Aurinkokunta, maapallo ja kivioppi
5.-6. luokan ja 2. luokan yhteistyö
Tervetuloa Aurinkokuntaan!
Aurinko
Merkurius
Venus
Maa
Kuu
Mars
Jupiter
Saturnus
Uranus
Neptunus
Me kaikki kierrämme aurinkoa!
Asteroidit saapuvat asteroidivyöhykkeelle ja esittäytyvät yhteen ääneen.
Aurinko ja Maa esille, Maa pyörii itsensä ympäri.
Kertoja: vuorokausi, päivä ja yö
Kuu esille, Kuu kiertää Maata
Kertoja: kuukausi
Kuu poistuu, Maa kiertää hitaasti itseään ja samalla Aurinkoa
Kertoja: vuosi, vuodenajat
Kertoja: Maan nopeus
Terveisiä Linnunradalta!
Vaapaehtoiset jäävät esittelemään
Askartelu: aurinkokuntamalli
Kivien tutkimus ja kivikirjat
VIHKOON
Graniitti ja gneissi
Suomen yleisimmät kivilajit ovat graniitti ja gneissi. Niiden mineraalit ovat samat: kvartsi, maasälpä ja kiille, mutta koska ne muodostuvat eri lailla, ne näyttävät erilaisilta. Graniitti on rakeista, kovaa ja kestävää magmakiveä. Sitä käytetään paljon rakentamisessa. Gneissi on muuttunut kivilaji, joka on juovikasta. Sitä käytetään esimerkiksi laatoissa.
Kvartsi
Kvartsi on maapallon levinnein mineraali. Puhdas kvartsi on väritöntä ja muodostuu kauniiksi kulmikkaiksi kiteiksi. Kvartsia käytetään lasiteollisuudessa.
Kiille
Kiilteet ovat suomuisia mineraaleja. Ne lohkeavat helposti ohuiksi, läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteistä yleisin on tumma kiille eli biotiitti (katinkulta)
Maasälpä
Maasälpä antaa graniitille joko punaisen tai harmaan sävyn.
Suomen yleisimmät kivilajit ovat graniitti ja gneissi. Niiden mineraalit ovat samat: kvartsi, maasälpä ja kiille, mutta koska ne muodostuvat eri lailla, ne näyttävät erilaisilta. Graniitti on rakeista, kovaa ja kestävää magmakiveä. Sitä käytetään paljon rakentamisessa. Gneissi on muuttunut kivilaji, joka on juovikasta. Sitä käytetään esimerkiksi laatoissa.
Kvartsi
Kvartsi on maapallon levinnein mineraali. Puhdas kvartsi on väritöntä ja muodostuu kauniiksi kulmikkaiksi kiteiksi. Kvartsia käytetään lasiteollisuudessa.
Kiille
Kiilteet ovat suomuisia mineraaleja. Ne lohkeavat helposti ohuiksi, läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteistä yleisin on tumma kiille eli biotiitti (katinkulta)
Maasälpä
Maasälpä antaa graniitille joko punaisen tai harmaan sävyn.
Kiven kierto
VIHKOON:
Kivien kierto
Kivet koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat alkuaineiden muodostamia yhdisteitä. Kallioperä kuluu sääilmiöiden armoilla. Se rapautuu, lohkeilee ja murtuu. Niinpä kivi kiertää. Kivet jaetaan syntytapansa perusteella kolmeen ryhmään: magmakiviin, muuttuneisiin kiviin ja kerrostuneisiin kiviin.
Magmakivet syntyvät, kun maapallon vaipan kiviaines jähmettyy. Se voi tapahtua nopeasti siten, että tulivuori purkautuu ja laava jähmettyy. Se voi myös tapahtua hitaasti maankuoren sisällä. Graniitti on magmakivi.
Muuttuneet kivet syntyvät esimerkiksi vuorenpoimutuksen yhteydessä. Kiven mineraalit järjestyvät uudelleen ja kiven ulkonäkö muuttuu. Gneissi on muuttunutta graniittia.
Kerrostuneet kivet syntyvät paineessa kerrostuen. Hiekkakivi ja kalkkikivi ovat kerrostuneita kiviä. Kerrostuneessa kivessä voi olla fossiileja.
Kivet koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat alkuaineiden muodostamia yhdisteitä. Kallioperä kuluu sääilmiöiden armoilla. Se rapautuu, lohkeilee ja murtuu. Niinpä kivi kiertää. Kivet jaetaan syntytapansa perusteella kolmeen ryhmään: magmakiviin, muuttuneisiin kiviin ja kerrostuneisiin kiviin.
Magmakivet syntyvät, kun maapallon vaipan kiviaines jähmettyy. Se voi tapahtua nopeasti siten, että tulivuori purkautuu ja laava jähmettyy. Se voi myös tapahtua hitaasti maankuoren sisällä. Graniitti on magmakivi.
Muuttuneet kivet syntyvät esimerkiksi vuorenpoimutuksen yhteydessä. Kiven mineraalit järjestyvät uudelleen ja kiven ulkonäkö muuttuu. Gneissi on muuttunutta graniittia.
Kerrostuneet kivet syntyvät paineessa kerrostuen. Hiekkakivi ja kalkkikivi ovat kerrostuneita kiviä. Kerrostuneessa kivessä voi olla fossiileja.
VIHKOON
Maapallon rakenne
Luonnossa näkyvät kalliot ovat osa maapallon kivistä kuorta. Kivisen kuoren uloin kivikerros on nimeltään kallioperä. Vain pieni osa kallioperästä on näkyvissä. Useimmiten sitä peittää maaperä. Maaperässä on irtonaisia maalajeja, kuten soraa, hiekkaa ja multaa. Sitä voi kaivaa lapiolla.
Maapallon kivinen kuori ei ole yhtenäinen, vaan se on repeillyt mannerlaatoiksi. Kuoren alla on paksu vaippa. Vaippa on sulaa kiveä, tulikuumaa magmaa. Vaipan alla on vielä kuumempi ydin. Se saa magman pyörteilemään, jolloin maankuoren mannerlaatat liikkuvat hitaasti. Laatat voivat liikkua poispäin toisistaan, törmätä toisiinsa tai hankautua toisiaan vasten. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja sinne voi syntyä poimuvuoristoja ja syvänteitä.
Luonnossa näkyvät kalliot ovat osa maapallon kivistä kuorta. Kivisen kuoren uloin kivikerros on nimeltään kallioperä. Vain pieni osa kallioperästä on näkyvissä. Useimmiten sitä peittää maaperä. Maaperässä on irtonaisia maalajeja, kuten soraa, hiekkaa ja multaa. Sitä voi kaivaa lapiolla.
Maapallon kivinen kuori ei ole yhtenäinen, vaan se on repeillyt mannerlaatoiksi. Kuoren alla on paksu vaippa. Vaippa on sulaa kiveä, tulikuumaa magmaa. Vaipan alla on vielä kuumempi ydin. Se saa magman pyörteilemään, jolloin maankuoren mannerlaatat liikkuvat hitaasti. Laatat voivat liikkua poispäin toisistaan, törmätä toisiinsa tai hankautua toisiaan vasten. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja sinne voi syntyä poimuvuoristoja ja syvänteitä.
VIHKOON
Maapallo on vedensininen planeetta
Maapallolla vettä on kolmessa olomuodossa: kaasumaisena vesihöyrynä, nestemäisenä vetenä ja kiinteänä jäänä. Suurin osa maapallon vedestä on suolaista merivettä. Suuria valtameriä ovat Atlantin valtameri, Tyyni valtameri, Intian valtameri, Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen jäämeri. Suolatonta vettä kutsutaan makeaksi vedeksi ja sitä on vain kolme prosenttia maapallon vesistä. Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin. Puhdas, makea vesi on uusiutuva luonnonvara. Sitä syntyy, kun auringon lämpö haihduttaa vettä, se muuttuu vesihöyryksi ja kohoaa pilviksi taivaalle. Pilvet satavat maahan makeana vetenä. Vesi puhdistuu imeytyessään maaperän läpi ja kertyessään pohjavedeksi.
Maapallolla vettä on kolmessa olomuodossa: kaasumaisena vesihöyrynä, nestemäisenä vetenä ja kiinteänä jäänä. Suurin osa maapallon vedestä on suolaista merivettä. Suuria valtameriä ovat Atlantin valtameri, Tyyni valtameri, Intian valtameri, Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen jäämeri. Suolatonta vettä kutsutaan makeaksi vedeksi ja sitä on vain kolme prosenttia maapallon vesistä. Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin. Puhdas, makea vesi on uusiutuva luonnonvara. Sitä syntyy, kun auringon lämpö haihduttaa vettä, se muuttuu vesihöyryksi ja kohoaa pilviksi taivaalle. Pilvet satavat maahan makeana vetenä. Vesi puhdistuu imeytyessään maaperän läpi ja kertyessään pohjavedeksi.
VIHKOON
Maapallon monet maisemat
Maapallolta löytyy monenlaisia maisemia ja elinympäristöjä niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin. Kasvit ovat sopeutuneet niihin elinolosuhteisiin, jotka vallitsevat niiden kasvupaikalla. Auringonvaloa osuu päiväntasaajalle ympäri vuoden, joten siellä on kuuma. Sademetsässä on kosteaa ja vehreää. Laaja sademetsä on esimerkiksi Amazon-joen varrella Etelä-Amerikassa. Saharan aavikko Afrikassa on hyvin kuiva. Savannilla kuivakausi ja sadekausi vuorottelevat. Kun tullaan kauemmas päiväntasaajasta ja kohti pohjoista tai eteläistä napaa, ilmasto viilenee ja vuodenajat erottuvat selkeämmin. Lehtimetsät ja havumetsät levittäytyvät lauhkeille seuduille. Kylmimmillä seuduilla on tundrakasvillisuutta. Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa ja Himalajan vuoristossa Aasiassa sijaitsevat korkeimmat vuoret. Napaseuduilla on hyvin kylmä ja siellä on paksua mannerjäätä.
Maapallolta löytyy monenlaisia maisemia ja elinympäristöjä niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin. Kasvit ovat sopeutuneet niihin elinolosuhteisiin, jotka vallitsevat niiden kasvupaikalla. Auringonvaloa osuu päiväntasaajalle ympäri vuoden, joten siellä on kuuma. Sademetsässä on kosteaa ja vehreää. Laaja sademetsä on esimerkiksi Amazon-joen varrella Etelä-Amerikassa. Saharan aavikko Afrikassa on hyvin kuiva. Savannilla kuivakausi ja sadekausi vuorottelevat. Kun tullaan kauemmas päiväntasaajasta ja kohti pohjoista tai eteläistä napaa, ilmasto viilenee ja vuodenajat erottuvat selkeämmin. Lehtimetsät ja havumetsät levittäytyvät lauhkeille seuduille. Kylmimmillä seuduilla on tundrakasvillisuutta. Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa ja Himalajan vuoristossa Aasiassa sijaitsevat korkeimmat vuoret. Napaseuduilla on hyvin kylmä ja siellä on paksua mannerjäätä.
VIHKOON
Maapallo
Maapallo on ainoa Aurinkokuntamme planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Koska maailmankaikkeus on äärettömän suuri, on mahdollista, että elämää löytyy myös muualta. Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan etsineet elonmerkkejä avaruudesta.
Maapallon elämän mahdollistaa sopiva etäisyys Auringosta ja siksi täällä on myös vettä nestemäisessä muodossa. Kaikki maapallolta löytyvä vesi muodostaa vesikehän. Maan pinta koostuu kiinteästä kivestä. Kivikehän tärkeät ravinneaineet mahdollistavat elävien eliöiden kasvamisen. Kasvit, eläimet ja ihmiset muodostavat elonkehän. Maapallon ympärillä on ilmakehä, johon kasvien yhteyttämä happi kertyy ja ihmiset ja eläimet voivat sitä hengittää.
Maapallolla on kuusi mannerta: Euraasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner. Euraasian manner voidaan jakaa Euroopan ja Aasian maanosiin.
Maapallo on ainoa Aurinkokuntamme planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Koska maailmankaikkeus on äärettömän suuri, on mahdollista, että elämää löytyy myös muualta. Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan etsineet elonmerkkejä avaruudesta.
Maapallon elämän mahdollistaa sopiva etäisyys Auringosta ja siksi täällä on myös vettä nestemäisessä muodossa. Kaikki maapallolta löytyvä vesi muodostaa vesikehän. Maan pinta koostuu kiinteästä kivestä. Kivikehän tärkeät ravinneaineet mahdollistavat elävien eliöiden kasvamisen. Kasvit, eläimet ja ihmiset muodostavat elonkehän. Maapallon ympärillä on ilmakehä, johon kasvien yhteyttämä happi kertyy ja ihmiset ja eläimet voivat sitä hengittää.
Maapallolla on kuusi mannerta: Euraasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner. Euraasian manner voidaan jakaa Euroopan ja Aasian maanosiin.
Maailmankartta
Maapallon olosuhteet mahdollistavat elämän tuntemassamme muodossa
VIHKOON
Vuodenajat vaihtelevat
Kun Maa kiertää Aurinkoa, se on koko ajan kallistuneena samaan suuntaan. Tästä johtuu vuodenaikojen vaihtelu. Kun pohjoinen pallonpuolisko on enemmän kallistuneena Aurinkoon päin, se saa enemmän Auringon säteilyä eli valoa ja lämpöä. Silloin on kesä. Maan kierros Auringon ympäri kestää n. 365 vuorokautta eli yhden vuoden. Vaikka emme huomaa liikettä maapallon pinnalla seistessämme, se kiitää aika nopeasti avaruudessa. Nopeus on liki 30km sekunnissa.
Vuorokausi ja kuukausi
Maapallo pyörii itsensä ympäri 24 tunnin eli yhden vuorokauden kuluessa. Siitä johtuu yön ja päivän vaihtelu. Sillä puolella maapalloa, mikä on kääntyneenä Aurinkoa kohti, on päivä ja toisella puolella yö. Kuun kierros Maan ympäri kestää kuukauden ajan. Kuu ei säteile omaa valoa, vaan se heijastaa Auringon tuottamaa valoa.
Kun Maa kiertää Aurinkoa, se on koko ajan kallistuneena samaan suuntaan. Tästä johtuu vuodenaikojen vaihtelu. Kun pohjoinen pallonpuolisko on enemmän kallistuneena Aurinkoon päin, se saa enemmän Auringon säteilyä eli valoa ja lämpöä. Silloin on kesä. Maan kierros Auringon ympäri kestää n. 365 vuorokautta eli yhden vuoden. Vaikka emme huomaa liikettä maapallon pinnalla seistessämme, se kiitää aika nopeasti avaruudessa. Nopeus on liki 30km sekunnissa.
Vuorokausi ja kuukausi
Maapallo pyörii itsensä ympäri 24 tunnin eli yhden vuorokauden kuluessa. Siitä johtuu yön ja päivän vaihtelu. Sillä puolella maapalloa, mikä on kääntyneenä Aurinkoa kohti, on päivä ja toisella puolella yö. Kuun kierros Maan ympäri kestää kuukauden ajan. Kuu ei säteile omaa valoa, vaan se heijastaa Auringon tuottamaa valoa.
VIHKOON
Aurinkokunta
Aurinkokunnan muodostavat keskustähti ja kaikki sitä kiertävät taivaankappaleet. Oma aurinkokuntamme sijaitsee galaksissa nimeltä Linnunrata ja sen keskustähti on Aurinko. Kaikki muut tähdet, joita näemme paljain silmin ovat kotigalaksimme tähtiä, mutta ne ovat paljon Aurinkoa kauempana. Aurinkokunta syntyi n. 5 miljardia (5 000 000 000) vuotta sitten tiivistyen kaasusta ja pölystä.
Aurinkokunnassamme on kahdeksan planeettaa, jotka syntyivät noin 4,6 miljardia (4 600 000 000) vuotta sitten. Lähelle aurinkoa syntyivät sisäplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Niitä kutsutaan myös kiviplaneetoiksi, koska niillä kaikilla on kiinteä kuori. Kauemmaksi syntyivät ulkoplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Niitä kutsutaan kaasuplaneetoiksi, koska niillä aine on nesteenä tai kaasuina. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa omilla kiertoradoillaan.
Kuu on planeettaa pienempi taivaankappale, joka kiertää planeettaa. Maapallolla on yksi kuu, mutta niitä voi olla useita kymmeniä.
Aurinkokunnan muodostavat keskustähti ja kaikki sitä kiertävät taivaankappaleet. Oma aurinkokuntamme sijaitsee galaksissa nimeltä Linnunrata ja sen keskustähti on Aurinko. Kaikki muut tähdet, joita näemme paljain silmin ovat kotigalaksimme tähtiä, mutta ne ovat paljon Aurinkoa kauempana. Aurinkokunta syntyi n. 5 miljardia (5 000 000 000) vuotta sitten tiivistyen kaasusta ja pölystä.
Aurinkokunnassamme on kahdeksan planeettaa, jotka syntyivät noin 4,6 miljardia (4 600 000 000) vuotta sitten. Lähelle aurinkoa syntyivät sisäplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Niitä kutsutaan myös kiviplaneetoiksi, koska niillä kaikilla on kiinteä kuori. Kauemmaksi syntyivät ulkoplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Niitä kutsutaan kaasuplaneetoiksi, koska niillä aine on nesteenä tai kaasuina. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa omilla kiertoradoillaan.
Kuu on planeettaa pienempi taivaankappale, joka kiertää planeettaa. Maapallolla on yksi kuu, mutta niitä voi olla useita kymmeniä.
Aurinkokunta
