Toimintamalli koulukiusaamisen vastustamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

Toimintamalli koulukiusaamisen vastustamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

Perusopetuslain (628/1998 § 29) mukaan kunnan tai yksikköjen tulee laatia suunnitelma

oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

 

Tässä suunnitelmassa kuvataan, mitä kiusaaminen tarkoittaa, miten kiusaamista ehkäistään ja

miten se huomataan. Suunnitelmassa annetaan myös henkilökunnan tarvitsemia työkaluja ja

tietoa kiusaamisen käsittelemiseksi.

 

Kiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen ja kasvuun. Kiusaamisen

ehkäiseminen on tärkeää. Henkilökunnan on aina puututtava kiusaamistilanteisiin ja osoitettava

hienotunteisuutta ja empaattisuutta. Henkilökunta työskentelee aktiivisesti sen hyväksi, että

jokainen lapsi on ryhmänsä arvostettu jäsen ja ettei yhtäkään lasta jätetä yksin.

Henkilökunnalle on tärkeää hyvä yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Lapset

tarvitsevat aikuisen läsnäoloa, tukea ja ohjausta kehittyäkseen, tunteakseen olonsa

turvalliseksi ja oppiakseen sosiaalisia taitoja. Lapset ja aikuiset välittävät toisistaan. Koulussamme kohdellaan kaikkia kunnioittavasti.

 

Kiusaamisen määritelmä: Kun yksi tai useampi ihminen toistuvasti ja pidemmän ajan kuluessa kohdistaa tietoista ja aktiivista kielteistä käytöstä yhtä tai useampia kohtaan tai sulkee heidät pois joukosta.

 

Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista. Kiusaamisena pidetään sitä, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen ja kielteisen toiminnan kohteeksi. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään haittaamaan tai vahingoittamaan tai aiheuttamaan pahaa mieltä jollekin toiselle. On huomattava, että myös opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva voi joutua kiusaamisen kohteeksi.

 

Kiusaamista on jatkuva ja rasittava:

 

 - tavaroiden piilottelu tai luvatta ottaminen

 

- hakkaaminen, tyrkkiminen, potkiminen, nipistely, maahan kaataminen, kamppaaminen, tukasta vetäminen ja kaikki muu käsiksi käyminen eli fyysinen kiusaaminen (kiusaamiseksi luokitellaan myös väkivalta, joka naamioidaan urheiluksi tai leikiksi)

 

- pilkkaaminen, haukkuminen, lällätys, ilkkuva matkiminen, toisen ulkomuodon tai tekemisten jatkuva kommentoiminen, kikattelu, pilkallinen nauru

 

- pelottelu, uhkailu, pettäminen, perättömien juttujen keksiminen eli sanallinen kiusaaminen

 

- toisen yllyttäminen yhtä vastaan, yksin jättäminen tai leikeistä pois jättäminen ilman syytä, ilmeily, huokailu, merkitsevien silmäysten vaihtaminen jonkun kanssa, toisen kohteleminen kuin ilmaa eli hiljainen kiusaaminen

 

Kiusaaminen voidaan esittää myös taulukkona (Höistad, 2005)

Fyysinen kiusaaminen

 

Verbaalinen kiusaaminen

Psyykkinen kiusaaminen

- lyöminen

- potkiminen

- kamppaaminen

- esteenä oleminen

- vaatteiden repiminen

- nipistely

- kivien ja hiekan

heittäminen

- leikkien sotkeminen

- irvistely

- haukkuminen

- nimittely

- härnääminen

- lällättäminen

- vaatteiden, hiusten

ym. kommentointi

- selän takana

puhuminen

- puhumatta jättäminen

- uhkailu

- manipulointi

- kiristäminen

- ilveily, ilmeily

- poissulkeminen

- leikin sääntöjen

muuttaminen

- selän takana

puhuminen

- matkiminen

 

 Koulussamme vahvistamme oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita. Saatamme säännöt selvästi tiedoksi oppilaille ja koteihin. Oppilaita valvotaan kouluaikana. Luokissa opettajat ja oppilashuoltoryhmän jäsenet käsittelevät kiusaamiseen liittyviä asioita säännöllisin väliajoin. Kiusaamiseen puututaan aina ja tietoon tulleet kiusaamis-tapaukset kirjataan.

 

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

 

Kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla ryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri

ryhmään ja vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Henkilökunta puuttuu oppilaiden välisiin

konflikteihin ja riitoihin. Henkilökunta työskentelee ryhmän vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseksi. Henkilökunnan on tärkeää oppia huomaamaan ja tunnistamaan tilanteet, joissa lapsille on kehittynyt vääränlaisia toimintatapoja. Kiusaamisen ehkäisemisen tavoitteena on opettaa muita kiusaavalle lapselle myönteisiä tapoja toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lapsille annetaan kokemuksia myönteisestä vuorovaikutuksesta ja he saavat kokea tulevansa hyväksytyksi ryhmässä.

 

Oppilaille on annettava tietoa kiusaamisesta, sen eri muodoista ja sen seurauksista. Heille tulee kertoa kiusaamiseen liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista, siitä, miten helposti lapset tulevat menneeksi mukaan kiusaamiseen ja edesauttaneeksi sen jatkumista, vaikka oikeasti eivät lainkaan hyväksy kiusaamista. Heidät tuleekin saada pohtimaan omaa osuuttaan tilanteissa, joissa jotakuta kiusataan. Oppilaiden kanssa tulee miettiä vaihtoehtoisia, rakentavia tapoja toimia kiusaamistilanteissa ja mahdollisesti yhdessä muokata näitä toimintatapoja luokan kiusaamisen vastaisiksi säännöiksi. Yhdessä voidaan miettiä, miten jokainen voi omalta osaltaan olla rakentamassa kouluyhteisöä, jossa kaikkien on mukava olla.

 

Kaikkien kouluun tulevien uusien vuosiluokkien kanssa tulee käsitellä koulukiusaamista ja laatia luokan kiusaamisen vastaiset säännöt. Tätä aihetta on luonteva käsitellä esimerkiksi uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneilla.

 

Liite: Toimintaohje systemaattisen kiusaamisen tultua ilmi

Päivitetty 10/2021

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä