YH6: kertauskurssi

3. kurssityö (YH3): palautuskansio

Tehtävä:

Hyödynnä aineistoa (9C) ja esitä perusteltu arvio EU:n budjettiin liittyvistä haasteista 2020-luvulla (20p)

Aineisto on tämän tehtävän alla.
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

1. kurssityö (YH1): palautuskansio

Palauta tehtävä (alla) tähän kansioon merkintänä.

Huomioi palautuspäivä. Annan palautetta niistä töistä, jotka on palautettu ajallaan.
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ensimmäisen oppitunnin asiaa (Venla sijaistaa)

Tee ensimmäisellä oppitunnilla alla olevat tehtävät, palauta merkintänä

1. Millaisia tavoitteita sinulla on tälle kurssille? Miten aiot tavoitteesi saavuttaa?
2. Arvosanatavoite yo-kokeisiin?
3. Tee lukusuunnitelma: kuinka paljon aiot lukea ja millaisella aikataululla?
- YH:n yo-koepäivä on 18.9
- Ole realistinen! Pohdi, millainen lukutahti sinulle sopii.
4. Kirjaa 4-5 aihetta ja asiaa, joihin meidän pitäisi mielestäsi erityisesti syventyä tällä opintojaksolla (esim. vastaustekniikka, ajankohtaiset aiheet, taloustiedon käsitteet tms.)

5. Jos aikaa jää, niin tutustu vielä kevään yo-kokeeseen ( https://yle.fi/aihe/a/20-10006238?utm_source=copy-link-share&utm_medium=social ). Mikä tuntuu helpolta? Mikä vaikealta?
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

EU ja lainsäädäntö

Lainsäädännöstä lyhyesti ja havainnollistavasti:

https://www.europarl.europa.eu/external/html/legislativeprocedure/default_fi.htm

Forum 3 (LOPS2021)

Unionin lait säädetään useimmiten tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston yhteisellä päätöksellä. Käytännössä parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä suurimman osan Euroopan unionin laeista.
Lainsäätämisprosessi (tavallinen lainsäätämisjärjestys)
  1. Lain valmisteluvaiheessa komissio kuuntelee jäsenvaltioita, joiden hallitukset, virkamiehet ja etujärjestöt pääsevät esittämään mielipiteitä luonnoksesta. Varsinkin jäsenvaltioiden virkamiehet osallistuvat EU-lakien suunnitteluun ja toteuttamiseen komission lukuisissa työryhmissä ja valiokunnissa. Tällä tavalla komissio yrittää hankkia lakialoitteelle mahdollisimman monen jäsenvaltion tuen.

  2. Komissio tekee ehdotuksen uudesta laista. Jäsenvaltioiden parlamenteilla on oikeus tarkistaa, ettei laki loukkaa subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta. Parlamentit voivat siis arvioida, tarvitaanko asiasta EU:n laki vai voidaanko asia päättää jäsenvaltioissa.

  3. Komissio lähettää ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle. Tämä on varsinainen ensimmäinen käsittely. Ensin parlamentti käy ehdotuksen läpi ja joko hylkää tai hyväksyy sen. Esitys hyväksytään harvoin sellaisenaan. Komissio voi halutessaan muuttaa aloitettaan parlamentin kannan suuntaiseksi. Kun parlamentti on yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hyväksynyt ehdotuksen, neuvosto alkaa käsitellä aloitetta.

  4. Neuvosto voi hyväksyä parlamentin kannan muutosesityksineen, jolloin lakiesitys hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä, ja se astuu voimaan. Jos taas neuvosto ei hyväksy esitystä sellaisenaan ja jos se haluaa tehdä omia muutosehdotuksia, lakiesitys siirtyy toiseen käsittelyyn.

  5. Jos parlamentti ja neuvosto eivät löydä asiassa sopua kahden käsittelyn jälkeen, ehdotus menee sovittelukomitealle. Se on muodostettu puoliksi parlamentin jäsenistä ja puoliksi neuvoston edustajista. Komission edustajat osallistuvat komitean keskusteluun.

  6. Kun komitea pääsee yhteisymmärrykseen, hyväksytty teksti lähetetään parlamentille ja neuvostolle kolmanteen käsittelyyn. Parlamentti äänestää lakitekstin hyväksymisestä. Myös neuvosto äänestää asiasta.
EU:n neuvosto tekee päätöksiä joko määräenemmistöllä, yksimielisesti tai yksinkertaisella enemmistöllä. Lissabonin sopimus määrää sen, mitä päätöksenteon sääntöä kulloinkin käytetään. Lakeja koskevissa äänestyksissä vaaditaan määräenemmistö.
Kahdessa erityistapauksessa Euroopan parlamentin rooli ei ole yhtä vahva lainsäätämisessä kuin EU:n neuvoston. Hyväksyntämenettelyssä parlamenttia pyydetään antamaan puoltava lausunto eli hyväksyntä lakiesitykselle, mutta se ei voi tehdä muutoksia esitykseen. Parlamentti ei siis osallistu lain valmisteluun, mutta ilman sen hyväksymistä laki ei tule voimaan.
Kuulemismenettelyssä parlamentin asema on vielä heikompi. EU:n neuvoston on ennen lopullista päätöstään kuultava parlamenttia, joka voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen tai ehdottaa siihen muutoksia, mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa.