1.1 Yksilön kehityksen tutkiminen

Mitä kehityspsykologia on

• Kehityspsykologia tutkii ihmisen ajallista kehitystä eli ikääntymistä monipuolisesti

- Ihminen kehittyy niin biologisesta (fyysis-motorinen), psyykkisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta 
- biologiseen/fyysinen kehitykseen kuuluu luonnollinen kypsyminen, kasvu, hermoston ja elimistön muutokset, motoriikan kehittyminen jne.
- psyykkiseen kehitykseen kuuluu mm. persoonallisuuden eli minän kehittyminen sekä ajattelun, puheen ja tunteiden kehitys
- sosiaaliseen kehitykseen kuuluvat ihmissuhteiden kehittyminen sekä vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot: elämä toisten kanssa

- myös kulttuuri vaikuttaa, esim. tavat, arvostukset, mitä pidetään normaalina  

 

- esim. Suomessa: yksilökeskeisyys

- naisen asema melko hyvä

- persoonallisen tilan tarve suurempi kuin esim. Etelä-Euroopassa

 

 

 

• Pitkittäis- ja poikittaistutkimus 
- Kertaa PS1-kurssista psykologian tutkimusotteet (kokeellinen, korrelatiivinen, kuvaileva ja tapaustutkimus), tiedonkeruumenetelmät (kysely, testit, haastattelu, havainnointi ja fysiologiset mittaukset) sekä termit muuttuja ja operationalisointi sekä tieteellisen tutkimuksen eteneminen.
- Poikittaistutkimuksessa kerätään tietoa ihmisistä valittuna ajankohtana käyttäen usein kuvailevaa tai korrelatiivista otetta.
- poikittaistutkimus on helppoa, edullista ja nopeaa. Sama henkilö osallistuu tutkimukseen tavallisesti vain sen kerran.
- poikittaistutkimuksessa voidaan esimerkiksi vertailla 18v täyttäneiden lukion abiturienttien rahapelikäyttäytymistä 30 vuotiaiden rahapelikäyttäytymiseen.
- Pitkittäistutkimuksella voidaan seurata samoja ihmisyksilöitä jopa usean vuoden ajan ja näin saadaan perusteellista tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kehityksestä. Tutkimukseen osallistutaan vähintään kaksi tai useamman kerran.
- pitkittäistutkimus on korrelatiivista, ja yksilön kehityksen eri osa-alueita voidaan seurata useamman vuoden ajalta.
- pitkittäistutkimus on kallista ja aikaa vievää.
- Kuuluisimpia pitkittäistutkimuksia on ollut Jyväskylän Yliopiston prof. Lea Pulkkisen Lapsesta aikuiseksi -tutkimus, jonka hän aloitti vuonna 1968 ja jota hän johti vuoteen 2013 asti. Tutkimukseen otettiin vuonna 1968 yhteensä 369 Jyväskylän kansakoulujen toisen luokan oppilasta. Tutkittavat olivat syntyneet v.1959 ja olivat tuolloin 8-vuotiaita. Heitä on tutkittu uudelleen useita kertoja mm. 14-, 20-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaina. 
• Kaksos- ja adoptiotutkimukset
- yksilön kehitystä ja erityisesti perimän ja ympäristön vaikutusta persoonallisuuden, älykkyyden, tunteiden jne. kehittymiseen voidaan tutkia kaksos- ja adoptiotutkimuksilla.
- erityinen mielenkiinto kohdistuu identtisiin kaksosiin, jotka on erotettu toisistaan vauvaiässä, sillä heillä on yhtäläinen biologinen perimä, mutta kasvuympäristöt ovat olleet erilaisia. 

 

 

 

- esim. kehokokemus vaikuttaa itsetuntoon 

 

 

 

 

 

- yksilö kehittyy läpi elämän

- esim. vanhanakin oppii

- ihmisellä pitkä "pentuvaihe" (0-12 v.)

 

 

- ihminen pyrkii homeostaasiin (= tasapainoon)

- esim. nälkäinen syö

 

- myös psyykkisesti pyrimme vakaaseen ja myönteiseen oloon

- esim. defenssien avulla

 

 

- elämänkaari

= elämän kokonaisuus/kulku

 

 

- elinikäennuste pidentynyt

 

 

- ikävaiheet

 

1. vauvaikä 0-1 v.

(- mm. seisominen n. 1 v.)

 

1. leikki-ikä 2-7 v.

(- alussa "taapero", kävelyn ja puheen oppiminen n. 1½ v.)

(- päivähoito)

 

1. kouluikä 7-12 v.

(- ala-aste)

 

1. nuoruus 12 v. ->

(- yläaste, lukio)

 

1. aikuisuus n. 22 v. ->

(- alussa varhaisaikuisuus)

 

1. vanhuus n. 65 v. ->

 

 

 

 

- kehitystehtävät

= ikävaiheen kehityshaasteet

- esim. 20 v. kotoa pois muutto, kumppanin löytäminen

 

- kriittiset kaudet

= välttämätön kehityskausi

- esim. kieli pitää oppia varhaislapsuudessa

 

- herkkyyskaudet

= silloin kehitys helppoa ja sujuvaa

- esim. lapsi oppii helpommin vieraan kielen

 

- sosiaalinen kello

= yhteisön antamat kehitysajat

- esim. meillä kouluun 7 v., Ranskassa 5 v.

 

(- ajokortti 18 v., USA 16 v.)

(- äidiksi tulo, 15-30 v.)

 

 

- kehityksessä voi olla

 

1) tukevia/auttavia tekijöitä

- esim. riittävä varallisuus, turvalliset ihmissuhteet

 

2) haavoittavia - - -

- köyhyys, turvattomuus, yhteiskunnan levottomuus