"Sieluin" šaddet dálonat

Go garra geaisár Nikolai I jámii 1855:s, de Ruošša njunušin šattai Aleksander II. Ođđa geaisár lei ožžon liberála bajásgeassima, muhto songe háliidii leat oktoráđđejeaddji (yksinvaltias). Historjái son lea goittot báhcán friddjavuođageaisárin, dasgo son loahpahii Ruoššas eanašlávavuođa.

Eanašlávavuođas lei šaddan vearrát ja vearrát servodatlaš čuolbma. Dálonat ledje jámma stuibmideamen. Aleksander ballagođii, ahte jos eanašlávavuohta ii loahpahuvvošii, de dát sáhtii čuohcit sakka oppa Ruošša servodahkii. Su balu lea álki áddet, go muitá, ahte Ruoššas ledje logitmiljovnnat eanašlávadálonat dahjege sielut, nugo sin badjelgeahččanláhkai gohčodedje. Ádelolbmot oamasteadje eatnašiid sis. Guhkálaš ráhkkaneami maŋŋá geaisár mearridii 1861:s eanašlávavuođa loahpahuvvot. Dálonat eai ožžon eatnama, muhto sii ožžo persovnnalaš friddjavuođa, dahjege sii eai lean šat ádelolbmuid opmodat.

Oppa servodahkii lei mihtilmas, ahte áššit dikšojedje njozet ja goidasit ja juohke sajis lei korrupšuvdna. Diehtemeahttun, lohkanmáhtuhis olbmot eai bastán bealuštit vuoigatvuođaideaset. Ruošša váttisvuohtan lei Gaska-Eurohpá riikkaid ektui industriija vátnivuohta (puute). Riika industriijaluvvagođii easkka 1880-logus. Dalle fuobmájedje, ahte lei vealtameahttun, ahte riikkas lei industriija. Ja viiddis váldegotti sierra osiid galge leat ovttastahttimin ruovdegeainnut. Easkka dalle Ruošša livččii stuorra ja gievrras riika.

Industrialiijaluvvan ja ruovdegeaidnofierpmádaga viiddideapmi šattai divrrasin. Oaiveopmodagat háhkkojedje olgoriikkain. Jagi 1900 sulaid olgoriikalaččat oamastedje beali Ruošša industriijas. Vai industriijaluvvan livččii lihkostuvvan, de Ruošša ráđđehus šattai váldit stuorra olgoriikalaš loanaid. Erenoamáš gearggus lei juolludit loanaid Ruošša politihkalaš lihtolaš Frankriika. Ruovdegeaidnofierpmádaga buorránettiin sáhtii ávkkástallagoahtit riikka cealkemeahttun luondduriggodagaiguin. Ruovdegeainnu mielde lei álki sirddašit soalddáhiid ja rusttegiid váldegotti siste ja fievrridit ođđaássiid riikka gáidoseamosge sajiide. Erenoamáš dehálaš váldojohtolat lei Sibirjjá ruovdegeaidnu, mii manai geaisárriikka čađa gitta Jaskesáhpái. Industriijaluvvama dihte bohciidedje miehtá váldegotti ođđa industriijaguovllut. Ovddeš gávpogat sturro ja bargiid lohku lassánii. Dehálaš suorggit ledje tekstiila- ja metállaindustriija ja ruvkedoaibma.

Duhtameahttunvuohta lassána

Go riika industriijaluvai, de duhtameahttunvuohta (tyytymättömyys) leavvagođii maiddái industriijaveahkadaga gaskii. Industriijabargiid eallin lei goavis. Duhtameahttunvuođa geahpedan dihte ásahuvvui 1897:s láhka almmolaš 11,5 diimmu beaivválaš bargoáiggis. Fuones bálkkát ja surgadis bargo- ja ássandilálašvuođat dagahedje goittot dan, ahte bargiálbmot lei hui gearggus guldalit váldegomiheapmái giktaleaddjiid.

Ruošša geahččaledje 1800-logu loahpageahčen mearrediđolaččat ođasmahttit. Daid seamma áiggiid goittot ruohtasmuvvagođii váldegomihanvuoigŋa álbmoga siste. Liberála Aleksander II:a áigge bolesiid bággoválddi ja sensuvrra geahppudedje. Ná geaisára oktoráđđenvuogi vuostálasti váldegomiheami guottiheaddjit bállejedje doaibmat álkibut go ovdal. Okta váldegomihanjoavku bargagođii dan ovdii, ahte geaisár galggai goddojuvvot. Dat geahččalii máŋgii ja lihkostuvai viimmat 1881:s. Aleksander II báhččojuvvui jámas guovdu Biehtárgávpoga. Ođđa geaisár Aleksander III máhcahii goittot Ruššii čavges bolesválddi, ja váldegomihanlihkadus njeidojuvvui guhkes áigái.

Váldegomihanvuoigŋa ealáskišgođii fas, go Ruošša geaisárin šattai 1894:s Nikolai II. Dása lei sivvan dat, ahte riikkas ledje eanet ja eanet duhtameahttun olbmot. Geaisár ráđđii ovddeš vuogi mielde riikka oktoráđđejeaddjin, ja cealkemeahttun rikkis badjeluohkká elii ainge valljás eallima sierra eará álbmogis dahje olgoriikkain. Seamma áigge eanaš oassi álbmogis, dálonat ja bargit, elle váni čađa ja ledje gergosat čuovvulit váldegomihanguottiheaddjiid. Streaikkat, stuimmit ja váldedoalliide čuohcán terrordagut lassánedje. Nikolai II:a ráđđehus vástidii ráfehisvuođaide nu, ahte hávkadii daid bolesiiguin ja soahteveagain. Dát ii suige loahpahan duhtameahttunvuođa, muhto dáhpáhuvve ođđa ja ođđa veahkeváldedagut.

Ruošša vuosttas váldegomiheapmi

Ráđđehus fertii hutkat juoga vuogi jorgalan dihte Ruošša álbmoga fuopmášumi eret ruovtturiikka váttisvuođain. Čovdosa fuobmái Ruošša sisministtar, gean mielas "gánnáhii geahččalit smávva soađi váldegomiheami bissehan dihte". Vuogas vašálašge lei juo dieđus: Japána, mii lei garrasit vuostálastán Ruošša viidáneami Ásiai. Nikolai II lei sihkkar, ahte Ruošša vuoittestivččii álkit Japána. Go Ruošša vuollánahtii Korea, de dan Japána ii sáhttán dohkkehit. Koreahan lei dasttán nuppe bealde meara. Japána fallehii guovvamánus 1904 Ruošša ja vuittii dan. "Smávva vuittolaš soahti" ii nappo jávkadan duhtameahttunvuođa Ruoššas, muhto baicce buollahii váldegomihanvuoiŋŋa.

Álbmoga siste ledje jurddašan, ahte geaisár guorrasivččii ođastusaide, jos beare dieđášii iežas vuolibuččaid doaivagiin. Ođđajagimánus 1905 vulge olbmot ráfálaš miellačájehanmieđušin Dálvepaláhca guvlui muitalan dihte álbmoga gáibádusaid geaisárii. Fáhkkestaga soalddáhat goittot báhčališgohte, ja ollu miellačájeheaddjit gottáhalle. "Biehtárgávpoga varrasotnabeaivvi" maŋŋá olbmot eai šat luohttán geaisárii, ja streaikkat ja stuimmit levve miehtá Ruošša. Dáloniid ja bargiid lassin vuostálastinlihkadussii serve maiddái soalddáhat. Čakčat álggii oktasašstreaika (yleislakko), mii bissehii oalát buot doaimmaid. Geaisár bággehalai loahpas mieđihit iežas vuolibuččaide riikkavulošrivttiid ja mieđai bovdet čoahkkái riikkabeivviid dahjege duma, mii galggai válljejuvvot almmolaš válggaiguin.