Keskiajan mahti  

 Keskiajan (400-1500-luku ) alku  

 Rooman valtakunta romahti 400-luvulla.   

Seuraukset  

Eurooppa jakaantui lukuisiin pieniin valtioihin.  

 Valta paikalisilla mahtimiehillä.  

Kaupunkien väkiluku laski.  

Kaupankäynti väheni Koulutus heikkeni esim. Luku – ja kirjoitustaidosta tuli harvinaista.  

 
Kirkko  

Kirkko onnistui säilyttämään osan Kreikan ja Rooman perinnöstä.  

Kirkon suuri haaste oli käännyttää uudet “barbaarikansat” kristityiksi. Työ kesti satoja vuosia.  

  
 Paavit

Paavin asema katolisessa kirkossa perustuu ajatukseen apostoli Pietarista ensimmäisenä Rooman piispana eli paavina. 

Ortodoksien kirkko ei hyväksynyt paavin ylivaltaa. 

Rooman kaupungin ympärille muodostui Paavin johtama valtio eli Kirkkovaltio.  

Paavit julistivat olevansa kuninkaiden ja keisareiden yläpuolella. Hallitsijat eivät tätä hyväksyneet, riitoja ja sotia. 

1300-luvulla oli välillä kaksi paavia, jopa kolme paavia samaan aikaan 

  

 Luostarit

Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina monet uskonkiihkoiset kristityt vetäytyivät erämaihin erakoiksi.  

He halusivat keskittyä palvelemaan jumalia ilman häiriötekijöitä. 

 Syntyi luostareita ja ne tarvitsevat säännöt. 

Ennen lopullista munkkilupausta jokaisen munkiksi haluavan on asuttava luostarissa noviisina. 

 Munkit sitoutuivat siveyteen (selibaatti), köyhyyteen ja kuuliaisuuteen. 

 Munkkiluostarin johdossa oli apotti ja nunnaluostarin johtaja oli abbedissa. 

 Luostareille rahaa tuli kaupankäynnistä viljelyksistä ja ihmisten lahjoituksista.  

 Luostarit olivat turvapaikkoja  

 Usein luostarit olivat suuria maatiloja. Ne raivasivat peltoja ja opettivat uusia viljelymenetelmiä. 

 Varsinkin varhaiskeskiajalla luostarit olivat oppineisuuden keskuksia. Niissä myös kopioitiin kirjoja. 

 Luostareilla oli sairaaloita ja vierasmajoja (pyhiinvaeltajat). 

 

Kerjäläisveljestöt 

 Fransiskaanit eli harmaat veljet ja dominikaanit eli mustat veljet 

 Syntyivät vastalauseena kirkon ja luostareiden vaurastumiselle. 

 Luostarit perustettiin kaupunkeihin ja munkit astuivat ulos luostarin muurien suojista. 

 

Johanniitat (Maltan ritarit) ja Temppeliherrat 

 Johanniitat ja Temppeliherrat olivat ritareja, jotka olivat antaneet munkkilupauksen. 

 Johanniitat ja Temppeliherrat perustettiin ristiretkien aikana suojelemaan pyhiinvaeltajia.  

Taistelukentällä heillä oli pelottava maine.
 

 Luostarit Suomessa 

 Luostareita oli esimerkiksi Viipurissa ja Turussa. 

Uskonpuhdistuksen myötä Suomen luostarit lakkautettiin 1500-luvulla. Evankelisluterilainen kirkko ei tunne luostareita. 
 
 
 

Katolliselle kirkolle tyypillisiä piirteitä keskiajalla.  

Pyhimykset, ihmiset rukoilivat pyhimyksiä, “välittivät” rukoukset Jumalalle  

Pyhimykset olivat eläneet esimerkillisen elän. Kuoleman jälkeen ihmetekoja, paavi julisti pyhimykseksi  

Pyhäinjäännökset, olivat esim. pyhimysten luita tai tavaroita jotka olivat liittyneet Jeesuksen elämää. Pyhäinjäännösten uskottiin auttavan esim. sairauksiin (rukoilu)  

Pyhiinvaellukset esim. pyhimyksen haudalle, rukoileminen, Jerusalem ja Rooma  

Paasto, ei lihaa esim. 40 päivää ennen pääsiäistä.  

Luostarit, munkkeja nunnia oli enemmän kuin nykyään.   

Kiirastuli, ihminen puhdistetaan synneistä ennen taivaaseen pääsyä, sielunmessut ja esirukoukset  

Keskiajan lopulla anekauppa, syntejä saattoi ostaa anteeksi.  
 
 
 Ristiretket  

Muslimit valloittivat Pyhän maan (Jerusalem) kristityiltä 600-luvulla. Pyhiinvaelluksista tuli vaikeampaa.  

Paavi julisti ristiretken 1095.  

 Suuri määrä ihmisiä ritareista kerjäläisiin lähti ristiretkelle. Paljon kuoli matkalla.  

 Jerusalem valloitettiin 1099. 

1200-luvun lopulla ristiretket päättyivät.  

  
Miksi Ihmiset lähtivät ristiretkelle?  

Uskottiin, että oli velvollisuus puolustaa kristinuskoa  

Synnit sai anteeksi ja jos kuoli pääsi suoraan taivaaseen.  

Ristiretkellä saattoi saada sotasaalista ja maata. 
 

 Kirkko jakaantuu (ortodoksinen kirkko ja katollisen kirkon riita) 

Kristinuskon levitessä ympäri Välimerta ja Eurooppaa kehittyi erilaisia versioita ja näkemyksiä. 

Lännen katolisen ja idän ortodoksisen kirkon välille nousi monia kiistoa: 

Miten ristinmerkki tehdään. 

Onko ehtoollisleipä hapanta vai happamatonta. 

Onko papeilla parta vai ei 

Onko uskontunnustuksessa tietty sana vai ei (pojasta) 

Kilpailtiin siitä kumpi kirkko sai käännytettyä pakanoita. Merkittävä erimielisyys oli paavin asemasta. 

Katolinen ja ortodoksinen kirkko alkoivat pitää toisiaan vihollisina.  
 

Kristinusko leviää Suomeen  

Kristinusko levisi Suomeen vähitellen, .  

Kristinusko levisi Suomeen lännestä (katolinen) ja idästä (ortodoksinen).  

 Ristiretket Suomeen 

Ruotsi teki Suomeen kolme ristiretkeä. Niiden tarkoitus oli laajentaa Ruotsin valtaa. Kristinuskon levittämien oli hyvä tekosyy.  

Eerik Pyhä sekä tarina piispa Henrikistä ja Lalli talonpojasta.  

Toinen ristiretki Birger Jaarlin johdolla Hämeeseen 1240-luvulla vahvisti Ruotsin vallan Länsi-Suomessa.  

 Ristiretkien seuraukset  

Suomi liitettiin osaksi Ruotsia, katolista kirkkoa ja länsi-Eurooppaa.  

Suomeen tuli v altion ja kirkon hallinto esim. verot