Korkeakoulut lukioon -teemaviikko 14. - 20.4.2021

Mitä tapahtui Korkeakoulut lukioon -teemaviikolla?

Korkeakoulut lukioon -teemaviikko innosti nuoria pohtimaan korkeakouluopintoja

 

Alajärven, Evijärven, Härmän, Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin lukioiden yhteistyöllä sekä Opetushallituksen rahoituksella on etsitty uudenlaisia tapoja tehdä korkeakouluopiskelu tutummaksi nuorille. Vuonna 2019 aloitetun Korkeakoulut lukioon -teemaviikon suunnittelu muuttui koronan vuoksi astetta haastavammaksi, ja teemaviikon toteutus siirtyi keväältä 2020 tälle keväälle. Matkan varrella moni idea jouduttiin hautaamaan, ja jäljelle jäi tälle ajalle paras mahdollinen toteutustapa eli etätoteutus maustettuna muutamilla toiminnallisilla hetkillä sekä lähiohjauksella. Alusta alkaen hankkeen tavoitteena oli auttaa nuoria suunnittelemaan paremmin jatko-opintojaan ja helpottamaan siirtymistä lukioista korkeakouluihin. Tärkeäksi työkaluksi valittiin oppimispäiväkirja, jolle luotiin yhteinen pohja. Oppimispäiväkirjan avulla haluttiin myös varmistaa, että jokainen opiskelija pääsee työskentelyssään alkuun. Korkeakoulut lukioon -teemaviikon ajan (14. – 20.4.) yhteistyölukioissa noudatettiin samaan aikataulua, koulupäivä alkoi aina 8.15 ja päättyi klo 14.00. Teemaviikon ensimmäinen päivä toteutettiin pääosin lukioiden yhteistyössä sopimalla ohjelmalla, joka sisälsi sekä omien vahvuuksien että eri ammattien vaatimien vahvuuksien pohdintaa. Opiskelijat saivat myös tehdä Korkeakoulustartin Palaset paikalleen -pelin, joka koostui uraohjausmallin viidestä osa-alueesta: itsetuntemus, työelämätietous, korkeakoulutietous, elämäntilanne ja valintojen tekeminen. Jokainen opiskelija liitti pelistä saamansa tulokset oppimispäiväkirjaansa. Etelä-Pohjanmaan Opisto esitteli kansanopistojen korkeakouluopintoja ennen korkeakoulusuunnistusta, joka toteutettiin joka lukiossa hieman eri tavalla. Evijärven lukiolaiset etsivät kartan avulla koulun lähiympäristöstä QR-koodirasteja ja ratkaisivat niiltä löytyneitä korkeakouluaiheisia pulmia. Lähes kaikissa lukioissa juuri korkeakoulusuunnistus vaikutti palautteen perusteella olleen opiskelijoiden mielestä päivän parasta antia, sillä sää oli kaunis ja aurinkoinen sekä toiminnalliset aivopähkinät mielekkäitä. ”Keskiviikko oli kokonaisuudessaan mukava päivä”, luki eräässä palautteessa.  

Torstai ja perjantai oli varattu korkeakoulujen omalle ohjelmalle. Torstaina esiin pääsi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja perjantaina Vaasan yliopisto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme päässeet paikan päälle korkeakouluihin, mutta nyt ohjelmassa oli korkeakoulujen etäesittelyt. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjosi kampukselle virtuaalivierailun, jonka aikana tutustuttiin koulutuksiin. Etäyhteyden kautta kuultiin opiskelijoiden haastatteluja ja alumnien ura- ja yrittäjätarinoita. Yrittäjyyden lehtori Petra Sippola piti luennon yrittäjyydestä ja yrittäjähenkisyydestä.  Perjantaina opiskelumahdollisuuksiaan esitteli Vaasan yliopisto. Esille tulivat tuotantotalous, tietojärjestelmätiede, hallintotiede, viestintätiede, tekniikan opiskelu ja kauppatieteet. Asiantuntija Sunna Vainiomaa piti myös luennon urasuunnittelusta ja kertoi opiskelijoille urasuunnitteluun vaikuttavista tekijöistä (kiinnostus, vaikuttajat eli tärkeät henkilöt, arvot, henkilökohtaiset ominaisuudet, taidot ja osaaminen, työn ominaisuudet ja työmarkkinoiden tilanne sekä kokemukset). Hän myös muistutti opiskelijoita siitä, että on tärkeää opetella tuntemaan itsensä ja kiinnostuksen kohteensa. Vainiomaan mukaan se on koko urasuunnittelun perusta. Torstain ja perjantain ohjelmia opiskelijat pitivät osin kiinnostavina. Padlet, Mentimeter, Flinga ja muut osallistamisen mahdollistavat alustat toivat mahdollisuuden vuorovaikutukselle. Osa opiskelijoista myös aidosti löysi uusia ajatuksia jatko-opintosuunnitelmiinsa.  

Teemaviikon maanantai ja tiistai oli varattu työpajoille, jotka opiskelijat olivat saaneet pääosin valita itse. Vain muutama joutui vaihtamaan työpajaa osallistujamäärän tullessa täyteen. Kuitenkin suurin osa noin 400 opiskelijasta pääsi toivomaansa työpajaan, joita oli kuusi: Helsingin yliopiston geotieteiden laitoksen järjestämä seminaaripäivä aiheesta Ilmaston muutokset ja nisäkkäiden evoluutio maapallolla dinosaurusten jälkeen (muutamassa lukiossa tähän ohjelmaan sisältyi myös ICT-työpaja), Aalto yliopiston lääkekemian työpaja, Tampereen yliopiston arkkitehtuurialan opintojen esittely työpajoineen, TAMK ja Tampereen yliopiston projektikurssi Sähkö osana ilmastonmuutoksen hillintää, Helsingin ja Vaasan yliopisto Tekoäly -kanava ja Etelä-Pohjanmaan Opiston ohjelma, jossa esiteltiin useampia aloja, kuten historia, luova kirjoittaminen, kasvatustiede, psykologia, poliisiopinnot ja teatteri.

Kaikissa työpajoissa ehdittiin kahden päivän aikana tehdä monenlaisia asioita. Osa koki, että mentiin liian nopeasti eteenpäin ja että tietoa oli vaikea omaksua annetussa ajassa, mutta kaiken kaikkiaan työpajoista annettiin hyvää palautetta. Yhdestä viiteen asteikolla enemmistö antoi projektipäiville arvosanan neljä. Paljon kehuja sai Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeen ketteryysradan kokeilumahdollisuus Etelä-Pohjanmaan Opiston ohjelmassa. Opiskelija sai radan suoritettuaan tietää, paljonko hän voisi saada radasta pisteitä aidossa pääsykokeessa. Lääkekemian työpajaa pidettiin hyvin toteutettuna: ”Lääkekemian työpajassa hyvää oli se, että ei tarvinnut koko aikaa kuunnella vaan sai myös tehdä tehtäviä ja aiheet olivat kivan monipuolisia”. Lääkekemian työpajan toteutuksessa näkyi se, että paja oli suunniteltu yhteistyössä lukiolaisten kanssa ja että työpaja oli vedetty läpi useamman kerran.  Evijärven lukion lääkekemian työpajaan osallistujat olivat pääosin kemian yliopistotasoisten perusopintojen tekijöitä, joten heille työpaja olikin antoisa. Esimerkiksi virtuaalilaboratoriossa parasetamolin tekeminen ja myöhemmin molekyylien mallintaminen ohjelmiston avulla ei tuntunut heistä liian haastavalta. Virtuaalivierailu kemisti Sirpa Raskun johdolla lääkeyritys Orioniin ja lääkeainekemisti Mikko Passiniemen kertomus omasta työstään loi kuvia korkeakouluopintojen jälkeiseen työelämään. Myös Aalto yliopiston tieteenalat tulivat hyvin esitellyiksi ja erityiskiitoksen opiskelijat antoivat rennolle sekä mukavalle Aalto yliopiston apulaisprofessori Ari Koskiselle. Hänen pitämänsä luennot isomeriasta ja stereokemiasta oli rakennettu lukiolaisille sopiviksi sekä yleistajuisiksi.

Arkkitehtuurin esittelyssä Tampereen yliopiston opiskelijat Roza Pöysti ja Annika Annala pitivät Zoomin kautta opiskelijoille etätyöpajan, jossa tutustuttiin arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin yhdessä pohtien. Etätyöpaja ja arkkitehtuurin valintakoetehtävien tekeminen vaikuttivat kyselyn perusteella olleen opiskelijoista arkkitehtuurin ohjelman mielenkiintoisinta antia. Toiminnallisuuden merkityksen havaitsi myös asiantuntija Tuulikki Harsia Tampereen yliopistosta. Harsia auttoi sekä Arkkitehtuurin työpajan että Sähkö osana ilmastonmuutosta -työpajan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näiden työpajojen korkeakouluille menneessä palautteessa nousi selkeästi esiin konkreettisen tekemisen mielekkyys. Erityisesti Harsian mieltä lämmitti se, että monen käsitys sähköstä muuttui ja että alaa pidettiin mahdollisena vaihtoehtona tulevaisuuden opiskelussa. Haasteena Harsia näki monen muun työpajoja ohjanneen tavoin sen, kuinka luoda etätoteutuksessa vuorovaikutus lukiolaisiin. Lisäksi tiukka aikataulu eli kaksi peräkkäistä päivää loi haasteen sille, miten mahdollistetaan uuden oppiminen. Tosin työpajoja ohjanneet opettajat saattavat vielä palautella opiskelijoiden mieliin työpajoissa tehtyjä asioita, sillä muutamat opettajat kertoivat saaneensa ideoita omaan työhönsä.  Esimerkiksi Sähkö osana ilmastonmuutoksen hillintää -ohjelmaan kuulunut projektityö oman kodin sähkönkulutuksen tutkimisesta on soveltuvin osin tehtävissä myös myöhemmin. Työssä tutkittiin sähkönkulutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä simuloitiin karttasovellusta hyväksi käyttäen, minkälaisen aurinkopaneeliston kodin katolle voisi rakentaa ja mitä se vaikuttaa kodin sähkönkulutukseen. Sähkötekniikan professori Petri Järventaustan luento Sähköistyvä energiajärjestelmä lisäsi myös ymmärrystä siihen, miksi ilmastonmuutoksen hillintä vaatii energiajärjestelmien tarkastelua.

Tekoäly -kanava tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua laajemmin tekoälyyn Helsingin ja Vaasan yliopistojen työpajassa. Opiskelijat olivat etukäteen asentaneet koneilleen tarvittavat ohjelmistot (Orange Data Mining ja Python) sekä rekisteröityneet Reaktorin ja Helsingin yliopiston kehittämään Elements of AI -kurssille. Opiskelijat saivat ensimmäisenä työpajapäivänä kuunnella Helsingin yliopiston, Kumpulan kampuksen ja tietojenkäsittelytieteen esittelyt. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat kertoivat opiskelusta ja vastasivat lukiolaisten kysymyksiin. Tutkimusavustaja Veera Lupunen hälvensi tekoälyyn liittyneitä pelkoja ja oikaisi opiskelijoiden ennakkokäsityksiä tekoälyn kaikkivoipaisuudesta. Lupunen muistutti, että ”Tekoäly ei ole läheskään yhtä älykäs kuin ihminen, jos ajatellaan ongelmanratkaisua. Tekoäly on ennen kaikkea algoritmeja ja koodaamista.” Toisena työpajapäivänä tehtiin tekoälyyn liittyviä tehtäviä ja kokeiltiin koodaamista. Päivän aikana Vaasan yliopiston apulaisprofessorien Petri Välisuon ja Jani Boutellierin johdolla suoritettiin tietokonenäköön liittyviä tehtäviä, kokeiltiin 3D -mallinnusta, kuvagenerointia, väärennösten tunnistamista, lisättyä todellisuutta ja tekoälyn kykyä tunnistaa ja ryhmitellä asioita.

Helsingin yliopiston geotieteiden laitoksen työpajassa tutkijatohtori Juha Saarinen piti luennon maapallon ilmastokehityksestä ja nisäkkäiden evoluutiosta luennoi evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius. Loppupäivän aikana tehtiin Python -ohjelmalla harjoitus, jossa käsiteltiin ilmaston muutoksista kertovia aineistoja Leevi Tuikan johdolla. Toisen päivän opiskelijat olivat joko Etelä-Pohjanmaan opiston ohjelmassa tai ICT-työpajoissa. Etelä-Pohjanmaan Opiston ohjelmaan osallistui lukiolaisia sankoin joukoin. Ohjelmassa esiteltiin useampia Etelä-Pohjanmaan Opistossa opiskeltavia aloja, kuten historia, luova kirjoittaminen, kasvatustiede, psykologia, poliisiopinnot ja teatteri. Opiskelijat antoivat hyvää palautetta toiminnallisuudesta ja opiskelijoiden omia kertomuksia ja puheenvuoroja pidettiin myös tässä työpajassa kiinnostavina.

Teemaviikko oli ennalta hyvin suunniteltu, mutta käytännön toteutus toi esiin ideoita jatkokehityksen tueksi. Etäyhteyksin toteutetut työpajat ovat aina todellinen haaste ja toimivan vuorovaikutuksen merkitys korostuu entisestään. Lisäksi havaittiin, että työskentelypäiviin tulee tarvittaessa lisätä taukoja etenkin pidempien luentojen väliin. Sekä opiskelijat että työpajoja ohjanneet opettajat vastasivat teemaviikon päätteeksi kyselyyn, joka tullaan vielä kevään mittaan käymään läpi kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Pääosin teemaviikko onnistui innostamaan opiskelijoita pohtimaan omia jatko-opintojaan lukion jälkeen. Teemaviikosta jokainen oppimispäiväkirjan hyväksyttävästi palauttanut opiskelija saa opintoviikon. Osalle sekin jo riitti motivoimaan teemaviikon suorittamiseen. Kuuden lukion yhteistyöllä syntynyt Korkeakoulut lukioon -teemaviikko toteuttaa myös lukioiden opetussuunnitelmaa, sillä lukiolaisille tulee tarjota opintojen aikana eri tiedonaloja yhdistäviä kokonaisuuksia. Näin toimien lukiot haluavat eheyttää lukion ainejakoista opetusta sekä tukea opiskelijaa kokonaisuuksien hallintataitojen kehittymisessä.

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä