Elinympäristö
Järvisimpukat elävät pehmeäpohjaisissa rehevissä järvissä.

Rakenne
Simpukkaa suojaa kaksi ruskean- ja vihreänraidallista
saranallista kalkkikuorta, joiden sisäpuolella on ns.
vaippa. Vaipan eritteestä muodostuva kuori
kasvaa reunoiltaan ja eri vuodenaikoina kasvaa
hiukan eriväristä kuorta.
Simpukat kasvavat yleensä 12–16 cm:n pituisiksi.

Kun simpukka puolustautuu, se sulkee kuorensa
tehokkailla lihaksilla.
Vaipan suojaan jäävät kiduslehdet ja sisälmyspussi,
jossa ovat sydän, mahalaukku, suoli,
ruoansulatusrauhaset ja alkeellinen hermosto.
Ruumiin alaosassa on nilviäisille tyypillinen jalka, jonka avulla simpukka liikkuu hitaasti jättäen pehmeään liejuun selvän vaon.

Miten simpukka syö ja hengittää?
Simpukka on pohjassa pystyasennossa puoliksi liejuun kaivautuneena niin, että siitä näkyy vain suippo takapää.
Takapäässä on aukko, josta vesi ja sen mukana kulkevat ravintohiukkaset virtaavat sisään. Vedessä on happea, jota simpukka hengittää kiduksilla.
Jätökset poistuvat toisessa päässä olevasta aukosta.

Miten simpukat lisääntyvät?
Simpukat kutevat loppukesällä. Koiras laskee siittiönsä veteen, josta ne kulkeutuvat naarassimpukan sisään ja hedelmöittävät kidusten välissä sijaitsevat munasolut. Hedelmöityneet munasolut kehittyvät toukiksi, jotka naaras päästää veteen. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan kiduksiin tai ihon pintaan, jossa ne loisivat muutaman kuukauden. Sen jälkeen ne pudottautuvat pohjaan ja aloittavat itsenäisen elämänsä.
HEDELMÖITYNYT MUNASOLU -> TOUKKA, JOKA LOISII KALOISSA (IMEE KALASTA RAVINTOA) -> SIMPUKKA

Simpukat ja muut eläimet
Simpukat ovat erittäin herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, jonka vuoksi ne soveltuvat veden laadun tutkimiseen. Simpukat ovat myös monen vedessä elävän eläinlajin tärkeä ravintokohde. Monet pikkusimpukat päätyvät kalojen ravinnoksi, kun taas piisami ja saukko syövät mieluummin suurikokoisia simpukoita.