Lukusuunnitelma

Lukusuunnitelma

Onko ajanhallinnassa ongelmia? Tarvitsetko ohjeita lukusuunnitelman laadintaan? 

On vain kaksi päivää vuodessa, jolloin ei ole mitään tehtävissä. Toinen on eilinen ja toinen on huominen. Tänään on siis oikea päivä rakastaa, uskoa, elää.
- dalai-lama Tenzin Gyatso


Suunnitelman on tarkoitus tukea toimintaa. Siten myös toteutumaton suunnitelma on auttanut tekijäänsä hahmottamaan käytettävissä olevaa aikaa, asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja pilkkomaan suuria kokonaisuuksia hallinnassa oleviin osiin.

Hyvä suunnitelma on kuin mukava kenkä: se antaa tukea, mutta myös joustaa sopivasti.

SUUNNITTELEMINEN ON
  • käytettävissä olevan ajan hahmottamista
  • keino muistaa asiat, joita on tehtävänä
  • asioiden tärkeysjärjestyksen miettimistä
  • keino, joka auttaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, kun tietää, että muut asiat hoidetaan niille varattuina aikoina
  • palautumiseen tarvittavan ajan suojaamista.


MILLAINEN SUUNNITELMA TOIMII?
  • selkeisiin, konkreettisiin tavoitteisiin perustuva
  • riittävän väljä > antaa tilaa palautumiselle ja joustoa pienille viivästyksille ja muutoksille
  • vapaaehtoisuuteen ja omien mahdollisuuksien hyödyntämiseen
  • alkuun pääsemiselle on annettu riittävästi aikaa > yleensä eteneminen nopeutuu myöhemmin
  • itsetuntemukseen perustuva > tietää milloin kannattaa työskennellä jonkin tehtävän parissa ja milloin levätä

Tarvitsetko lisää ohjeita? Katso vaikka täältä.

Kaksi tapaa tehdä viikkosuunnitelma

IHANTEELLISEN VIIKON SUUNNITELMA
  1. Kalenteriin kannattaa merkitä ensimmäiseksi muutamia mukavia, iloa tuottavia aktiviteetteja. Näin vasrmistetaan, ettei palautuminen jää tehokkuuspyrkimysten jalkoihin.
  2. Toiseksi kalenteriin merkitään muut säännölliset menot, kuten luennot tai oppitunnit, harrastukset ja työvuorot. Tässä vaiheessa nähdään, kuinka paljon aikaa jää itsenäiseen opiskeluun ja vapaa-ajan viettämiseen.
  3. Kuinka paljon aikaa tarvitaan opiskeluun, ja kuinka paljon sitä on realistista käyttää? Mitkä ajankohdat sopivat siihen parhaiten? Merkitään kalenteriin sopiva määrä opiskelujaksoja.
  4. Myös vapaa-ajan viettoon ja palautumiseen liittyviä aikavarauksia täydennetään. Tarkistetaan, että aikataulu on sellainen, että se voi toteutua ja että se täyttää hyvän ajankäytön kriteerit: aikaa käytetään tärkeiden tavoitteiden suuntaisesti etenemiseen samalla elämäniloa ja voimavaroja ylläpitäen.
  5. Kalenteriin on hyvä hahmotella myös aikapuskureita eli kohtia, jolloin tehdään niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmin tekemättä tai jotka vievätkin enemmän aikaa kuin oli alun perin ajateltu. Jos kaikki tarpeellinen on tullut tehdyksi, puskuriksi varatun ajan voi käyttää johonkin aivan muuhun. Useimmat ovat hieman liian opitimistisia arvioidessaan asioihin kuluvaa aikaa, joten aikapuskurit vähentävät stressiä ja luovat aikatauluun tasapainoa.


TEHTÄVÄSUUNNITELMA
  1. Piirrä haluamallasi tyylillä oma viikkosivusi tai käytä valmista kalenteriaukeamaa.
  2. Ennakoi viikon aikan tehtäväksi tulevat asiat. Voit tehdä suunnitleman vain opiskeluun liittyvästä tekemistestä tai sisällyttää sivuille myös muita tärkeitä asioita.
  3. Merkitse kullekin päivälle varattuun ruutuun ensiksi ne asiat, jotka on välttämätöntä tehdä tiettynä päivänä. Tämän jälkeen voit ajoittaa muita asioita niille päiville, joissa niille on parhaiten aikaa.
  4. Voit halutessasi lisätä sivuille esimerkiksi:  a) juoksevien asioiden listan tehtävistä, joita ei ole sijoitettu tietylle päivälle, vaan joita voi tehdä silloin, kun aikaa jää, b) muistutuksen seuraavan viikon tärkeimmistä asioista, c) taulukon, jonka avulla seuraat opiskeluun käytettyjä tunteja,  d) taulukon, jonka avulla seuraat liiikuntakertoja tai jonkin muun prosessitavoitteen tai tottumuksen toteutumista.
  5. Palaa viikkosivulle päivittäin ja merkitse tehtävät, jotka olet tehnyt. Siirrä eteenpäin tai hylkää tehtävät, jotka ovat jääneet tekemättä.

Päivänsalo, Tiina-Maria: Oppimiskoodi - Kuinka oppiminen onnistuu. PS-kustannus 2020.