka perusteet ovat vieläkin voimassa katolisen kirkon luostareissa.

 

• Ennen lopullista munkkilupausta jokaisen munkiksi haluavan on asuttava luostarissa noviisina. Jos munkkilupaus annettiin, se oli elinikäinen. Joskus munkit karkasivat luostarista.

 

• Munkit sitoutuivat siveyteen (selibaatti), köyhyyteen ja kuuliaisuuteen.

 

• Munkkiluostarin johdossa oli apotti ja nunnaluostarin johtaja oli abbedissa.

 

• Munkkielämän ihanteena oli ”apostolinen köyhyys”. Ajan kuluessa luostarit kuitenkin vaurastuivat. Rahaa tuli kaupankäynnistä viljelyksistä ja ihmisten lahjoituksista. Varat voitiin käyttää uusien luostareiden perustamiseen tai munkkien elintason nostamiseen. 

 

• Luostareiden tunnuslause oli rukoile ja tee työtä.

 

• Aluksi luostareita perustettiin syrjäisille paikoille, mutta myöhemmin luostarit sijaitsivat maaseudulla. Muurit erottivat luostarit muusta maailmasta.

 

• Luostarit olivat turvapaikkoja ja hengellisen säädyn edustajat (papit, munkit ja nunnat) eivät vastanneet tekemisistään maallisille esivallalle.

 

• Periaatteessa luostarit olivat siis turvassa kristittyjen sodankäynniltä, mutta pakanat esim. viikingit ryöstelivät niitä mielellään.

 

• Usein luostarit olivat suuria maatiloja. Ne raivasivat peltoja ja opettivat uusia viljelymenetelmiä.

 

• Varsinkin varhaiskeskiajalla luostarit olivat oppineisuuden Niissä oli aikakauden huomattavimmat kirjastot (antiikin perinnön säilyminen). Niissä myös kopioitiin kirjoja.

 

• Luostareilla oli sairaaloita ja vierasmajoja (pyhiinvaeltajat).

 

• Merkittävimpiä luostarijärjestöjä olivat Benedictiniläiset ja Sisteriläiset.

 

Kerjäläisveljestöt

• Fransiskaanit eli harmaat veljet ja dominikaanit eli mustat veljet

 

• Syntyivät vastalauseena kirkon ja luostareiden vaurastumiselle.

 

• Luostarit perustettiin kaupunkeihin ja munkit astuivat ulos luostarin muurien suojista. He liikkuivat vapaasti ihmisten parissa kaduilla ja maanteillä. Toimeentulo hankittiin kerjäämällä. Saarnaaminen kansankielellä.

 

• Fransiskaanit ja dominikaanit huolehtivat köyhistä ja hoitivat

 

• Taitavina teologeina( Jumaluusoppineina) dominikaanit saivat johtoonsa kirkon oman tuomioistuimen eli Pyhän inkvisition. Sen tehtävä oli taistella kristinuskon vääriä tulkintoja eli harhaoppeja vastaan

 

Johanniitat (Maltan ritarit) ja Temppeliherrat

 

• Keskiajan erikoisimpia munkkiveljeskuntia olivat sotilaalliset veljeskunnat. Niissä yhdistyi kaksi keskiajan ihannetta ritari ja munkki. Johanniitat ja Temppeliherrat olivat ritareja, jotka olivat antaneet munkkilupauksen.

 

• Johanniitat ja Temppeliherrat perustettiin ristiretkien aikana suojelemaan pyhiinvaeltajia ja pyhiä paikkoja esim. Jerusalemia. Paavi oli heidän korkein esimiehensä.

 

• Veljeskuntiin värväytyi suuria määriä ritareja. Ne rakensivat vahvoja linnoituksia. Veljeskunnat rikastuivat kristittyjen lahjoituksilla, sotasaaliilla ja kaupankäynnillä. Temppeliherrat olivat aikakauden merkittävimpiä pankkiireita.

 

• Johanniitat ja Temppeliherrat olivat keskiajan parhainta raskasta ratsuväkeä. Taistelukentällä heillä oli pelottava maine. He olivat hyvin koulutettuja ja varustettuja. Veljeskuntien säännöt määräsivät heidät harjoittelemaan jatkuvasti. Lisäksi Johanniitat ja Temppeliherrat taistelivat kuolemaansa saakka. He eivät antautuneet.

 

• Temppeliherrat tuhottiin 1300-luvun alussa Ranskan kuninkaan ja paavin määräyksestä. Johanniitat jatkoivat toimintaansa Välimerellä, kunnes heidät 1800-luvulla muutettiin sairaanhoitoa harjoittavaksi veljeskunnaksi.

 

 Luostarit Suomessa

• Suomessa keskiajalla toimivat fransiskaanin ja dominikaanien veljeskunnat. Luostareita oli esimerkiksi Viipurissa ja Turussa.

 

• 1300-luvulla eli Birgitta niminen aatelisnainen, joka sai uskonnollisia näkyjä. Hän sai paavilta luvan perustaa oman luostarijärjestön, Birgittalaisluostarin.

 

• Luostari perustettiin Naantaliin ja siellä oli omat osastonsa miehille ja naisille (muuri erotti). Myöhemmin Birgitasta tuli pyhimys.

 

• Uskonpuhdistuksen myötä Suomen luostarit lakkautettiin 1500-luvulla. Evankelisluterilainen kirkko ei tunne luostareita.

Uskonpuhdistus

Katolisen kirkon ongelmia

Kirkko vaivasi ahneus. Ihmisistä tuntui, että kaikki oli ostettavissa, syntien anteeksianto (aneet) ja kirkonvirat. Nepotismi (sukulaisten suosiminen)

 

1300-luvun lopulla oli kaksi paavia samaan aikaan. Tilannetta yritettiin ratkaista erottamalla paavit ja valitsemalla uusi paavi, kolme paavia. Paavien ”Baabelin vankeus”

 

Kirkko sekaantui taisteluun poliittisesta vallasta. Paaveilla oli omat armeijat.

 

Kirkko torjui kaikki vaatimukset uudistuksista. Sen arvostelijat leimattiin kerettiläisiksi, rovio esim. Jan Huss. Pyhä inkvisitio

 

Kirkko ei pystynyt vastaamaan ihmisten hengellisiin tarpeisiin esim. Mustan surman aikana. Pappeja kuoli paljon ja ei osattu selittää, mistä rutto johtui. Jumalan rangaistus synneistä

 

Kehittyvä tiede esim. astronomia murensi kirkon hyväksymän maailmankuvan ja löytöretket laajensivat maailmaa. Yliopistot haastoivat kirkon opetuksessa ja renessanssi tarjosi ihmisille kirkon opetuksista poikkeavan ihmiskuvan

Luther

- Luther huomasi luostarissa ja yliopistossa kirkon ongelmat ( anekauppa).

- Hän halusi herättää keskustelua kirkon uudistamisesta ( teesit anekauppaa vastaan). Hän ei ollut ainoa, jonka mielestä kirkon piti uudistua. Luther ei halunnut perustaa uutta kirkko.

- Katollisen kirko johtajat eivät hyväksyneet Lutherin kritiikkiä. Se uhkasi heidän asemaansa ja tuloja. Luther yritettiin vaijentaan uhkauksilla. Kun hän ei suostunut perumaan ajatuksiaan, kirkko julisti hänet kirkonkiroukseen ja keisarin johtamat valtiopäivät valtakunnakiroukseen.

- Piilopaikassaan Luther ryhtyi kääntämään raamattua saksan kiellelle. Hän huomasi latinakielisen raamatun monet virheet. Lutherin mielestä raamattu on kristinuskon ainoa ohjenuora ja jokaisen on pystyttyvä sitä lukemaan. Katolisen kirkon mielestä raamattu ei kuulunut oppimattomalle kansalle.

- Kirjapainot levittivät Lutherin ajatuksia. Jokainen hänen kirjoituksensa kasvatti välimatkaa katoliseen kirkkoon. Sopu ei enää ollut mahdollinen, koska katolinen kirkko ei suostunut Lutherin vaatimuksiin ja hän ei puolestään suostunut perumaan puheitaan.

- Monet saksalaiset myös ruhtinaat kannattivat Lutherin ajatuksia ja ne levisivät myös muihin maihin.

- Luther meni myös naimisiin entisen nunnan kanssa.

- Lutherin keskeisiä ajatuksia oli, että ihminen pelastuu, yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta. Ei tarvitse hankkia aneita ja hyvät työt osoitus ovat lähimmäisenrakkaudesta, eivät tarpeen pelastukseen. Myöskään kiirastuleen ei uskota.

- Raamattu uskon ylin ohje ja se kuuluu kaikille. Paavin asemaa kirkon johtajana ja kristinuskon ylimpänä auktoriteettinä ei tunnunusteta.

- Jumalampalvelus kokonaan kansankielellä, ei latinan kieltä. Koko seurakunnan yhteinen tilaisuus, saarna, jossa raamattua selitetään, virret ja ehtoolisen vietto.

- Kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen. Ne mainitaan raamatussa. Tavallinen kansa sai leivän lisäksi nyt myös ehtoolisviinin.

-Luther korosti myös yleistä pappeutta. Maalikot eli tavalliset seurakunnan jäsenet voivat toimia erilaisissa tehtävissä.

- Luterilainen kirkko luopui pyhiinvaelluksista, pyhimysten palvonnasta, paastosta, luostareista, pappien selibaatista ja viidestä sakramentista.


Reformoitu kirkko

- Reformoitu kirkko syntyi, kun Lutherin ajatukset levisivät Sveitsin alueelle (Valaliiton maat), Ulrich Zwingli ja Jaen Calvin.

- Reformoidun kirkon mielestä Luther ei vienyt uudistuksia tarpeeksi pitkälle. Kirkosta oli poistettava kaikki mitä raamatussa ei suoranaisesti mainittu. Kirkoissa ei ollut urkuja, ei kynttilöitä, ei kuvia esim. alttaritauluja tai seinämaalauksia.

- Jumalanpalvelus koostui saarnasta ja rukouksista. Maalikoiden asemaa seurakuntien toiminnassa korostetiin. Ei kirkollista organisaatiota esim. piispoja. Ei läheistä yhteyttä kuninkaisiin.

- Korostettiin yksinkertaista ja vaatimatonta elämää. Kova työteko ja säästäväisyys, ansaittuja rahoja ei saanut tuhlata, ei värikkäitä vaatteita tai koruja. Rehellisyys ja raittius.

- Reformoitu kirkko levisi Sveitsistä Ranskaan, Hollantiin, Englantiin, Skotlantiin ja Yhdysvaltoihin.


Anglikaaninen kirkko
 
- Kun Lutherin ajatukset levisivät Englantiin, maan kuningas Henrik kahdeksas vastusti niitä. Hän sai paavilta arvon "uskon puolustaja".

- Henrik halusi avioeron vaimostaan, mutta paavi ei suostunut. Henrik kutsui koolle Englannin piispat ja vaati heiltä avioero. Vastustajat vangittiin tai teloitettiin. Henrik julistautui Englannin kirkon johtajaksi.

- Rahapulasssa Henrik ryösti kirkon omaisuuden. Luostarit lakkautettiin. Kirkon johtajuus lisäsi kuninkaan valtaa. Välirikko katolisen kirkon kanssa.

- Seuraavien vuosi kymmenten ja hallitsioiden aikana kirkon kehitys oli tempoilevaa. Välillä palattiin lähelle katolilaisuutta ja välillä tehtiin uudistuksia. Anglikaanisesta kirkosta tuli sekoitus. Se säilytti ulkoisen loiston ja värikkyyden sekä kirkon organisaation katolilaisuudesta, mutta opillisesti se on lähellä luterilaisia kirkkoja esim. kaksi sakramenttiä.

- Anglikaaninen kirkko joutui kamppailemaan englantilaisten sieluista katolisen kirkon ja reformoitujen kirkkojen kanssa. Välillä riidat puhkesivat taisteluiksi, joihin sekaantuin myös eri sukuhaarojen kamppailu kruunusta.

Uskonpuhdistus Pohjolassa

1500-luvun alku oli Pohjolassa levotonta aikaa (Turun ryöstö). Ruotsin aateliset kapinoivat 1300-luvun lopulla syntynyttä Kalmarin unionia (Pohjoismaiden yhteinen valtio) vastaan.

 

Tanskan kuningas onnistui tukahduttamaan kapinan Tukholma antautui Ruotsin aateliset kutsuttiin juhlimaan Pohjolan yhteistä hallitsijaa heidät telotettiin, Tukholman verilöyly.

 

Joukkomurhasta selvinnyt Kustaa Vaasa nostatti uuden kapinan, joka levisi myös Suomeen. Tanskalaiset nujerrettiin ja Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi.

 

Kustaa Vaasa oli vaikeassa tilanteessa. Rahat oli loppu, velkaa oli runsaasti ja hänen oikeutensa kruunuun oli kyseenalainen. Kustaa Vaasa kiinnostui uskonpuhdistuksesta.

 

Valtion rahakirstut täytettiin ottamalla ”kirkolta liiat pois” ja kuningas kirkon johdossa lisäsi Kustaan valtaa (Jumala oli kuninkaan vallan takeena). Suuria uskonnollisia intohimoja Kustaa Vaasalla tuskin oli. Hän hyötyi uskonpuhdistuksesta.

 

Uskonpuhdistuksen käytännön toteuttaminen jäi Suomessa Mikael Agricolan harteille. Hän oli lempeä ja maltillinen uskonpuhdistaja. Kirkkoa ajan kuluessa uudistettiin maltillisesti. Suomalaiset kasvoivat luterilaisuuteen. Myöskään kirkon epäkohdat Suomessa eivät olleet yhtä räikeitä kuin esim. Keski-Euroopassa (kuninkaan tuki uskonpuhdistukselle) Suomessa vältyttiin uskonnollisilta väkivaltaisuuksilta.

 

Agricola ryhtyi kääntämään Uutta testamentti Suomeksi. Hänen piti luoda sitä varten Suomen kirjakieli ABC-kirja ja uudet sanat. Koko raamattu saatiin käännettyä 1600-luvulla.

 

Agricolasta tuli Turun piispa.

Vastauskonpuhdistus

- Katollinen kirkko ei ottanut aluksi vakavasti Lutherin ajatuksia tarpeellisia uudistuksia ei tehtyuskon puhdistus pääsi leviämään.

 

- 1500-luvun puolivälissä katollinen kirkko ryhdistäytyi pahimmat epäkohdat korjattiin esim. anekauppa kiellettiin. Kirkko päätti valloittaa takaisin menettämänsä alueet ja sielut vastauskonpuhdistus.

 

- Vastauskonpuhdistuksen johtoon asetettiin uusi veljeskunta, jesuiitat.

 

- Jesuiitta veljeskunta oli järjestäytynyt sotilaallisesti. Sen johdossa oli kenraali. Jesuiitat eivät kuitenkaan kantaneet aseita kuten keskiaikaiset ritarikunnat esim. temppeliherrat.

 

- Jesuiitat antoivat tavalliset munkkilupaukset. Lisäksi he vannoivat kuuliaisuutta paaville.

 

- Jesuiitat etsivät lahjakkaita nuoria ja antoivat heille parhaan mahdollisen koulutuksen (kielet, matematiikka) eliitti (nöyryys).

 

- Jesuiitat tekivät lähetystyötä Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Amerikassa.

 

- Hyvin koulutetut ja sivistyneet jesuiitat toimivat kuninkaiden sekä ruhtinaiden rippi-isinä ja joskus neuvonantajina vaikutusvaltaa ja tietoja. Jesuiitat toimivat eräänlaisena paavin tiedustelupalveluna Tiedon hankinta ja analysointi.

 

Protestanttisissa maissa jesuiitoilla oli hyvin huono mainen. Pelättiin jesuiittojen ”myyriä”. Jesuiittojen huhuttiin järjestäneen jopa hallitsijoiden salamurhia. ”Tarkoitus pyhittää keinot”

 

Puhdasoppineisuuden aika (1600-luku)

- Kustaa Vaasan pojat kamppailivat Ruotsin kruunusta 1500-luvun lopulla. Suomen herttua Juhana kolmas kaappasi vallan mielisairaalta veljeltään Erik neljänneltätoista.

 

- Juhana oli naimisissa puolalaisen prinsessan kanssa (katolilainen). Monet ruotsalaiset luterilaiset pelkäsivät Juhanan olevan kiinnostunut katolilaisuudesta.

 

- Juhanan poika Sigismund valittiin Puolan kuninkaaksi. Kun Juhana kuoli Ruotsin valtaistuimelle pyrkivät hänen veljensä herttua Kaarle ( luterilainen) ja hänen poikansa Sigismund (katolilainen)

 

- Suomessa oli valmiutta hyväksyä Sigismund, koska liitto Puolan kanssa antaisi turvaa Venäjää vastaan (Pitkä viha 1570-1595).

 

- Ruotsin aateliston ja luterilaisten pappien avulla Kaarle voitti valtataistelun ja nousi valtaistuimelle.

 

- Kaarle yhdeksäs murskasi vastustajansa ja korosti valtakunnan yhtenäisyyttä. Yksi maa, yksi kuningas, yksi uskonto. Suomi sidottiin lujemmin Ruotsiin.

 

- Luterilaisesta kirkosta poistettiin katolilaisuuden rippeitä. Saatettiin voimaan ankara uskonnollinen kuri. Virallisen kirkon opin kanssa ristiriidassa olleita näkemyksiä ei siedetty. Myös rikoslakia tiukennettiin valtio ja kirkko valvoivat tehokkaammin ihmisten tekemisiä.

 

- Kirkko aloitti lukutaidon opettamisen rahvaalle. Se halusi juurruttaa oikean luterilaisen opin kansa




YHDEKSÄS LUOKKA

Vapaat suunnat

- Korostavat kirkon ja valtion eroa.

- Lähtöisin protestanttisista kirkoista ( luterilaiset, anglikaanit ja reformoidut).

- Seurakunta tosiuskovien yhteisö, aktiivisuus.

- Usein kirjaimellinen raamatun tulkinta, ainoa ohjenuora.

- Usein aikuiskaste (upotuskaste)

- Rahoittavat toimintansa lahjoituksilla.

 

Pelastusarmeija

- Syntyi Englannissa 1800-luvulla, kaupunkien slummit.

- Tunnuslause ”soppaa saippuaa sielunhoitoa”

- Pelastusarmeija ylläpitää esim. kodittomien yömajoja, auttaa alkoholisteja ja köyhiä, esim. ruokapankit ( leipäjonot)

- Pelastusarmeija rahoittaa toimintansa lahjoituksilla esim. joulupadat ja kirpputoreilla.

- Univormut ja sotilasarvot, johdossa kenraali.

- Hartaushetkiä ja evankeliumin julistamista, mutta ei sakramentteja. Maallikoita,ei pappeja. Eri kirkkojen jäseniä.

 

Baptismi

- Erityisesti Yhdysvaltoihin levinnyt baptismi korostaa kasteen merkitystä. Maan suurin protestanttinen kirkko.

- Osa baptisteista suhtautuu kielteisesti alkoholiin, tupakkaan ja kahviin.

- Suosittu mustien amerikkalaisten keskuudessa. Martin Luther King. Aikaisemmin seurakunnat jakaantuneet ”rodun” perusteella.

- Poliittista vaikutusvaltaa, televisio saarnaajat.

 

Adventistit (odotus)

- Baptistisaarnaaja William Miller laski raamatun tietojen perusteella tarkan ajankohdan Jeesuksen toiselle tulemiselle 21.10.1844.

- Kun ihmisten innokkaasti odottama tapahtuma ei toteutunut, liike hajosi. Adventistit viettävät lepopäivää viikon seitsemäntenä päivänä, lauantaina (sapatti).

- Raamatun opetusten tarkka noudattamien. Omia kouluja, koska halutaan kristillistä kasvatusta. Terveelliset elämän tavat.

 

Helluntaiherätys

- Syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa uskonnollisessa kokouksessa.

- Ihmisille tapahtui sama kuin apostoleille ensimmäisenä helluntaina. He saivat Pyhän hengen armolahjoja eli henkikasteen.

- Armolahjoja ovat kielillä puhuminen, rukouksilla parantamien ja profetoiminen. (rukoilemien ja Jumalan tahdon seuraamien)

- Itsenäiset seurakunnat, ei keskusjohtoa. Nimi yleensä raamatullinen esim. Saalem ja Siion

- Helluntaiseurakunnat tekevät paljon sosiaalityötä syrjäytyneiden kanssa.

- Suomessa vapaista suunnista suurin.

Jehovan todistajat

- Liike syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Charles Russell kiinnostui raamatun tutkimisesta. Hän uskoi, että raamatussa kerrotaan tarkka ajankohta Jeesuksen toiselle tulemiselle ja nykyisen maailman tuhoutumiselle. Sen oli määrä tapahtua 1914 ( ensimmäinen maailmansota alkoi).

- Nykyisin Jehovan todistajat uskovat, että vuodesta 1914 alkaen olemme eläneet maailmanlopun aikoja, mutta lopulliselle tuhoutumiselle ei ole tarkkaa ajankohtaa.

- Maailman tuhouduttua 144 000 valittua pääsee Jeesuksen seuraa taivaaseen ( ryhmä on jo täynnä) ja loput Jehovan todistajat elävät maan päällä paratiisissa. Kaikki ei uskovaiset tuhoutuvat.

- Jehovan todistajat kokoontuvat valtakunnansaleissa ( rakennettu talkoo työnä). Eivät hyväksy ristiä uskonnon symbolina. Valtakunnansaleissa ei ole uskonnollisia koristeita tai kuvia.

- Jehovan todistajat eivät vietä uskonnollisia juhlia esim. joulua ja pääsiäistä. Ainoa juhla on keväällä Jeesuksen kuoleman muistojuhla.

- Jehovan todistajilla ei ole erillisiä pappeja vaan jokaisella on velvollisuus ja oikeus julistaa Jumalan sanaa. Tähän liittyy heidän tapansa kulkea ovelta ovelle ja jakaa hengellistä materiaalia.

- Jehovan todistajilta on kielletty esim. esiaviollinen seksi, tupakka ja huumeet, verensiirrot, alkoholi humaltumiseen asti ja liikkeen opetusten kyseenalaistamien. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata erottaminen. Jos henkilö ei kadu.

- Jehovan todistajia kehotetaan ”katkaisemaan” suhteet niihin jäseniin, jotka eroavat tai heidät erotetaan liikkeestä.

- Seurustelu ja avioliiton solmimien pitäisi tehdä toisen Jehovan todistajan kanssa. Avioero ei hyväksytä.

- Jehovan todistajien mielestä heidän täyttyy pysyä puolueettomien suhteessa yhteiskuntaan. Eivät osallistu vaaleihin. Suomessa heidät on myös vapautettu asevelvollisuudesta. Jehovan todistajat noudattavat lakeja ja maksavat veroja.

Mormonit

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (MAP)

 

- Mormonikirkko syntyi Yhdysvalloissa 1830 luvulla, kun Joseph Smith sai uskonnollisen ilmestyksen. Enkeli Moroni kertoi hänelle kätketyistä kultaisista levyistä, jotka Smith käänsi englannin kielelle (Mormonin kirja). Niistä kävi ilmi, että Palestiinasta oli muuttanut Amerikkaan ihmisiä 600-luvulla eKr. Näiden ihmisten kulttuuri tuhoutui 400-luvulla jKr. Mormonien mukaan Jeesus vieraili Amerikassa ennen taivaaseen astumistaan ja perusti ensimmäisiä seurakuntia,

- Smithin kuoleman jälkeen liike hajosi useisiin ryhmiin. Suuri ryhmä muutti länteen Utahiin ja perusti sinne yhteisön, joka muodostaa nykyään noin 15 miljoonan mormonin kirkon eri puolilla maailmaa.

- Mormonit pitävät itseään alkuperäisinä ja puhtaina kristittyinä. He eivät hyväksy kolminaisuus oppia ja ekumeenisia uskontunnustuksia. Raamatun ja Mormonin kirjan ohella on kaksi muutakin pyhää kirjaa, joiden katsotaan täydentävän raamatun sanomaa.

- Mormonit uskovat myös eläviin profeettoihin, joiden avulla Jumala antaa ohjeita kuten juutalaiset saivat käskyjä vanhan testamentin profeetoilta. Ensimmäinen profeetta oli Joseph Smith ja nykyäänkin mormonien johdossa on profeetta (presidentti), joka johtaa kirkko kahden apulaisen ja kahdentoista apostolin avulla. Mormonien keskus oli Salt Lake City Uhahin osavaltiossa.

- Mormoni perheet kokoontuvat joka sunnuntai jumalanpalvelukseen rukoushuoneeseen (kappeli, kirkko). Jumalanpalveluksen jälkeen on pyhäkoulu lapsille. Mormoneilla on myös temppeleitä, joissa voidaan suoritta tiettyjä pyhiä toimituksia. Nämä temppelit ovat suljettuja kirkkoon kuulumattomilta. Suomen ainoa temppeli on Espoossa.

- Mormoni kirkossa on käytössä upotuskaste. Pieniä lapsia ei kasteta. Ei tunnusteta muiden kirkkojen kasteita.

- Perhe on erittäin tärkeä mormoneille. Perhe on pienin uskonnollinen ryhmä. Mormonit uskovat, että avioliitto voi jatkua myös kuoleman jälkeen. Sielut jatkavat elää. Myös perhe voi olla koossa kuoleman jälkeen. Mormonit voivat jopa ”kastaa” kuolleita sukulaisiaan.

- Mormonit eivät hyväksy alkoholia, huumeita, kahvia ja teetä. He korostavat terveellisiä elämäntapoja. Sukupuolielämän katsotaan kuuluvan vain avioliittoon. Avioeron saamiseen tarvitaan kirkon johtajien lupa (uskottomuus ,väkivalta). Moniavioisuus oli sallittua 1800-luvun loppuun asti. Homoseksuaalit hyväksytään, mutta heidän tulee elää selibaatissa.

- Mormonit antavat kymmenyksen tuloistaan kirkolle ja nuorten miesten edellytetään tekevän lähetystyötä (naisille vapaaehtoista). Mormoni kirkolla on jäseniä yli 160 maassa. Mormoni kirkossa uskotaan miesten yleiseen pappeuteen, muutta kirkossa on myös hierarkia, profeetta ylinnä. Johtajat ”kutsutaan” toimeen. Naisia ei ole kirkon johdossa.

- Mormonit korostavat ahkeruutta, lakien ja hyvien käytöstapojen noudattamista, sekä isänmaallisuutta. Kirkon sääntöjen rikkomisesta voi seurata erottamien, jos ei kadu. Menestymien elämässä on siunaus, muutta ylpistyä ei pidä. Hyväntekeväisyys ja muiden auttamien tärkeää lisäksi paastotaan kerran kuukaudessa.

- Suomeen mormoni kirkko levisi jo 1800 luvulla lopulla Ruotsin kautta. Aluksi jäseniä oli vähän ja ensimmäinen rukoushuone rakennettiin 1940-luvulla. Nykyään mormoneja on Suomessa noin 5000.