23.-28.11.2020

Maanantain metsäretkellä keksittiin kaikille luontonimet! Luontonimi alkaa oman nimen alkukirjaimella ja liittyy luontoon. Tavutaputimme nimet Nää-tä, Am-pi-ai-nen, Leh-ti, Su-si, Sam-mak-ko, So-pu-li ja Va-ris. Ope on Maa-myy-rä.

Muutoin retki sujui tutulla metsäpaikalla tuttuun tapaan kiipeillen, tasapainotellen ja majaa rakentaen, muun muassa. Kaikkea toimintaa liikuttava voima oli lasten sisäinen, leikkiin suuntautunut motivaatio, puhdas oma halu liikkua.

Luokassa asetettiin luontopöytään aarteet, kuten tavallista ja askarreltiin. Leikkasimme lumihiutaleita luokan koristeeksi houkutellaksemme oikeita lumipilviä lähemmäs koulua ja kaupunkiamme. Leikattaessa laskimme syntyviä aukkoja ja harjannutimme sujuvia saksitaitoja.

Tiistaina oli aika taas jatkaa tonttujen tarinaa Matematiikka-aluksen miehistönä ja tällä kertaa he rantautuivat kauppakaupungin satamaan. Kaupungin torin laitamilta he löysivät hämärän kojun, jossa erikoisia tuotteitaan kauppasi vanha, vähän pelottavan näköinen valkohapsiukko. Ukon toinen silmä oli vaurioitunut melkein umpeen, joten hän tiiraili tonttuja yhdellä silmällä. Lapsia hymyilytti kokeilla itse yhdellä silmällä tiirailua. Tontut ostivat ajanvietteeksi laivalle ruudullisen pelilaudan. Piirsimme pelilaudat vihkoon (yhdeksän ruutua), väritimme tarkasti joka toisen siniseksi ja joka toisen punaiseksi ja oppilaiden tehtävä oli suunnitella pelilaudalle pareittain jonkinlainen peli ja sen säännöt. Syntyi hienoja sovelluksia ristinollasta ja hienoja arvaamis- tai päättelypelejä. Numeron yhdeksän kirjoittamista harjoiteltiin vielä seuraavana päivänä.

Lisäksi tiistaina lapset kuulivat tarinan Tähtitaalereista. Käsitöissä jatkoimme neulospötköjen sormineulomista ja pitkiä pötköjä kiertyy lasten näppäristä sormista.

Keskiviikko toi muassaan päivittäisten matematiikan hommien lisäksi englannin kielisiä vaatekappaleita ja värejä bingopelin avulla. Ehdimme myös hyvin kertaamaan tuttuja lauluja ja usein lapsilla on paljon toiveita, mikä laulu valitaan. Musiikin tunnilla Suvi-opettajan kanssa lapset pääsivät piirtämään maailman kauneinta lumihiutaletta ja eläytymään lumihiutalemusiikkiin – mieluinen tehtävä, josta kerrottiin omalla opelle säihkysilmin.

Torstaina numero kymmenen laskettiin omista sormista ja piirrettiin omien käsien ääriviivat vihkon sivulle kympin merkiksi. Matemaatiikkaa on harjoiteltu helmitauluilla ja laskemisharjoituksilla pitkin jaksoa, on askarreltu omat numerokortit ja harjoiteltu melko paljon parityöskentelyä.

Ruokailun jälkeen, oppilaiden vesivärimaalauksissa ponteva punainen väri kasvoi ja vahvistui, kunnes lempeä sininen väri peitteli sen nukkumaan ja syntyi ihanaa violettia.

Perjantaina matematiikan lisäksi jatkettiin sormineulontakäsitöitä ja juhlittiin luokkamme uusimman oppilaan syksyn synttärit. Synttäritapaamme liittyy opettajan kertoma luonnehtiva kertomus lapsen vahvuuksista ja kiinnostuksenkohteista tarinamuodossa ja tämä sankari oli asunut lapsuudessaan lähellä sijaitsevassa miltei naapurimaassa. Hän halusi opettaa meille sanan koira viron kielellä. Oli hauska oppia sanomaan ”koer”! Juhlallisuuksien päätteeksi sankari valitsi mieluisan sanaselityspelin, jota pelasimme kaikki yhdessä.

Lauantaiaamuna herättiin vielä poikkeukselliseen yhteen kouluaamuun, sillä koululla vietettiin adventtijuhlaa! Juhla ajoittuu joka vuosi tähän ensimmäisen adventin ajankohtaan. Juhlassa jokainen ensimmäisen luokan oppilas saa kulkea spiraalin muotoon aseteltua kuusipolkua johdattavan enkelihahmon perässä ja saa kantaa oman herkän jouluruusunsa yhteiseen adventtipuutarhaamme. Kynttilät luovat loistettaan ja tila on melko hämärä.

Opettaja kertoo tarinan unessa tavatusta äiti Mariasta, joka haluaa valmistaa jouluna syntyvälle lapsukaiselleen kultaisen, lämpimän vaipan taivaan tähtisäikeistä. Lisäksi hän tarvitsee kultalankaa, joksi kaikkien maailman lasten kauniit ajatukset, ystävälliset teot ja sydämelliset sanat muuttuvat. Adventin ajalla talven pimeydessä valo pikkuhiljaa lisääntyy kohti joulun juhlaa. Vanhemmat oppilaat ja opettajat laulavat ensiluokkalaisten matkan taustalla adventtilauluja tähtien tuikkeesta ja Maria-äidin rakkaudesta lastaan kohtaan. Juhlassa tavoitellaan sisäistä elämystä pimeydessä tuikkivan valon löytymisestä ja sen pikkuhiljaa lisääntymisestä, rauhoittumisesta ja hiljentymisestä joulun odotuksen äärelle. Vaikka juhlan kertomus ja laulujen sanat ammentavat kristillisestä perinteestä, pyrimme niiden avulla ennen kaikkea välittämään oppilaille universaalia tunnetta sisäisestä rauhasta ja siitä kuinka jokaisen ihmisen sisäistä valoa maailmassa tarvitaan ja vaalitaan.