Imperialisttalaš Ovttastuvvan Stáhtat

1800-logu gaskkamuttus Ovttastuvvan Stáhtat lei viidon Atlánttas Jaskesáhpái. Dalle dan geasuhišgohte Davvi-Amerihká nannáma olggobeale guovllut. Presideanta Monroe oahpa mielde Amerihkká gulai amerihkkálaččaide ja eurohpálaččat galge bissut olggobealde. Fargga Ovttastuvvan Stáhtat juo geahččagođii, ahte das lei vuoigatvuohta čuollat oppa oarjemáilmmi beali. Dása ledje vuosttažettiin ekonomalaš sivat, dasgo amerihkkálaš fitnodatalbmát dárbbašedje doarjaga gávpedoaimmaineaset.

1898:s cubalaččat stuimmáskedje iežaset eadneriikka Spánia vuostá. Ovttastuvvan Stáhtat searvvai soahtái ođđa suvdosiinnis, dasgo dan geasuhii Cuba sohkar. Ná Spánia massii sirdoeatnamiinnis Cuba, Puerto Rico ja Filippiinnaid, maid Ovttastuvvan Stáhtat bearráigeahččagođii. Go Hawaiisulluid gonagasriikka amerihkkálaš sirdolaččat rivvejedje válddi, de sidjiide doamihii veahkkin Amerihká mearrajuolgeveahka. Hawaiisulluin, mat lea guovdu Jaskesábi, šattai ná dehálaš suvddusdoarjjabáiki (laivastotukipaikka) Ovttastuvvan Stáhtaide.

Ovttastuvvan Stáhtat lei kohkkemin maiddái Latiinnalaš Amerihká áššiid. Dan čađahan politihka deháleamos boađusin lei Panama riikka vuođđudeapmi. Dat dáhpáhuvai dan maŋŋá, go Panama lei dolláriiguin lágiduvvon stuimmi bokte earránan Kolombias. Ođđa riika lei miehtemielalaš Ovttastuvvan Stáhtaide ja láigohii dasa agibeaivái Panama-kanála guovllu. Iežas hui fámolaš ekonomiija geažil Ovttastuvvan Stáhtat oaččui hui nana válddi Latiinnalaš Amerihkás. Nuba dan doaimmaid gohčodišgohte dollárimperialisman.

Ruošša vuollánahttá Sibirjjá

Sibirjá lea Uralváriid ja Jaskesábi gaskasaš viiddis guovlu Davvi-Ásias. Juo 1600-logus ruoššat ledje váldán alcceseaset eanaš oasi Sibirjjás. Dálonat fárrejedje dohko ođđaássin. Sin maŋis bođii ruošša soahteveahka, mii njeiddii báikkálaš álbmogiid vuostálastinmiela. 1700-logus Sibirjái ihtigohte golle- ja silbaohccit. Atnui váldojuvvon ruvkkiid oktavuhtii riegádedje gávpogat, main ruvkebargiid lassin ásse virgealbmát, gávpealbmát ja duojárat oktan bearrašiiguin. Gávpogiid lahkosiin ásse maiddái ráŋggáštusfáŋggat ja bággobargit, geaid lávejedje dan áigge vuodjelit Sibirjái. Doppe lei maiddái suopmelaš ráŋggáštusfáŋggaid sirdogoddi.

Sibirjjá váldin dáhpáhuvai seamma imperialismma vuoiŋŋas, mainna Ovttastuvvan Stáhtat válddii "Vilda oarjji" ja vuollánahtii indiánaid 1800-logu álggogeahčen. Seamma vugiiguin vikkaiga guktot stuorraválddit viiddidit guovlluideaskka ja váikkuhanválddiska maiddái imperialismma áigge 1800-logu loahpas.

Ruoššat manne maiddái Beringnuori rastá Alaskai, mii lei Ruošša hálddus gitta 1860-logu rádjai, goas Ruošša vuvddii dan Ovttastuvvan Stáhtaide.

Ruošša bahkkegoahtá Gaska-Ásiai

Kaukásia ja Gaska-Ásia guovllut geasuhišgohte Ruošša 1800-logu gaskkamuttus. Kaukásia várreálbmogat Čáhppesmeara ja Káspiameara gaskkas vuostálaste sakka Ruošša sisabahkkemiid. 1860-logus Ruošša viimmat lihkostuvai viggamušainis. Dat válddii Kaukásia ja Gaska-Ásia guovlluid, main dovddastedje sihke kristtalaš oskku ja islamoskku.  

Gaska-Ásiai gullet viiddis ádjoguovllut Káspiameara duohken. Go Ruošša lei váldán dáid guovlluid, de čohkkii daid Turkestana generálaguvernevragoddin, man oaivegávpot lei Taškent. Taškentii huksejuvvui ruovdegeaidnu 1800-logu loahpas. Dat attii guovllu ekonomiijaeallimii ođđa vejolašvuođaid. Guovllus šaddagođii dehálaš biergo-, gordne- ja bummolbuvttadanguovlu.

Go Ruošša bahkkegođii Turkestanis Persialuovtta guvlui, de Stuorra-Británnia dovddai, ahte dan India-guovllut ledje áitojuvvon. Riikkaid gaskii buollá measta soahti, muhto ruossalasvuođaid sáhtte čoavdit 1907:s. Dalle Persia juhkkojuvvui váikkuhanguovlluide, ja Afganistanis, man brihtat ledje geahččalan duššás váldit, dahkkojuvvui juogalágan galbariika stuorraválddiid gaskii.

Ruossalasvuođat Gáiddusnuorttis

Ruošša válddii 1800-logu gaskkamuttu maŋŋá alccesis Amurjoga davábeale guovlluid, mat ledje ovdal gullan Kiinnái. Dat huksegođii Vladivostok-gávpoga Jaskesábi doarjjabáikin. Sibirjjá luondduriggodagaiguin lei goittot váttis ávkkástallat guhkes gaskkaid dihte. Danin lei measta bággu hukset ruovdegeainnu. Ruđat lonehuvvojedje Frankriikkas. Njealje jagi bargguid maŋŋá 1895:s guovdegeaidnogeahči lei juo ollen Baikaljávrri rádjai.

Ruošša háliidii hukset ruovdegeainnu ain guhkkelii. Danin dat vuortnuhii Kiinná, vai beasai joatkit ruovdegeainnu njuolgga Kiinná hálddus leahkki Mantšuria čađa Vladivostokii. Seammás ruovdegeaidnu oanošii 900 kilomehtera. Kiinná fertii guorrasit evttohussii. Ná oppa viiddis Mantšuria-guovlu šattai Ruošša váikkuhanválddi vuollái. Dasa lassin Ruošša rivvii Kiinnás dehálaš Port Arthur-gávpoga, man bokte beasai Koreai.

Japána bisseha Ruošša ovdáneami

Japánalaččat ledje fuolas Ruošša imperialisttalaš politihka dihte Mantšurias ja áinnas Koreas. Sii váruhedje máŋgii Ruošša, muhto dát ii das beroštan.

Japána suvddus fallehii Port Arthura soahtehámmanii 1904:s. Torpedot ja miinnaid bávkkiheamit duššadedje eanaš oasi Ruošša Jaskesábi-suvdosis. Miinnat fas hehttejedje daid loahppadámppaid johtima. Japánalaččat sáhtte dál sirdit eanafámuideaset nannámii, gos loahpalaš soahti sohttojuvvui. Ruoššaid ii veahkehan datge, ahte dan Nuortameara-suvddus dollii veahkkin Biehtárgávpogis Gáiddusnuortái. Dat lei dahkan gávcci mánu bistán lossa mátkki Eurohpá, Afrihká ja Ásia birra soahtešilljui. Japánalaččat duššadedje dán suvdosa dalán vuosttas mearradáistaleamis Tšusimanuoris.

Ráfiráđđádallamiin doaimmai soabahallin Ovttastuvvan Stáhtaid presideanta. Ruoššat šadde geassádit Mantšurias ja luohpat Sibirjjá-ruovdegeainnu dan oasis, mii lei ráhkaduvvon Mantšuria čađa. Ruošša viidun Gáiddusnuorttis lei bisánan, ja riikkas buollájedje siskkáldas ráfehisvuođat ja streaikkat. Vuosttas háve Eurohpá olggobeale riika lei vuoitán eurohpálaš stuorraválddi. Ruošša vuoittáhallan mearkkašii, ahte Eurohpá riikkaid guovlováldimat Ásia bealde nohke.