YH6: kertauskurssi
3. kurssityö: HVP
3. kurssityö: YH3 (tee vain 9.1)
3. kurssityön palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kurssien keskeiset asiat
YH1
- Huoltosuhteet
- Puolueet
- Vaalit
- Eduskunta, hallitus, presidentti
- Kansalaisen oikeudet
- Kunnallinen demokratia
YH2
- Talouskasvu ja sen mittaaminen
- Suhdanteet
- Talouden kiertokulku
- Ulkomaankauppa
- Talouden häiriöt
- Julkinen talous, verotus
- Sijoittamisesta kysytty viime vuosina usein
YH3
- Päätöksenteko, lakien säätäminen
- Turvallisuus
- Eurooppalainen identiteetti
- Eurooppalaisen oikeudet
- Euroopan integraatio ja sen historia
- Budjetti, EMU, rahastot
YH4
- Huoltosuhteet
- Puolueet
- Vaalit
- Eduskunta, hallitus, presidentti
- Kansalaisen oikeudet
- Kunnallinen demokratia
YH2
- Talouskasvu ja sen mittaaminen
- Suhdanteet
- Talouden kiertokulku
- Ulkomaankauppa
- Talouden häiriöt
- Julkinen talous, verotus
- Sijoittamisesta kysytty viime vuosina usein
YH3
- Päätöksenteko, lakien säätäminen
- Turvallisuus
- Eurooppalainen identiteetti
- Eurooppalaisen oikeudet
- Euroopan integraatio ja sen historia
- Budjetti, EMU, rahastot
YH4
2. Kurssityö: HVP (asuntojen hinnat)
2. kurssityö (YH2): tehtävä ja aineisto (Tee kohdat a. ja b.)
2. Kurssityö: HVP (sijoituskohteet)
Vaihtoehto 2. kurssityölle: tehtävä
2. kurssityö (YH2): palautuskansio
Tehtävä ja aineisto tämän kansion alapuolella.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
1. kurssityö (YH1): aineisto
1. kurssityö (YH1): hyvän vastauksen piirteet
1. kurssityö (YH1): palautuskansio
Palauta tänne vastauksesi merkintänä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
1. kurssityö (YH1): aineisto ja palautuskansio
Tee tämä tehtävä, jos haluat harjoitella tämän tyyppistä tehtävää aineistotehtävän sijaan.
ELI valitse joko hyvinvointivaltiota koskeva tehtävä TAI tämä tehtävä. Molempia ei tarvitse tehdä.
ELI valitse joko hyvinvointivaltiota koskeva tehtävä TAI tämä tehtävä. Molempia ei tarvitse tehdä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ensimmäinen oppitunti
Tee ensimmäisellä oppitunnilla alla olevat tehtävät, palauta merkintänä
1. Millaisia tavoitteita sinulla on tälle kurssille? Miten aiot tavoitteesi saavuttaa?
2. Arvosanatavoite yo-kokeisiin?
3. Tee lukusuunnitelma: kuinka paljon aiot lukea ja millaisella aikataululla?
- Ole realistinen! Pohdi, millainen lukutahti sinulle sopii.
4. Kirjaa 4-5 aihetta ja asiaa, joihin meidän pitäisi mielestäsi erityisesti syventyä tällä opintojaksolla (esim. vastaustekniikka, ajankohtaiset aiheet, taloustiedon käsitteet tms.)
1. Millaisia tavoitteita sinulla on tälle kurssille? Miten aiot tavoitteesi saavuttaa?
2. Arvosanatavoite yo-kokeisiin?
3. Tee lukusuunnitelma: kuinka paljon aiot lukea ja millaisella aikataululla?
- Ole realistinen! Pohdi, millainen lukutahti sinulle sopii.
4. Kirjaa 4-5 aihetta ja asiaa, joihin meidän pitäisi mielestäsi erityisesti syventyä tällä opintojaksolla (esim. vastaustekniikka, ajankohtaiset aiheet, taloustiedon käsitteet tms.)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Infoa hyvinvointialueista
Hyvinvointialueet kartalla:
https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla
Yleisesti hyvinvointialueista:
https://stm.fi/hyvinvointialueet
Kanta-Hämeen aluevaltuusto:
https://omahame.fi/aluevaltuusto
Ajankohtainen uutinen hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta:
https://yle.fi/a/74-20106048
https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla
Yleisesti hyvinvointialueista:
https://stm.fi/hyvinvointialueet
Kanta-Hämeen aluevaltuusto:
https://omahame.fi/aluevaltuusto
Ajankohtainen uutinen hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta:
https://yle.fi/a/74-20106048
Aluerahastot
EU ja lainsäädäntö
Lainsäädännöstä lyhyesti ja havainnollistavasti:
https://www.europarl.europa.eu/external/html/legislativeprocedure/default_fi.htm
Forum 3 (LOPS2021)
https://www.europarl.europa.eu/external/html/legislativeprocedure/default_fi.htm
Forum 3 (LOPS2021)
Unionin lait säädetään useimmiten tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston yhteisellä päätöksellä. Käytännössä parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä suurimman osan Euroopan unionin laeista.
Lainsäätämisprosessi (tavallinen lainsäätämisjärjestys)
-
Lain valmisteluvaiheessa komissio kuuntelee jäsenvaltioita, joiden hallitukset, virkamiehet ja etujärjestöt pääsevät esittämään mielipiteitä luonnoksesta. Varsinkin jäsenvaltioiden virkamiehet osallistuvat EU-lakien suunnitteluun ja toteuttamiseen komission lukuisissa työryhmissä ja valiokunnissa. Tällä tavalla komissio yrittää hankkia lakialoitteelle mahdollisimman monen jäsenvaltion tuen.
-
Komissio tekee ehdotuksen uudesta laista. Jäsenvaltioiden parlamenteilla on oikeus tarkistaa, ettei laki loukkaa subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta. Parlamentit voivat siis arvioida, tarvitaanko asiasta EU:n laki vai voidaanko asia päättää jäsenvaltioissa.
-
Komissio lähettää ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle. Tämä on varsinainen ensimmäinen käsittely. Ensin parlamentti käy ehdotuksen läpi ja joko hylkää tai hyväksyy sen. Esitys hyväksytään harvoin sellaisenaan. Komissio voi halutessaan muuttaa aloitettaan parlamentin kannan suuntaiseksi. Kun parlamentti on yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hyväksynyt ehdotuksen, neuvosto alkaa käsitellä aloitetta.
-
Neuvosto voi hyväksyä parlamentin kannan muutosesityksineen, jolloin lakiesitys hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä, ja se astuu voimaan. Jos taas neuvosto ei hyväksy esitystä sellaisenaan ja jos se haluaa tehdä omia muutosehdotuksia, lakiesitys siirtyy toiseen käsittelyyn.
-
Jos parlamentti ja neuvosto eivät löydä asiassa sopua kahden käsittelyn jälkeen, ehdotus menee sovittelukomitealle. Se on muodostettu puoliksi parlamentin jäsenistä ja puoliksi neuvoston edustajista. Komission edustajat osallistuvat komitean keskusteluun.
-
Kun komitea pääsee yhteisymmärrykseen, hyväksytty teksti lähetetään parlamentille ja neuvostolle kolmanteen käsittelyyn. Parlamentti äänestää lakitekstin hyväksymisestä. Myös neuvosto äänestää asiasta.
EU:n neuvosto tekee päätöksiä joko määräenemmistöllä, yksimielisesti tai yksinkertaisella enemmistöllä. Lissabonin sopimus määrää sen, mitä päätöksenteon sääntöä kulloinkin käytetään. Lakeja koskevissa äänestyksissä vaaditaan määräenemmistö.
Kahdessa erityistapauksessa Euroopan parlamentin rooli ei ole yhtä vahva lainsäätämisessä kuin EU:n neuvoston. Hyväksyntämenettelyssä parlamenttia pyydetään antamaan puoltava lausunto eli hyväksyntä lakiesitykselle, mutta se ei voi tehdä muutoksia esitykseen. Parlamentti ei siis osallistu lain valmisteluun, mutta ilman sen hyväksymistä laki ei tule voimaan.
Kuulemismenettelyssä parlamentin asema on vielä heikompi. EU:n neuvoston on ennen lopullista päätöstään kuultava parlamenttia, joka voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen tai ehdottaa siihen muutoksia, mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa.