Aloitustarina / Juhlailta luistinradalla (Aapinen s. 122-123)
Keskiviikko 25.3.

Lapsi voi itse lukea tämän tekstin tai aikuinen voi lukea tämän lapselle.

Soihduista kuului rätinää. Savu nousi talvi-iltaiselle taivaalle. Rinkelimäen perinteinen talvirieha luistinradalla oli tavallista juhlavampi, kun kentän laidalle oli pystytetty soihtuja. Niiden oranssi valo levisi jäälle. Jäällä oli paljon väkeä. Luistelevia kaveriporukoita, käsi kädessä luistelevia pareja, kentän reunoja kiertäviä kuntoluistelijoita. Monet olivat juhla-asussa: luistelijoiden myssyissä oli kukkasia ja kaulassa oli värikkäitä huiveja. Trendikkäät kanit olivat laittaneet luistimiinsa eriväriset nauhat. Tarmon ja hänen uimarikaveriensa luistinten nauhat hohtivat pimeässä. Illan kuningatar oli Meeri-mummo, joka oli kaivanut vaatekaapista nuoruutensa luisteluasun. Ruskea kirjailtu paita, säärystimet, hame ja asuun tehty myssy sopivat hänelle täydellisesti. Meeri osasi myös luistella, hän tanssi jäällä musiikin tahdissa. ”Saanko luvan”, Roope kysyi, ”vaikka saat ehkä enemmän auttaa minua pysymään pystyssä.” ”Mielelläni”, Meeri vastasi, ”vaikka saat kyllä totutella minun vauhtiini.” ”Se tässä kaikkein hauskinta onkin”, Roope sanoi. He alkoivat luistella käsi kädessä.

Kysymyksiä tarinasta:

• Mitä erityistä luistinradalla oli juhlailtana?

• Miten eläimet olivat koristautuneet juhlailtaa
varten?