- Muistista palauttamisen epäonnistuminen (20 p.) Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.
Muisti on yksi ihmisen kognitiivisista eli tiedonkäsittelyyn liittyvistä toiminnoista. Muistijärjestelmät on jaettu kolmeen osaan, joilla on myös erilaisia alatoimintoja. Aistimuisti vastaa tiedon vastaanottamisesta muutamien sekuntien ajan. Työmuisti käsittelee tällä hetkellä mielessä olevaa informaatiota, eli se on periaatteessa ajattelua. Säilömuisti on muisteista pisin, ja se säilyttää jopa vuosia ihmisen taitoja sekä niin omaan elämään kuin maailmaan liittyviä tietoja. Muistista palauttamisella tarkoitetaan ihmisen kykyä hyödyntää työmuistissaan aistimuistin lisäksi myös säilömuistin sisältöjä. Näin ihminen voi siis esimerkiksi kokeessa hyödyntää aiemmin opiskelemiaan tietoja.
Aina muistista palauttaminen ei kuitenkaan onnistu. Syitä tähän voi olla monia, mutta yksi ehkä yksinkertaisimmista syistä on se, etteivät tiedot ole tallentuneet alunperinkään säilömuistiin. Syynä voi olla esimerkiksi liian vähäinen tai laadultaan huono opiskelu. Linkittämisteorian mukaan asiat tallentuvat säilömuistiin paremmin, kun ne liitetään johonkin toiseen asiaan. Jos opiskelee esimerkiksi miten välittäjäaineet liittyvät mielenterveydenhäiriöihin, on syytä tietää mitä termeillä tarkoitetaan ja esimerkiksi muistella, mitä aiemmin on opetettu näistä asioista ja mihin muuhun ne liittyvät. Näin säilömuistiin tallentuu helpommin myös työmuistiin palautettava kokonaisuus. Yksittäinen termi kuten ”välittäjaine” ja sen määrittely eivät siis talletu kovin helposti säilömuistiin. Toisen teorian mukaan asioiden kertaaminen on olennaista, jolloin hermoverkot altistuvat aktivoitumaan yhdessä ja vahvistumaan. kertaamista käytetään usein hyväksi esimerkiksi vieraan kielen sanastoa opiskellessa.
Vaikka asia olisikin opeteltu huolellisesti, ei sitä välttämättä silti pystytä palauttamaan joka tilanteessa. Yksittäiset asiat kuten käsitteet tai vieraan kielen sanat voivat helposti sekoittua vastaaviin sanoihin, josta seuraa niin sanottu kielen päällä –ilmiö. Ihminen muistaa toisen aiheeseen liittyvän tai haettua sanaa muistuttavan sanan, mutta ei etsittyä sanaa. Yrittäessään saada työmuistiinsa esimerkiksi käsitteen ”minäkäsitys” aktivoituukin käsitteen viereinen hermoverkko ja ihminen muistaakin vain sanan ”minäkokemus”.
Vastauksen pituus: 260 sanaa, 1970 merkkiä
18 p.
- Muistista palauttamisen epäonnistuminen (20 p.) Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.
Ebbinghousen häipymisteorian mukaan muistitieto katoaa ajan mittaan, jos sitä ei kertaile mielessään aika ajoittain, eli käytä kumuloituvaa kertaamista. Esimerkki olisi vaikka 20 sanan sanalistan muistaminen. Listaa saa silmäillä hetken aikaa ja sen jälkeen pitää toistaa mahdollisimman monta listassa ollutta sanaa. Ebbinghousen unohtamiskäyrä havainnollistaa, kuinka muistista katoaa aluksi nopeasti paljon asioita, mutta unohtaminen tasaantuu ja hidastuu. Unohtamiseen vaikuttaa oppimistapa, onko opiskellut asian syväsuuntautuneesti, eli yrittäen ymmärtää asian toimivana kokonaisuutena vai pintasuuntautuneesti, eli keskittynyt yksityiskohtiin ja harjoitellut asioita ulkoa. Myös sanojen paikka sanalistassa vaikuttaa, esimerkiksi alun sanat muistetaan helpommin, koska niitä ehtii kerrata enemmän ja äskeisyysefektissä loppulistan sanat muistaa helposti, koska niistä on niin vähän aikaa. Myös aisat, joissa on paljon tunnelatausta, muistetaan helpommin, esimerkiksi sana seksi muistetaan helpommin kuin sana puu. Aivoissa on staattiset reunaehdot, eli aivot ovat rajallisia resursseissaan, esimerkiksi työmuistiin mahtuu vain noin neljä yksikköä. Staattisia reunaehtoja voi kuitenkin kiertää dynaamisilla reunaehdoilla, esimerkiksi heuristiikoilla eli nyrkkisäänöillä ja mieltämisyksiköillä, eli kasaa monta yksikköä miellyttäväksi kokonaisuudeksi.
Häirintäteorian mukaan uusi tai vanha tieto estää muistamista.
Esimerkiksi Leena ei muista ensimmäistä lentokertaansa, koska on lentänyt niin monta kertaa lentokoneella. Lentoemäntä kutsuu Leenan tervetulleeksi saksaksi, mutta Leenalle tulee vain ruotsinkielinen vastaus mieleen.
Eteenpäin suuntautuvassa häirinnässä vanha tieto estää uuden oppimista, esimerkiksi saksan kielen sekoittaa ruotsinkielisiin. Taaksepäin suuntautuvassa häirinnässä uusi tieto estää vanhan muistamista, esimerkiksi on vaikea muistaa ensimmäinen kerta, kun lensi lentokoneella, jos on lentänyt monta kertaa. Tämä ei kuitenkaan päde tärkeisiin elämänkerrallisiin muistoihin, esimerkiksi ensisuudelmastaan Leena saattaa muistaa yksityiskohtaisestikin tilanteen. Jos esimerkkitilanne olisi tapahtunut vaikka kirjastossa, jossa Leena on opiskellut saksankieltä, hän saisi hakuvihjeen, jonka avulla tieto muistuisi päähän.
Vastauksen pituus: 257 sanaa, 1999 merkkiä
20 pistettä