Heimovaltiot muodostuvat

Myöhemmät kansainvaellukset

300-luvulla jKr. germaanien heimovaltiot muodostuivat. Frankit ja alemannit asettuivat Reinin partaille, saksit, anglit, juutit ja friisiläiset Pohjanmeren rannikkoa myöten aina nykyiseen Tanskaan asti, vandaalit Oderin yläjuoksulle, langobardit Oderin ja Vistulan (Veiksel) välimaastoon, burgundit Main-Neckar-alueelle, thuringit Allerin eteläpuolelle ja gootit eteläiseen Eurooppaan.

Heimot liikkuivat, eivät vähiten idästä tulleiden hunnien ajamina, eri puolille Eurooppaa 600-luvulle jKr. mennessä. Langobardit liikkuivat etelämmäksi Italiaan (Lombardia), frankit pakottivat länsigootit pois Gallian alueelta, vandaalit päätyivät lopulta Pohjois-Afrikkaan. Juutit, anglit ja saksit vakiintuivat Brittein saarille ja ajoivat kelttejä edelleen länteen ja pohjoiseen. Germaanit kääntyivät vähitellen kristinuskoon. Osa oli pakanoita vielä 800-luvulle asti.

Frankkivaltakunnan muodostuminen

Rooman jakaantumisen ja lopulta Länsi-Rooman tuhoutumisen jälkeen syntyneen valtatyhjiön täytti frankkivaltakunta. Frankkihallitsija Klodvigin valtakuntaan kuului nykyisen Ranskan lisäksi läntinen Saksa. Vaikka germaanit olivat ainakin nimellisesti frankkien alaisuudessa, oli heillä alueittain voimakas oma identiteetti, esimerkkinä Baijerin alue.