Ilmiöt ja ihminen
VIHKOON
Tuli
Sanasta palaminen tulee ensimmäisenä mieleen tuli. Kun raapaiset tulitikkua, niin se syttyy tuleen. Kun viet palavan tulitikun paperin lähelle, niin paperi syttyy tuleen. Kun paperi on palanut loppuun, niin tuli katoaa ja paperi muuttuu tuhkaksi. Tulen liekki ei ole ainetta, vaan lämpöä ja valoa. Syttyäkseen liekki tarvitseen palavan aineen, happea ja riittävän korkean lämpötilan. Eri aineilla on eri syttymispiste, joka on alin lämpötila, jossa aine syttyy palamaan. Kaikki palaminen ei synnytä liekkiä, vaan aineen palamiseksi kutsutaan myös varsin huomaamatonta ja hidasta ilmiötä, kuten raudan ruostumista.
Sanasta palaminen tulee ensimmäisenä mieleen tuli. Kun raapaiset tulitikkua, niin se syttyy tuleen. Kun viet palavan tulitikun paperin lähelle, niin paperi syttyy tuleen. Kun paperi on palanut loppuun, niin tuli katoaa ja paperi muuttuu tuhkaksi. Tulen liekki ei ole ainetta, vaan lämpöä ja valoa. Syttyäkseen liekki tarvitseen palavan aineen, happea ja riittävän korkean lämpötilan. Eri aineilla on eri syttymispiste, joka on alin lämpötila, jossa aine syttyy palamaan. Kaikki palaminen ei synnytä liekkiä, vaan aineen palamiseksi kutsutaan myös varsin huomaamatonta ja hidasta ilmiötä, kuten raudan ruostumista.
Palaminen
TEHTÄVÄ
1. Tutkin salamointia
Avaa Ilmatieteenlaitoksen sivu ja etsi tietoa salamoinnista ja ukkosesta. Lue tekstit ja katso videot. Voit hyödyntää myös kysymyksiä ja vastauksia sivustolta. Tee vihkosivu, jossa kerrot aiheen tärkeimmät asiat. Piirrä myös kuva.
Perustiedot - Ilmatieteenlaitos
Kysymyksiä ja vastauksia - Ilmatieteenlaitos
Miten ukkonen syntyy? - Yle Oppiminen
2. Tutkin sähköntuotantoa Suomessa
Sait opettajalta tietosivun erilaisista voimaloista, joissa tuotetaan sähköä. Tee vihkosivu, jossa esittelet erilaiset voimalatyypit. Voit etsiä myös lisää tietoa verkosta ja katsoa tämän peda.net sivun videot (sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus). Kerro, missä sijaitsevat Seinäjokea lähimmät voimalat. Etsi voimalat karttasivustolla, piirrä Suomen kartta ja merkitse sijainnit karttaan.
Karttasovellus - Google Maps
Tietoa ydinvoimasta - Ydinvoima.fi
Seinäjoen vanhan kaatopaikan alueelle rakentuu aurinkovoimala - Yle
Missä on Suomen suurin aurinkovoimala? - Yle
Tuulivoima Pohjanmaalla - EPV Tuulivoima oy
Seinäjoen voimalta kaukolämpöä - sevo.fi
Kyrkösjärven vesivoimaa
Kalajärven vesivoimaa
Avaa Ilmatieteenlaitoksen sivu ja etsi tietoa salamoinnista ja ukkosesta. Lue tekstit ja katso videot. Voit hyödyntää myös kysymyksiä ja vastauksia sivustolta. Tee vihkosivu, jossa kerrot aiheen tärkeimmät asiat. Piirrä myös kuva.
Perustiedot - Ilmatieteenlaitos
Kysymyksiä ja vastauksia - Ilmatieteenlaitos
Miten ukkonen syntyy? - Yle Oppiminen
2. Tutkin sähköntuotantoa Suomessa
Sait opettajalta tietosivun erilaisista voimaloista, joissa tuotetaan sähköä. Tee vihkosivu, jossa esittelet erilaiset voimalatyypit. Voit etsiä myös lisää tietoa verkosta ja katsoa tämän peda.net sivun videot (sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus). Kerro, missä sijaitsevat Seinäjokea lähimmät voimalat. Etsi voimalat karttasivustolla, piirrä Suomen kartta ja merkitse sijainnit karttaan.
Karttasovellus - Google Maps
Tietoa ydinvoimasta - Ydinvoima.fi
Seinäjoen vanhan kaatopaikan alueelle rakentuu aurinkovoimala - Yle
Missä on Suomen suurin aurinkovoimala? - Yle
Tuulivoima Pohjanmaalla - EPV Tuulivoima oy
Seinäjoen voimalta kaukolämpöä - sevo.fi
Kyrkösjärven vesivoimaa
Kalajärven vesivoimaa
VIHKOON
Lämpö
Lämpöenergia on yksi energian ilmenemismuodoista. Mitä kuumempi kappale on, niin sitä enemmän siinä on lämpöenergiaa. Kaikki aine koostuu pienistä atomeista, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. Kun aineen lämpötila kasvaa, niin samalla aineen rakenneosasten liike lisääntyy. Lämpötila mitataan tavallisesti celsiusasteissa. Veden jäätymispistettä merkataan celsiusasteikolla nollalla ja veden kiehumispistettä sadalla. Alin mahdollinen lämpötila saavutetaan, kun liike lakkaa. Se on absoluuttinen nollapiste n. -273°C.
Sähkö
Jo antiikin kreikkalaiset tunsivat staattisen eli hankaussähkön. Kreikkalainen filosofi Thales havaitsi, että jos meripihkaa hankasi kankaalla, se alkoi vetää puoleensa höyheniä ja karvoja. Myös salamointi on hankaussähköä. Ukonilmaa on selitetty monenlaisia jumaltaruilla, sillä salamointi on luonnonilmiö, jota tavataan kaikilla mantereilla.
Sähkö
Jo antiikin kreikkalaiset tunsivat staattisen eli hankaussähkön. Kreikkalainen filosofi Thales havaitsi, että jos meripihkaa hankasi kankaalla, se alkoi vetää puoleensa höyheniä ja karvoja. Myös salamointi on hankaussähköä. Ukonilmaa on selitetty monenlaisia jumaltaruilla, sillä salamointi on luonnonilmiö, jota tavataan kaikilla mantereilla.
TEHTÄVÄ
Suunnitelkaa tehtävä,
a) jossa havaitaan pieni kitka, suuri kitka
b) arvioiodaan ja mitataan nopeutta
c) arvioidaan ja mitataan lämpötiloja
OLAVI O, OLAVI P, JAAKKO
nopeuskoe, mitattiin 18 metrin matkaan kuluva aika juosten, kävellen ja hypellen. Laskettiin nopeus.
SIIRI, PETRA, NEEA
lämpötila, arvioitiin ja mitattiin erilaisia lämpötiloja aineissa ja ilmassa.
ANNA, CLARISSA, VENLA
nopeuskoe, juostiin, käveltiin, hölkättiin 10 metrin matka, mitattiin aika. Laskettiin nopeus.
LEO, RASMUS T, EINO
lämpötila, hierottiin käsiä yhteen, arvioitiin käsien väliin syntyvän lämmön lämpötila, mitattiin.
NASSER, EETU, ALEKSI
kitka, hierottiin pöydän pintaa erilaisilla esineillä ja arvioitiin onko suuri vai pieni kitka lämpötilaa havainnomalla.
EEMI, RASMUS K, REINO
nopeuskoe, juostiin 10 metrin matka, otettiin aika, laskettiin nopeus.
SURI, JIMI, SAAGA - yleisapu, AATU pois
a) jossa havaitaan pieni kitka, suuri kitka
- Kitkaan vaikuttaa esineen ja alusta pinnan sileys/karheus, liikutettavan esineen massa ja voima jolla, esine puristuu alustaan.
- Kirjoittakaa ohjeet, mitä pitää tehdä, että ilmiö näkyy.
- Laatikaa lomake, johon havainnot kirjataan
b) arvioiodaan ja mitataan nopeutta
- Nopeus ilmoitetaan metreinä sekunnissa (matka jaettuna ajalla).
- Kirjoittakaa ohjeet, miten tutkitaan erilaisia nopeuksia.
- Laatikaa lomake, johon havainnot kirjataan
c) arvioidaan ja mitataan lämpötiloja
- Lämpötila ilmoitetaan celsiusasteilla
- Lämpötilaa arvioidessa on viisasta tuntea veden jäätymispiste, kiehumispiste ja ihmisen keskimääräinen ruumiinlämpö. Selvittäkää ensin nämä.
OLAVI O, OLAVI P, JAAKKO
nopeuskoe, mitattiin 18 metrin matkaan kuluva aika juosten, kävellen ja hypellen. Laskettiin nopeus.
SIIRI, PETRA, NEEA
lämpötila, arvioitiin ja mitattiin erilaisia lämpötiloja aineissa ja ilmassa.
ANNA, CLARISSA, VENLA
nopeuskoe, juostiin, käveltiin, hölkättiin 10 metrin matka, mitattiin aika. Laskettiin nopeus.
LEO, RASMUS T, EINO
lämpötila, hierottiin käsiä yhteen, arvioitiin käsien väliin syntyvän lämmön lämpötila, mitattiin.
NASSER, EETU, ALEKSI
kitka, hierottiin pöydän pintaa erilaisilla esineillä ja arvioitiin onko suuri vai pieni kitka lämpötilaa havainnomalla.
EEMI, RASMUS K, REINO
nopeuskoe, juostiin 10 metrin matka, otettiin aika, laskettiin nopeus.
SURI, JIMI, SAAGA - yleisapu, AATU pois
VIHKOON
Voima
Veto ja työntö ovat voimaa. Kevyen esineen liikuttamiseen tarvitaan vähän voimaa, painavan esineen liikuttamiseen suuri voima. Pyöräilijä tarvitsee voimaa lähteäkseen liikkeelle. Tasaisella maalla liike on tasaista. Alamäessä liike on kiihtyvää. Kun jarrutetaan, liike hidastuu. Nopeus ilmoitetaan mittaamalla kuljettu matka ja kulunut aika. Nopeuden yksikkö on metriä sekunnissa m/s. Auton nopeus ilmoitetaan kilometreinä tunnissa km/h.
Kitka
Kun vedät pulkkaa, pulkan ja lumen välissä on voima, jota sanotaan kitkaksi. Pulkka liukuu hyvin, kun kitka on pieni. Painavan pulkan liikuttamiseen tarvitaan suurempi voima kuin kevyen pulkan. Pinnan rakenne vaikuttaa kitkaan: jos kengän pohjassa on kuvio, se pitää paremmin kuin sileä pohja. Kun kaksi esinettä hankautuu toisiaan vasten, niiden välillä on suuri kitka ja syntyy lämpöä.
Veto ja työntö ovat voimaa. Kevyen esineen liikuttamiseen tarvitaan vähän voimaa, painavan esineen liikuttamiseen suuri voima. Pyöräilijä tarvitsee voimaa lähteäkseen liikkeelle. Tasaisella maalla liike on tasaista. Alamäessä liike on kiihtyvää. Kun jarrutetaan, liike hidastuu. Nopeus ilmoitetaan mittaamalla kuljettu matka ja kulunut aika. Nopeuden yksikkö on metriä sekunnissa m/s. Auton nopeus ilmoitetaan kilometreinä tunnissa km/h.
Kitka
Kun vedät pulkkaa, pulkan ja lumen välissä on voima, jota sanotaan kitkaksi. Pulkka liukuu hyvin, kun kitka on pieni. Painavan pulkan liikuttamiseen tarvitaan suurempi voima kuin kevyen pulkan. Pinnan rakenne vaikuttaa kitkaan: jos kengän pohjassa on kuvio, se pitää paremmin kuin sileä pohja. Kun kaksi esinettä hankautuu toisiaan vasten, niiden välillä on suuri kitka ja syntyy lämpöä.
Kuinka korva kuulee?
Korvan rakenne ja toiminta
Ihmisen korva voidaan jakaa kolmeen osaan: ulko-, väli- ja sisäkorva. Jokaisella osalla on oma tehtävänsä äänen kuljettamisessa ja muuntamisessa hermoimpulsseiksi.
1. Ulkokorva
- Koostuu korvalehdestä ja korvakäytävästä.
- Sen tehtävä on kerätä ääniaaltoja ja ohjata ne kohti tärykalvoa.
2. Välikorva
- Tässä sijaitsevat tärykalvo ja kuuloluut.
- Tärykalvo on ohut kalvo, joka alkaa värähdellä, kun ääniaallot osuvat siihen. Värähtely siirtyy välikorvan kuuloluihin.
- Kuuloluut ovat ihmisen pienimmät luut. Ne voimistavat tärykalvon värähtelyä ja johtavat sen edelleen sisäkorvaan, simpukkaan
3. Sisäkorva
- Tärkein rakenne on simpukka. Simpukka on nesteellä täyttynyt, kierremäinen rakenne, jonka sisällä on aistinsoluja (karvasoluja), jotka muuttavat mekaanisen värähtelyn sähköiseksi hermoimpulssiksi.
- Kuulohermo kuljettaa simpukan tuottamat sähköiset signaalit aivojen kuuloalueille, joissa ääni tulkitaan.
Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet synnyttävät keuhkoputkessa virtaavaan ilmaan värähtelyä, jonka me kuulemme äänenä. Hengittäessämme äänihuulet ovat lepotilassa, mutta puhuttaessa tai laulettaessa ne ovat aktiivisina. Pienillä lapsilla on suurinpiirtein saman kokoiset äänihuulet, mutta äänenmurroksen yhteydessä poikien äänihuulet kasvavat enemmän kuin tyttöjen. Tämän takia poikien ääni mataloituu enemmän ja äänen käyttö voi aluksi olla hieman hankalaa. Mutta äänilihakset oppivat pian käyttämään uuden kokoisia äänihuulia.
VIHKOON
Äänen värähtely
Äänen värähtely saa suolan muodostamaan kuvioita.
VIHKOON
Ääni on värähtelyä
Ihmisen ääni syntyy, kun äänihuulet saavat kurkun ja suun läpi virtaavan ilman värähtelemään. Ukulelen ääni syntyy kielen värähtelystä. Ääni syntyy siis aineen värähdellessä ja etenee ääniaaltoina. Eri aineissa ääni kulkee eri tavoilla: ilmassa äänen nopeus on 340m/s ja vedessä 1500m/s. Kuumassa ääni liikkuu nopeammin, kylmässä hitaammin. Värähtelyn ollessa hidasta, ääni on matala ja värähtelyn ollessa nopeaa, ääni on korkea. Ero matalien ja korkeiden äänten välillä on taajuus eli värähtelyjen lukumäärä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi, lyhenne Hz. Äänen voimakkuutta mitataan desibeleinä, lyhenne dB. Kuiskauksen voimakkuus on 20dB, puheen 60dB ja lentokoneen jylinä moottorin vieressä 140dB. Kun äänen voimakkuus on 80dB tai enemmän, ihmisen kuuloaisti alkaa vaurioitua. Jatkuva melu alentaa kuuloa pysyvästi, siksi meluisissa ympäristöissä kuulon suojaaminen on tärkeää.
Ihmisen ääni syntyy, kun äänihuulet saavat kurkun ja suun läpi virtaavan ilman värähtelemään. Ukulelen ääni syntyy kielen värähtelystä. Ääni syntyy siis aineen värähdellessä ja etenee ääniaaltoina. Eri aineissa ääni kulkee eri tavoilla: ilmassa äänen nopeus on 340m/s ja vedessä 1500m/s. Kuumassa ääni liikkuu nopeammin, kylmässä hitaammin. Värähtelyn ollessa hidasta, ääni on matala ja värähtelyn ollessa nopeaa, ääni on korkea. Ero matalien ja korkeiden äänten välillä on taajuus eli värähtelyjen lukumäärä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi, lyhenne Hz. Äänen voimakkuutta mitataan desibeleinä, lyhenne dB. Kuiskauksen voimakkuus on 20dB, puheen 60dB ja lentokoneen jylinä moottorin vieressä 140dB. Kun äänen voimakkuus on 80dB tai enemmän, ihmisen kuuloaisti alkaa vaurioitua. Jatkuva melu alentaa kuuloa pysyvästi, siksi meluisissa ympäristöissä kuulon suojaaminen on tärkeää.
VIHKOON
Optiikka ja ihmisen silmä
Optiikka tutkii valoa: sen käyttäytymistä ja tapoja hyödyntää sitä. Silmä on elin, jonka avulla ihminen näkee. Valo tuo kuvan näkyväksi silmän linssille ja kuva välittyy aivoihin, jotka tulkitsevat kuvan.
VIHKOON
Valoa tarvitaan näkemiseen
Maapallolle valoa tulee pääosin auringosta. Valon nopeus on suurin mahdollinen nopeus, n. 300 000 km/s. Valolta kestää matkustaa auringosta maahan yli 8 minuuttia. Auringosta tulee aina sama määrä valoa, mutta pilvisyys vaikuttaa siihen, kuinka valoisalta maisema näyttää. Valonlähteitä ovat myös kynttilät ja sähkölamput.
Kun valo osuu esineeseen, sille tapahtuu eri asioita. Valo voi imeytyä esineen pintaan tai heijastua siitä. Jos valo menee esineestä läpi, esine on läpinäkyvä, kuten ikkunalasi. Myös vesi, ilma ja kaasut ovat läpinäkyviä. Jos valo ei mene esineestä läpi, esineen taakse muodostuu varjo.
Valo, jonka näemme, koostuu väreistä. Esineet näyttävät eri värisiltä, koska tietyn väristä valoa heijastuu silmiimme. Sateenkaaressa kaikki värit, jotka ihminen pystyy näkemään, ovat havaittavissa. Linssin muoto vaikuttaa siihen, miten valo kulkee linssin läpi ja miltä esine näyttää. Peili on pinta, josta valo heijastuu ja silloin näemme peilikuvamme.
Maapallolle valoa tulee pääosin auringosta. Valon nopeus on suurin mahdollinen nopeus, n. 300 000 km/s. Valolta kestää matkustaa auringosta maahan yli 8 minuuttia. Auringosta tulee aina sama määrä valoa, mutta pilvisyys vaikuttaa siihen, kuinka valoisalta maisema näyttää. Valonlähteitä ovat myös kynttilät ja sähkölamput.
Kun valo osuu esineeseen, sille tapahtuu eri asioita. Valo voi imeytyä esineen pintaan tai heijastua siitä. Jos valo menee esineestä läpi, esine on läpinäkyvä, kuten ikkunalasi. Myös vesi, ilma ja kaasut ovat läpinäkyviä. Jos valo ei mene esineestä läpi, esineen taakse muodostuu varjo.
Valo, jonka näemme, koostuu väreistä. Esineet näyttävät eri värisiltä, koska tietyn väristä valoa heijastuu silmiimme. Sateenkaaressa kaikki värit, jotka ihminen pystyy näkemään, ovat havaittavissa. Linssin muoto vaikuttaa siihen, miten valo kulkee linssin läpi ja miltä esine näyttää. Peili on pinta, josta valo heijastuu ja silloin näemme peilikuvamme.
VIHKOON:
Energiaa on kaikkialla
Energia ei ole ainetta, joten sitä ei voi koskettaa. Energiaa tarvitaan asioiden tapahtumiseen, kuten liikkumiseen, ravinnon hyödyntämiseen sekä sähkön ja lämmön tuottamiseen. Mitään ei tapahdu ilman energiaa.
Auringon valo- ja lämpöenergia pitää yllä elämää maapallolla. Auringon energiasta syntyvät luonnonilmiöt, kuten tuuli, veden kiertokulku ja kasvien yhteyttäminen. Kun puut ja kasvit yhteyttävät, varastoituu kemiallista energiaa. Myös ruoka sisältää kemiallista energiaa. Vierivällä pallolla on liike-energiaa. Puhelin toimii sähköenergialla.
Energiaa ei synny lisää, eikä se häviä. Sitä on maailmankaikkeudessa aina sama määrä. Energia muuntuu ja varastoituu.
Kauanko voi elää, jos Aurinko sammuu? | HS.fi
Energia ei ole ainetta, joten sitä ei voi koskettaa. Energiaa tarvitaan asioiden tapahtumiseen, kuten liikkumiseen, ravinnon hyödyntämiseen sekä sähkön ja lämmön tuottamiseen. Mitään ei tapahdu ilman energiaa.
Auringon valo- ja lämpöenergia pitää yllä elämää maapallolla. Auringon energiasta syntyvät luonnonilmiöt, kuten tuuli, veden kiertokulku ja kasvien yhteyttäminen. Kun puut ja kasvit yhteyttävät, varastoituu kemiallista energiaa. Myös ruoka sisältää kemiallista energiaa. Vierivällä pallolla on liike-energiaa. Puhelin toimii sähköenergialla.
Energiaa ei synny lisää, eikä se häviä. Sitä on maailmankaikkeudessa aina sama määrä. Energia muuntuu ja varastoituu.
Kauanko voi elää, jos Aurinko sammuu? | HS.fi
VIHKOON:
Fysiikka
Fysiikka on luonnontiede, joka kertoo, miten maailmankaikkeus toimii. Se tutkii aineen, energian, avaruuden ja ajan käyttäytymistä. Fysiikka auttaa ymmärtämään, miksi potkaistu jalkapallo sinkoaa tiettyyn suuntaan, miten sateenkaari syntyy tai miten tietokoneet ja autot toimivat. Fysiikan tavoitteena on löytää luonnonlakeja, jotka kuvaavat, miten energia ja aine käyttäytyvät eri tilanteissa. Fysiikka on kokeellinen eli empiirinen tiede. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedon pohjalla ovat havainnot ja mittaukset todellisesta maailmasta. Havaintoja kerätään järjestämällä koe, jonka voi toistaa missä ja milloin tahansa ja havainnot pysyvät samana.
Fysiikka on luonnontiede, joka kertoo, miten maailmankaikkeus toimii. Se tutkii aineen, energian, avaruuden ja ajan käyttäytymistä. Fysiikka auttaa ymmärtämään, miksi potkaistu jalkapallo sinkoaa tiettyyn suuntaan, miten sateenkaari syntyy tai miten tietokoneet ja autot toimivat. Fysiikan tavoitteena on löytää luonnonlakeja, jotka kuvaavat, miten energia ja aine käyttäytyvät eri tilanteissa. Fysiikka on kokeellinen eli empiirinen tiede. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedon pohjalla ovat havainnot ja mittaukset todellisesta maailmasta. Havaintoja kerätään järjestämällä koe, jonka voi toistaa missä ja milloin tahansa ja havainnot pysyvät samana.
Läksy 16.3. alkaen,
Ajankäytön seuranta.
Murrosikä
VIHKOON
- Keskelle otsikko: tunne
-
- syntyy aivoissa ja tuntuu kehossa.
-
- ohimenevä reaktio elimistössä
-
- ohjaa ihmisen toimintaa ja käytöstä.
-
- vaikuttaa mielialaan -> Mieliala on pitkäaikaisempi olotila ja kestää kauemmin kuin tunne.
-
- Tunteen nimeäminen antaa sille merkityksen.
-
- Perustunteita ovat
-
-
- ilo
-
-
-
- suru
-
-
-
- inho
-
-
-
- hämmästys
-
-
-
- viha
-
-
-
- pelko
-
-
- Empatia on kykyä asettua toisen asemaan
-
- Tunteiden tunnistaminen auttaa ohjaamaan käytöstä.
-
-
- Tunnista myös muiden tunteet
-
-
-
- Tunteet voi näkyä monella tapaa
-
-
-
- Tunneilmaisu on sekä synnynnäistä että opittua
-
-
-
-
- Kasvonilmeet
- Eleet, kehonkieli
- äänensävy
-
-
-
- Joskus tunteet yllättävät
-
- Vaikka ihminen haluaisi iloita toisen menestyksestä, hän voikin tuntea kateutta. Ikävän tunteen voi yrittää kääntää hyödyksi.
-
- Tunteitaan voi hallita
-
- hallinta kehittyy vähitellen, kun ihminen kasvaa.
-
- Temperamentti vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti jonkin tunteen tuntee ja millaisia tunteita helpoimmin kokee.
-
- Tunnetaidot auttavat tunteiden käsittelyssä
- Kaikkien tunteiden tunteminen on sallittua, mutta kaikenlainen toiminta ei ole. Kun suuttuu, ei saa satuttaa itseään tai muita tai tehdä ilkivaltaa
VIHKOON
Ensiaputaidot
Tapaturma on tapahtuma, jonka seurauksena saa vamman. Vamma voi olla lievä tai vakava. Pienet tapaturmat voi hoitaa kotona. Jos saa haavan, verenvuoto tukitaan, haava puhdistetaan ja sidotaan. Jos haava vuotaa runsaasti verta tai tulehtuu, pitää mennä lääkäriin. Myrkytyksiä aiheuttavat tavallisesti myrkylliset kasvit, sienet, kemikaalit, lääkkeet ja alkoholi. Myrkytystä epäiltäessä voi soittaa myrkytystietokeskukseen tai hätänumeroon. Kun ihminen joutuu onnettomuuteen tai saa sairauskohtauksen, hänelle annetaan ensiapua. Ensiaputaitoja kannattaa harjoitella etukäteen, sillä harjoittelu tuo rohkeutta. Jokaisella on velvollisuus auttaa hätätilanteessa. Hätänumero on 112. Se toimii kaikkialla Euroopassa.
Kuva: sarjakuva, jossa kokemasi tai näkemäsi tapaturma ja miten siitä selvittiin.
Katsotaan video
VIHKOON
- Liikenneturvallisuus
- Liikennesäännöt, kypärä, polkupyörän soittokello, toimivat jarrut, ajovalot, liikennevalot, suojatie, rauhallinen ja tarkkaavainen mieli, valpas ympäristön seuraaminen, heijastimet
- Paloturvallisuus
- Varovainen tulenkäsittely, tulen teko vain tarpeeseen, kynttilän vahtiminen, toimiva palovaroitin, käsisammutin, sammutuspeite, ripeä poistuminen, savu kohoaa ylös-> ryömi, 112, sulje ovet ja ikkunat, varoita muita
- Sähköturvallisuus
- Käytä vain ehjiä laitteita/johtoja, jos laite kuumenee tai haisee palaneelta -> irrota pistoke, veden kautta voi saada sähköiskun, älä jätä laitteita laturiin vahtimatta, älä ketjuta jatkojohtoja, teippaa käytettyjen paristojen navat, kierrätä sähkölaitteet
- Kodin turvallisuus
- Siivoa säännöllisesti, pidä kylpyhuone ja keittiö puhtaana, jos jotain menee rikki ->korjaa tai vaihda uuteen, viihtyisyys, oma rauha, lukitse ovet ja ikkunat, kun poistut kotoa
VIHKOON
Turvallisuus
Turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Siitä voidaan erottaa kaksi osa-aluetta: fyysinen turvallisuus ja psyykkinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus on oman kehon ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Psyykkistä turvallisuutta on eläminen ilman pelkoa väkivallasta, kiusaamisesta tai häirinnästä. Turvallisuutta voidaan mitata keräämällä tilastotietoa esimerkiksi sairauksien leviämisestä tai rikoksista. Turvallisuuden tunne on henkilökohtainen kokemus. Turvataitoja ja turvallisuustaitoja voi harjoitella. Turvataidot ovat keinoja, joilla pystyt huolehtimaan itsestäsi, kun olet tekemisissä muiden kanssa. Turvallisuustaidot tarkoittavat taitoja, jotka liittyvät onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyyn sekä muiden auttamiseen.
kuva: turvallinen ympäristö ja turvaton ympäristö
Turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Siitä voidaan erottaa kaksi osa-aluetta: fyysinen turvallisuus ja psyykkinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus on oman kehon ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Psyykkistä turvallisuutta on eläminen ilman pelkoa väkivallasta, kiusaamisesta tai häirinnästä. Turvallisuutta voidaan mitata keräämällä tilastotietoa esimerkiksi sairauksien leviämisestä tai rikoksista. Turvallisuuden tunne on henkilökohtainen kokemus. Turvataitoja ja turvallisuustaitoja voi harjoitella. Turvataidot ovat keinoja, joilla pystyt huolehtimaan itsestäsi, kun olet tekemisissä muiden kanssa. Turvallisuustaidot tarkoittavat taitoja, jotka liittyvät onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyyn sekä muiden auttamiseen.
kuva: turvallinen ympäristö ja turvaton ympäristö
