TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

 

Sisällys

1. Johdanto
2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö
3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön osa-alueet  
4. Toiminta syrjintä- ja häirintätapauksissa
5. Nykytilanteen kartoitus
6. Toimenpiteet  

 

1. Johdanto

 

Tasa‐arvon edistäminen kouluissa tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa. Koulussa laadittava tasa‐arvosuunnitelma on työkalu, joka ennaltaehkäisee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukee sukupuolten tasa‐arvon edistämistä koulun arjessa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri tehtävätasoille ja eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

 

Tasa‐arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ei saa esiintyä syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa‐arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.

 

Tasa‐arvon edistämisessä ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä.

 

Tavoitteena on tasa‐arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työympäristö, jossa tasa‐arvo on osa koko toimintakulttuuria. Tasa‐arvon edistäminen on kaikkien koulun jäsenten velvollisuus. Erityisesti koulun johdon ja henkilökunnan sitoutuminen tasa‐arvoa edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. Tasa‐arvosuunnitelman perimmäinen tarkoitus on, että tasa‐arvoajatus ja – tavoite saataisiin luontevasti sisällytettyä kaikkeen koulun toimintaan. 

 

Koulun toiminnan tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi keskeisiä kehittämisalueita ovat

- syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen

- toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteutuminen

- osallisuuden lisääminen

 

Tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Ilman asenteellisia muutoksia tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi.

Tämä suunnitelma toimii pohjana Rauman freinetkoulun tasa‐ arvon

edistämistyölle. Tätä suunnitelmaa täydentää koulun oppilashuoltosuunnitelma, joka on Rauman freinetkoulun opetussuunnitelman luku 8.

 

 

2. Tasa‐arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö

 

Laki naisten ja miesten välisestä tasa‐arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5a§

5 § (30.12.2014/1329)

 

Tasa‐arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa

 

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus- ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista.

Tasa‐arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. 5 a § (30.12.2014/1329)

 

Toimenpiteet tasa‐arvon edistämiseksi oppilaitoksissa

 

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa‐arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja oppilaiden huoltajien kanssa. Suunnitelma sisällytetään osaksi opetussuunnitelman oppilashuoltolukua.

 

Tasa‐arvosuunnitelman tulee sisältää:

 

1) selvitys oppilaitoksen tasa‐arvotilanteesta;

2) tarvittavat toimenpiteet tasa‐arvon edistämiseksi;

3) arvio aikaisempaan tasa‐arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

 

Erityistä huomiota tulee kiinnittää opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemisen poistamiseen.

 

3. Tasa‐arvo ja yhdenvertaisuustyön osa‐alueet

 

Opetuksen järjestäminen

Opetussuunnitelman perusteissa todetaan:

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa‐arvoa, yhdenvertaisuutta ja

oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä.

 

Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa‐arvoa ja sukupuolitietoisuutta. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti kaikkia sukupuolia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri‐identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa.

Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. 

Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa‐arvoa. 

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa‐arvolain toteutumista. Rauman freinetkoulussa huolehditaan, että oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Mikäli opetukseen sisältyy leirikouluja, retkiä tai opintokäyntejä, jotka ovat maksullisia, varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua varallisuudesta huolimatta.

 

Oppilaalla on oikeus saada myös opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulussa on laadittu malli kiusaamisen puuttumiseen.

Malli tarjoaa koulun henkilökunnalle tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta sekä pyrkii sitouttamaan kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön. Sen avulla varmistetaan, että koulussa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään ja kasvatetaan oppilaita, jotka eivät kiusaa muita. Koulussa toteutetaan myös vuosittain tyytyväisyyskysely, jossa käsitellään muun muassa kiusaamista.

 

Koulun aikuisten toiminnassa otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus, oppilaan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä oppilaan näkemysten kunnioittaminen. Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolitietoista, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys eli tavoitteena on tunnistaa oppilaiden erilaiset tarpeet eri ikä‐ ja kehitysvaiheissa. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat kaikille oppilaillemme. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei toisinaan etenkin poikien keskuudessa havaittava hyvän menestyksen väheksyminen johtaisi poikien alisuoriutumiseen. Kaikkia sukupuolia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa. 

 

Opintosuoritusten arviointi

 

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaille. Oppilaan ikä huomioiden oppilasta ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata oppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä oppilaan käytös vaikuta yksittäisestä oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaalla on oikeus saada tietoa opettajaltaarviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Koulun sisällä on yhtenäinen arviointikulttuuri. 

 

Elämänkatsomus vakaumus ja mielipide

 

Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa kielletty. Kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista. Rauman freinetkoulussa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämäntapoja ja – arvoja. Ilmapiiri on erilaisia vakaumuksia kohtaan avoin ja erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti. Koska epäkunnioittava suhtautuminen toisen vakaumukseen saattaa johtua tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, pyritään järjestämään mahdollisuuksia tutustua erilaisiin arvomaailmoihin. Koulussa voi edelleen vierailla tasapuolisesti eri elämänkatsomuksellisia mielipiteitä edustavia vieraita kuten esimerkiksi uskonnollisten seurakuntien ja yhdistysten edustajia sekä yhteiskunnallisia järjestöjä. Virallisessa tiedotuksessa ja henkilökunnan antamassa neuvonnassa kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia ja erilaisia arvopohjia. Ruokailussa otetaan huomioon vakaumukset sekä erityisruokavaliot.

 

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

 

Etnisestä taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppilaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää ei sallita. Tavoitteena on, että syrjintä ehkäistään jo ennalta. Syrjintätapaukset tunnistetaan ja niihin puututaan välittömästi. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasa‐arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Pyritään huolehtimaan tulkkipalveluista, jotta esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyötä voidaan toteuttaa oppilaanhuoltajan äidinkielestä huolimatta. Erilaisia ajattelu‐ ja toimintatapoja sallitaan ja hyväksytään. Monikulttuurisuutta pidetään positiivisena resurssina, johon erilaiset ihmiset tuovat täydentävää osaamista. Monimuotoista osaamista pyritään hyödyntämään kaikessa toiminnassa. 

 

Seksuaalinen suuntautuminen

 

Rauman freinetkoulussa annetaan moninaiselle sukupuolen tai sukupuolettomuuden ilmaisulle ja sukupuoli‐identiteetin kehittymiselle ja sen pohtimiselle tilaa ja aikaa. Oppilaan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei sallita. Erilaisten ihmisten kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Hyväksyvää, avointa ja sallivaa ilmapiiriä rakennetaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Oppilaat ja henkilökunta ottavat toiminnassaan ja tiedotuksessaan huomioon seksuaalisen moninaisuuden. Seksuaalisesta moninaisuudesta kerrotaan ja keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmia ja opetusta.

 

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

 

Seksuaalinen häirintä on ei‐toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta. Seksuaalisella häirinnällä luodaan usein uhkaava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sillä on yhtymäkohtia kiusaamiseen, mutta häirinnän ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikokseksi. Seksuaalinen häirintä voi olla esim.

• vihjailevia eleitä tai ilmeitä,
• härskejä puheita, nimittelyä, kaksimielisiä vitsejä,
• vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset,
• pornoaineiston esille asettaminen, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, puhelinsoitot tai sähköpostit,
• fyysinen koskettelu, seksuaalisväritteiset ehdotukset tai vaatimukset,
• siihen voi liittyä myös seksuaalista väkivaltaa, esimerkiksi raiskaus tai sen yritys.

 

Kaikkien Rauman freinetkoulun opiskelevien tai työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää ‐ ei henkistä eikä fyysistä suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti. Vakavimmat tapaukset ovat aina rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille.

 

Vammaisuus ja terveydentila

 

Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella. Ihmisen kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta. Oppilaalla (ja henkilökuntaan kuuluvalla) on oikeus päättää, mitä hän kertoo yhteisönsä henkilöille terveydentilastaan tai vammastaan. Asiasta sovitaan aina oppilaan huoltajan kanssa. Koulussa tehdään mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä tai opiskelupaikka osoitetaan kouluun, jossa erityisjärjestelyt ovat mahdollisia. Näistä sovitaan erikseen asianomaisen kanssa

Viestintää (verkkosivut, oppaat, esitteet, opetusmateriaali, asiakirjat) kehitetään kaikkien saavutettavaan muotoon.

 

4. Toiminta syrjintä – ja häirintätapauksissa

 

Häirinnän ehkäiseminen

Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään seuraavin toimenpitein:

 Jokaisessa luokassa keskustellaan häirintään liittyvistä asioista.

 Erityisesti kiinnitetään huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen kouluun.

 Koululla on kiusaamistapausten käsittelyyn selkeät toimintaohjeet

 

 

Häirintään puuttuminen

 Ensisijaisena vastuuhenkilönä on aikuinen (opettaja tai kuka tahansa muu henkilökuntaan kuuluva), joka on ensimmäisenä tilanteessa mukana.

 Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku.

 Kirjataan tapahtumat.

 Järjestetään osapuolien kuuleminen ja sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä.

 Sovitaan seurannasta.

 Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaan huoltajalle, koulun oppilashuoltohenkilöstölle, koulukuraattorille jne.

 Suoritetaan mahdolliset rankaisutoimet.

 Oppilashuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen. Mikäli kyseessä on laajempi ilmiö päätetään yhteisistä toimintatavoista.

 Seurataan, toistuuko tilanne. 

 Jos tilanne toistuu, pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve.

 

5. Nykytilanteen kartoitus

 

Rauman freinetkoulussa toimivat luokka-asteet 1-6 sekä esikoulu. Luokat ovat sukupuoleen katsottuna sekaryhmiä kaikissa oppiaineissa. Näin puretaan ennakkoasenteita esimerkiksi tytöille ja pojille sopivista käsitöistä tai liikuntamuodoista.

 

Rauman freinetkoulussa oppilaat ovat tasa-arvoisia sukupuolesta, uskonnosta, ja etnisestä taustasta riippumatta. 

 

Kouluamme on koko sen olemassaolon ajan kantanut ajatus yhteisöllisyydestä ja lapsilähtöisyydestä. Koulussa toimii oppilaskunnan kerho, oppilaskunnan hallitus ja lisäksi oppilaita on mukana yhteisöllisen oppilashuollon palavereissa. Luokissa käydään keskusteluja ja lisäksi käytössä on kiitän-moitin-ehdotan-taulut. Päätöksenteko on demokraattista ja tarvittaessa äänestetään. Koululla on neljä kertaa vuodessa lasten kokous, jonka teema tai teemat nousevat oppilaskunnan hallituksen ja oppilaskunnan kerhon tapaamisista. Oppilaiden ehdotukset ja päätökset otetaan huomioon koulun kehittämisessä. Koulussa on suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulun oppilashuoltoa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti ja se on saatu toimivaksi.

 

Rauman freinetkoulun tasa-arvo ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitettiin kevätlukukaudella 2021 oppilashuollon tyytyväisyyskyselyn ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn avulla.

 

Suurin osa vastauksista oli positiivisia, mutta vastauksista nousi esille muutamia huomionarvoisia seikkoja.

Oppilashuoltoon liittyvässä kyselyissä kuultiin jokaista luokkaa (oppilaita) sekä huoltajia. 

Palaute oppilashuoltotoimenpiteiden osalta oli erittäin positiivista. Huomioita nousi koulun parkkipaikan turvallisuudesta. Lisäksi yhteistyötä urheiluseurojen kanssa toivottiin enemmän.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyssä kuultiin oppilaita ja henkilökuntaa. 

Kyselyssä nousi erityisesti esiin kohta, jossa kysyttiin, onko koulussa kuluneen vuoden aikana havaittu toisten oppilaiden tai henkilökunnan syrjintää tai onko joutunut itse häirinnän/syrjinnän kohteeksi? Tähän jopa 10/50 oli vastannut kyllä. 

 

Lisäksi häirintää/syrjintää havainneet ovat vastanneet, etteivät ole puuttuneet häirintään (puuttumalla itse tai kertomalla opettajalle). 

 

Vastauksista käy ilmi, että häirintään syyllistyneet ovat oppilaita. Suurin osa vastasi, ettei tiedä, ryhtyikö koulu tarvittaviin toimiin häirinnän poistamiseksi. He eivät myöskään tiedä, jatkuuko häirintä edelleen.

 

1/4 vastaajista kertoi, ettei osaa sanoa, ovatko he saaneet tarpeeksi tietoa yhdenvertaisuudesta koululta.

 

6. Toimenpiteet

 

Oppilashuoltoryhmän kokouksissa sovimme, että näiden kohtien osalta on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tarvittavia toimenpiteitä ovat:

 

Luokkien käyttöön laaditaan opetuspaketti, jossa käydään läpi mitä on tasa-arvo & yhdenvertaisuus ja miten jokainen voi sitä toteuttaa. On tärkeää käydä termit läpi, eli selventää mitä tarkoittaa esimerkiksi häirintä ja syrjintä, jotta kyselyn tulokset ovat luotettavia.

 

Yhteistyötä urheiluseurojen kanssa pyritään lisäämään sitten, kun koronatilanne sen sallii.

 

Parkkipaikan turvallisuuskäytänteet on hyvä käydä luokissa läpi. Vanhempia muistutetaan koulun tiedotteella turvallisista käytännöistä parkkipaikalla.

Päivitetty 10/2021