Ovdáneapmi bisána

Kiinná lea hui boares kulturriika. Eurohpálaččat ožžo vuosttas albma dieđuid Kiinnás goittot easkka 1200-logus, goas Marco Polo orodii doppe máŋga jagi. Dalle Kiinná kultuvra lei guhkkelii ovdánan go Eurohpá kultuvra. Kiinnás dovde ruvtta, máhtte prentet girjjiid ja válmmaštit porseliinna. Kiinná váikkuhanváldi olii ollu riikka dálá rájiid olggobeallai.

Kiinná davábealde ássi mantšut manne 1600-logus Kiinná muvrra badjel ja rivvejedje alcceset válddi. Sii šadde hálddašeaddji badjeluohkkán, sirrejedje iežaset álbmogis eaige bastán ovddidit eallima. Mantšut ráđđejedje Kiinná gitta 1900-logu álggu rádjai.

Kiinná lei 1700-logus olgguldasat fámolaš riika. Servodat ovdánii goittot gulul, hutkosat ja ođastusat eai dahkkojuvvon. Sierastallanpolitihka geažil Kiinná ii lean olus dahkamušas eará riikkaiguin, mii maiddái čuzii ovdáneapmái. Olmmošlohku gal laskkai johtilit, dasgo čuohte jagis olmmošlohku šattai guovttegeardásažžan, 300 miljovdnan. Bealddut eai lean doarvái, go ođđa eatnamiid eai njáskan ja máŋggat boares njuoskadankanálat besse luoskkagit. Danin dáluhis olbmuid lohku lassánii, ja nealge- ja eará stuimmit buollájedje miehtá riikka.

Headjuvuohta boahtá oidnosii

Eurohpálaččat hervvošedje gáiddus Kiinná ártegis vieruid ja háliidedje oastit dan buktagiid: teajaid, silkki ja porsliidnalihtiid. Kiinnálaččaiguin lei goittot váttis gávppašit, dasgo sii eai beroštan eurohpálaš buktagiin, ja gávpegálvvuid galggai máksit silbbain.

Gávppašeaddji brihtaid gájui goittot opium, man sii vuovdigohte Kiinnái. Dan šaddadedje issorasat Indias, ja portugallaččat ledje goas nu oahpahan opiumborgguheami kiinnálaš allaolbmuide. Sis dát duššadeaddji vierru lei leavvan maiddái álbmoga sisa, áinnas gávpogiin. Kiinná geaisár lei gieldán opiuma riikiibuktima máŋgii, muhto opiumii gávdnui goittot johtu ja suollefievrrideapmi gánnáhii. Geaisára gohččuma mielde duššaduvvui Kantonis 1839:s máŋggaidlogiid miljovnnaid buttiid árvosaš opiummearri. Suhttan brihtat celke soađi, dasgo sidjiide opiumgávpi duođaidge gánnáhii. Stuorra-Británnia fámolaš kanovnnat čájehedje dalán, man headju Kiinná soahtesuvddus (sotalaivasto) lei. Kiinná šattai ráfisoahpamušas luohpadit Hongkonga brihtaide ja fertii rahpat gávpealbmáide vihtta hámmana.

Soađi maŋŋá opiuma buktigohte Kiinnái dego ovdalge. Fuomášan veara lei dasa lassin, ahte eurohpálaš industriijabuktagat boahtigohte kiinnálaš gávpemárkaniidda. Erenoamáš garrasit čuzii Kiinná ekonomiijai hálbbes bummolgággásiid riikiibuktin, man geažil logit miljovnnat duojárat báhce barggu haga. Riikkas ledje juo ovddežis ollu duhtameahttun olbmot. 

Olbmot vuostálastigohtet

Kiinná fertii máksit brihtaide stuorra soahtebuhtadusaid. Agálaš nealggiheađit, vearuid lassáneapmi ja olgoriikalaččaid váikkuhanválddi laskan dagahedje ráfehisvuođaid. Lulli-Kiinnás stuimmáskedje dálonat 1850:s. Stuibmideaddjit gáibidedje dáluhearráid stuorra eatnamiid juohkima, dásseárvvu ja vuoiggalašvuođa lasiheami servodagas ja opiumborgguheami gieldima. Dán taiping-stuibmái (kapina) serve maiddái gávpogiid duojárat, bargit ja smávvagávpealbmát. Stuibmideaddjit ožžo háldoseaset measta beali Kiinnás. Mantšugeaisár šattai bivdit olgoriikkain veahki nuppelot jagi bistán stuimmi njeaidin dihte. Oarjeriikkaid veahkki šattai goittot Kiinnái divrrasin. Olgoriikalaš joavkkut válde Beijinga ja rievidedje dahje bolde geaisára geassepaláhca issoras divrras dáiddaártnaid. Dasa lassin Kiinná fertii vuot máksit stuorra soahtebuhtadusaid.

Máŋggat kiinnálaččat, áinnas dat geat ledje lohkan olgoriikkain, háliidedje ođasmahttit riikka huksemiin ruovdegeainnuid ja fabrihkaid ja vuođđudemiin skuvllaid. Olbmot ledje dan mielas, ahte ovdáneami lei hehttemin geaisára leaska. Nuba son galggai čievččastuvvot eret válddis. Ja seammás riikkas galge vuodjeluvvot eret vašuhuvvon olgoriikalaččat, diet vilges birot. Riegádedje suollesearvvit, main guorahalle, mo Kiinná galggai ovddidit eurohpálaččaid haga. Kiinná dilli ii goittot nuppástuvvan, dasgo eanaš kiinnálaččat vierášedje ođastusaid, dasgo atne daid olgoriikalaš billašupmin. Danin kiinnálaččat eai bastán dustet olgoválddiid lassáneaddji gáibádusaid.

1900:s buollái stuibmi, man kiinnálaš suolleservviid mielde gohčodišgohte boksárstuibmin. Stuibmideaddjit válde Beijinga ja sin vašši čuzii erenoamážit vuolggahusbargiide ja olgoriikalaččaide. Čuođit olgoriikalaččat goddojedje. Oarjeválddit ja Japána čohkkejedje ráŋggáštanjoavkkuid, mat válde ja rievidedje Beijinga. Kiinnái mearriduvvojedje vuot hirbmat soahtebuhtadusat, ja olgoriikkat rivvejedje lasi gávpevuoigatvuođaid ja okkuperejedje hámmaniid.

Govva Boksárstuimmis.

Kiinnás šaddá dásseváldi

Kiinnálaččat jáhkke dál, ahte dušše stuorra ođastusat sáhtte gádjut riikka. Riikii vuođđuduvvojedje ođđaáigásaš skuvllat ja agibeaiboares dutkkusvuogádat ođasmahttui. Dasa lassin hálddahusvirggiid vuovdin gildojuvvui, seammá go árbevirolaš vuohki čatnat nissoniid juolgelábiid. Ođastuspolitihka guottiheaddjit vuođđudedje Kuomintanga dahjege čearddalaš bellodaga. Sii vuostálastigohte ráđđehusa ja geaisárválddi. Ná buollái váldegomiheapmi. Dološ geaisárriikka maŋimuš ovddasteaddji, golmmajahkásažžan geaisárin kruvnniduvvon Pu Ji, bálkestuvvui eret riikka njunnošis. Kiinnás šattai dásseváldi 1912:s. Siskkáldas riiddut goittot hehttejedje ođastusaid, ja nuba riikkas ledje jámma sissoađit.  

Pu Yi bázii Kiinná maŋimus geaisárin. Semma nammasaš filmmas su rollás neavttaša Henry Kyi.