Äidinkieli
Miten tunnistan sanaluokan?
Etene vaihe vaiheelta..
1. Mieti sanan perusmuoto.
Voit miettiä sanan taipumisen perusteella onko kyseessä nomini, verbi tai partikkeli. Nomineja ovat; substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit.
2. Jos sana on "isolla alkukirjaimella kirjoitettu " erisnimi , se on aina substantiivi. Substantiivin voi varmistaa siitä, että sen perään voi liittää omistusliitteen -ni, -si jne.
3. Jos sanan voi kirjoittaa numeroilla, se on numeraali.
4. Pronominin tunnistaa ulkoa opituista pronominien luettelosta.
5. Jos sanaa voi taivuttaa vertailumuodoissa (ja kaikissa sijamuodoissa), se on adjektiivi. Vastaa kysymykseen millainen.
6. Jos sanaa voi taivuttaa persoonamuodoissa, se on verbi. Muistathan, että lauseesta löytyy aina verbi.
7. Jos sana ei taivu ollenkaan, se on partikkeli.
8. Osan partikkeleista tunnistaa, kun muistaa ulkoa opitut luettelot.
1. Mieti sanan perusmuoto.
Voit miettiä sanan taipumisen perusteella onko kyseessä nomini, verbi tai partikkeli. Nomineja ovat; substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit.
2. Jos sana on "isolla alkukirjaimella kirjoitettu " erisnimi , se on aina substantiivi. Substantiivin voi varmistaa siitä, että sen perään voi liittää omistusliitteen -ni, -si jne.
3. Jos sanan voi kirjoittaa numeroilla, se on numeraali.
4. Pronominin tunnistaa ulkoa opituista pronominien luettelosta.
5. Jos sanaa voi taivuttaa vertailumuodoissa (ja kaikissa sijamuodoissa), se on adjektiivi. Vastaa kysymykseen millainen.
6. Jos sanaa voi taivuttaa persoonamuodoissa, se on verbi. Muistathan, että lauseesta löytyy aina verbi.
7. Jos sana ei taivu ollenkaan, se on partikkeli.
8. Osan partikkeleista tunnistaa, kun muistaa ulkoa opitut luettelot.
Substantiivit
Useimmat suomen kielen sanat ovat substantiiveja.
Substantiivit ovat asioiden, esineiden, olioiden nimiä.
Ne ovat joko erityisiä eli erisnimiä tai yleisnimiä.
Esim. kissa, kansio, loma, koivu, piha, ystävällisyys, maantieto
Kalle, Suomi, Tessu, Kalevala, Anna, Risto Räppääjä
Substantiivit taipuvat sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. kirja, kirjan, kirjaa, kirjaksi, ..., kirjat, kirjojen, kirjoina, ....
Substantiivit tunnistetaan myös siitä, että niihin voi liittää omistusliitteitä.
Esim. KirjaNI, sormukseSI, lomaNNE
Substantiivia voi selittää adjektiivilla.
Esim. hyvä, huono, sopiva.....ILMA
Substantiivit ovat asioiden, esineiden, olioiden nimiä.
Ne ovat joko erityisiä eli erisnimiä tai yleisnimiä.
Esim. kissa, kansio, loma, koivu, piha, ystävällisyys, maantieto
Kalle, Suomi, Tessu, Kalevala, Anna, Risto Räppääjä
Substantiivit taipuvat sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. kirja, kirjan, kirjaa, kirjaksi, ..., kirjat, kirjojen, kirjoina, ....
Substantiivit tunnistetaan myös siitä, että niihin voi liittää omistusliitteitä.
Esim. KirjaNI, sormukseSI, lomaNNE
Substantiivia voi selittää adjektiivilla.
Esim. hyvä, huono, sopiva.....ILMA
Adjektiivit
Adjektiivi vastaa kysymykseen MILLAINEN?
(minkä näköinen, minkä kokoinen, minkä luonteinen, minkä makuinen, minkä muotoinen, minkä värinen...)
Esim. erilainen, kaunis, keltainen, makea, pyöreä, sellainen, sininilmäinen, suuri, vilkas
Jotkut adjektiivit ovat toistensa vastakohtia.
Esim. suuri - pieni, iloinen - surullinen
Adjektiivi taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. pieni, pienen, pientä, pienenä,....
pienet, pienien, pieniä, ....
Adjektiivi taipuu myös vertailumuodoissa.
positiivi - komparatiivi - superlatiivi
Esim. pieni - pienempi - pienin
Adjektiiveja voidaan johtaa myös muista sanoista,
kuten vitsi -> vitsikäs, siniset silmät -> sinisilmäinen
(minkä näköinen, minkä kokoinen, minkä luonteinen, minkä makuinen, minkä muotoinen, minkä värinen...)
Esim. erilainen, kaunis, keltainen, makea, pyöreä, sellainen, sininilmäinen, suuri, vilkas
Jotkut adjektiivit ovat toistensa vastakohtia.
Esim. suuri - pieni, iloinen - surullinen
Adjektiivi taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. pieni, pienen, pientä, pienenä,....
pienet, pienien, pieniä, ....
Adjektiivi taipuu myös vertailumuodoissa.
positiivi - komparatiivi - superlatiivi
Esim. pieni - pienempi - pienin
Adjektiiveja voidaan johtaa myös muista sanoista,
kuten vitsi -> vitsikäs, siniset silmät -> sinisilmäinen
Pronominit
Pronominit korvaavat toisia sanoja.
Kaikki pronominit löytyvät pronominiluetteloista.
Eräät pronominit viittaavat aikaisemmin sanottuun substantiiviin.
Esim. Luin kirjan. SE oli hyvä.
Pronomini taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. Minä, minun, minua, ..., joku, jonkun, ..., jotkut,....
Joskus pronomineja on hankala tunnistaa, kun niiden taivutetut muodot näyttävät varsin erilaisilta kuin niiden perusmuoto.
Esim. se, sen, sitä, sille, sinä, siksi, ...
ne, niiden, niitä, niinä, niiksi, ....
PERSOONAPRONOMINIT
minä-sinä-hän-me-te-he
DEMONSTRATIIVI- eli OSOITUSPRONOMINIT
tämä-tuo-se-nämä-nuo-ne
INTERROGATIIVI- eli KYSYVÄT PRONOMINIT
kuka-mikä-kumpi-kumpainen
RELATIIVIPRONOMINIT
joka-mikä
MUITA PRONOMINEJA
joku, joka, jokainen, jompikumpi,
jokin, kukin, mikin, kumpikin,
kukaan, mikään, kumpikaan,
molemmat, moni, muu, muutama,
eräs, itse, kaikki, harva, usea, sama
Kaikki pronominit löytyvät pronominiluetteloista.
Eräät pronominit viittaavat aikaisemmin sanottuun substantiiviin.
Esim. Luin kirjan. SE oli hyvä.
Pronomini taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Esim. Minä, minun, minua, ..., joku, jonkun, ..., jotkut,....
Joskus pronomineja on hankala tunnistaa, kun niiden taivutetut muodot näyttävät varsin erilaisilta kuin niiden perusmuoto.
Esim. se, sen, sitä, sille, sinä, siksi, ...
ne, niiden, niitä, niinä, niiksi, ....
PERSOONAPRONOMINIT
minä-sinä-hän-me-te-he
DEMONSTRATIIVI- eli OSOITUSPRONOMINIT
tämä-tuo-se-nämä-nuo-ne
INTERROGATIIVI- eli KYSYVÄT PRONOMINIT
kuka-mikä-kumpi-kumpainen
RELATIIVIPRONOMINIT
joka-mikä
MUITA PRONOMINEJA
joku, joka, jokainen, jompikumpi,
jokin, kukin, mikin, kumpikin,
kukaan, mikään, kumpikaan,
molemmat, moni, muu, muutama,
eräs, itse, kaikki, harva, usea, sama
Numeraalit
Numeraali on joko
PERUSLUKU (Kuinka monta?)
tai
JÄRJESTYSLUKU ( Kuinka mones?)
Numeraalin voi aina kirjoittaa myös numeroin. Siitä sen tunnistat varmasti!
Numeraali taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa;
esim. kolme, kolmen, kolmea, kolmena, kolmeksi, ....
esim. kolmet, kolmien, kolmia, kolmina, kolmiksi, ....
Luvut yhdestä kymmeneen
ja tasaluvut sata, tuhat, miljoona
kirjoitetaan kirjaimin!
esim. yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,
kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen, sata, tuhat, miljoona
Jos numeraalin jäljessä on mittayksikköä tarkoittava sana (hinta, paino, pituus tms.), numeraali kijroitetaan tavallisesti numeroin:
esim. 25 euroa, 150 kiloa, 5km,
Opettele päiväykset:
2.3.2008 TAI
2. maaliskuuta 2008
PERUSLUKU (Kuinka monta?)
tai
JÄRJESTYSLUKU ( Kuinka mones?)
Numeraalin voi aina kirjoittaa myös numeroin. Siitä sen tunnistat varmasti!
Numeraali taipuu sijamuodoissa yksikössä ja monikossa;
esim. kolme, kolmen, kolmea, kolmena, kolmeksi, ....
esim. kolmet, kolmien, kolmia, kolmina, kolmiksi, ....
Luvut yhdestä kymmeneen
ja tasaluvut sata, tuhat, miljoona
kirjoitetaan kirjaimin!
esim. yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän,
kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen, sata, tuhat, miljoona
Jos numeraalin jäljessä on mittayksikköä tarkoittava sana (hinta, paino, pituus tms.), numeraali kijroitetaan tavallisesti numeroin:
esim. 25 euroa, 150 kiloa, 5km,
Opettele päiväykset:
2.3.2008 TAI
2. maaliskuuta 2008
Partikkelit
Huudahduksia:
hui, ai, moi, huh, äh, hups, voi, hei
Konjuktioita:
- alistus:
että, jotta, koska, kun,
jos, vaikka, kuin, kunnes, kuten
- rinnastus:
ja, sekä, sekä-että -kä, eli, tai , joka-tai, vai,
mutta, vaan, sillä, näet, nimittäin
ettei, jollei, ellei
Aikaa tai paikkaa tai määrää ilmaisevia:
eilen, tänään, huomenna, aina, joskus, harvoin, äsken, pian,
täällä, siellä, alhaalla, keskellä, kaukana, tänne, pois,
ylös, alas, taakse, ulos, ulkoa, ulkona,
paljon, kosolti, hiukan, vähän, liikaa, noin, melko, kyllä
Tapaa ilmaisevia:
lukuisat -sti-loppuiset adjektiivit,
vilkkaasti, nopeasti, hienosti, hyvin, hauskasti, kamalasti, varovasti
Muita:
postpositiot: jälkeen
prepositiot: ennen
liitepartikkelit: (-ko, -kö, -kin, -kaan, -kään, -han, -hän, -pa, -s)
esim. Lukeeko Vikke runojakin? eli -ko ja -kin -päätteet
hui, ai, moi, huh, äh, hups, voi, hei
Konjuktioita:
- alistus:
että, jotta, koska, kun,
jos, vaikka, kuin, kunnes, kuten
- rinnastus:
ja, sekä, sekä-että -kä, eli, tai , joka-tai, vai,
mutta, vaan, sillä, näet, nimittäin
ettei, jollei, ellei
Aikaa tai paikkaa tai määrää ilmaisevia:
eilen, tänään, huomenna, aina, joskus, harvoin, äsken, pian,
täällä, siellä, alhaalla, keskellä, kaukana, tänne, pois,
ylös, alas, taakse, ulos, ulkoa, ulkona,
paljon, kosolti, hiukan, vähän, liikaa, noin, melko, kyllä
Tapaa ilmaisevia:
lukuisat -sti-loppuiset adjektiivit,
vilkkaasti, nopeasti, hienosti, hyvin, hauskasti, kamalasti, varovasti
Muita:
postpositiot: jälkeen
prepositiot: ennen
liitepartikkelit: (-ko, -kö, -kin, -kaan, -kään, -han, -hän, -pa, -s)
esim. Lukeeko Vikke runojakin? eli -ko ja -kin -päätteet