Jokioisten virkailijakerho 85 vuotta

85-vuotiaan Jokioisten virkailijakerhon alkutaipaleesta


 Jokioisten virkailijakerhon taipaleelle lyötiin alkutahdit 8. maaliskuuta 1934, kun Jokioisilla sijanneiden valtion- ja teollisuuslaitosten johtavat virkamiehet kokoontuivat perustamaan yhdistystä. Näin sai alkunsa Jokioisten virkailijakerho r.y. Yhdistysrekisteriin kerho merkittiin 25.8.1934. Aluksi jäseniksi hyväksyttiin hyvin tarkalla seulalla pääasiassa johtajia ja johtavia virkamiehiä, kuten Kartanon toimitusjohtaja, Säästöpankin johtaja, Kunnanlääkäri, Ferrarian konttoripäällikkö ja kasööri (rahastonhoitaja) sekä Fazerin metsästyksenvalvoja. He olivat myös yhdistyksen perustajajäseniä. Mukana yhdistystä perustamassa olivat myös mm. kansanhuoltoministeri Siivo Kantala ja työtehoseuran maisteri Paavo Erkko, jonka veli ulkoministeri Elias Erkko on ehkä yleisesti tunnetumpi henkilö.

 Yhdistyksen alkutaipaleelta ei valitettavasti ole säilynyt kovinkaan paljon dokumentaatiota, koska kerhon kokouspöytäkirjat tuolta ajalta ovat kadoksissa. Asiasta on perustajajäsenen kunnanlääkäri Toimi Salosen kertoman mukaan myös huomautettu Lääninhallituksen taholta jossain vaiheessa. Tästä seurauksena Toimi Salosesta tehtiin aikoinaan ensimmäinen Virkailijakerhon arkistonhoitaja. Myöhemmät arkistonhoitajat vaikkapa 2000-luvulla ovat monasti hieman hämillään etsineet virkilijakerhon arkistoa sitä kuitenkaan löytämättä. Arkistonhoitajan titteli on kuitenkin jäänyt noista ajoista jäljelle. Nykyinen ja hyvin pitkäaikainen arkistonhoitaja Hannu Kurikka on jossain vaiheessa velvoitettu hankkimaan peltikannet arvokkalle arkistolle, mutta pyynnöistä huolimatta Hannu ei vielä ole saanut niitä aikaiseksi. Kenties hän voisi konsultoida aktiivista jäsentämme Kari Heinämäkeä, joka tunnetaan ohutlevytekniikan monipuolisena osaaajana ja Heinämäki Oy:n toimitusjohtajana. 

 Ennen sotaa Virkalijakerho keskittyi erityisesti erilaisten urheilukipailujen järjestämiseen jäsenilleen. Kilpailuja pidettiin mm. hiihdossa, pyöräilyssä, ammunnassa, suunnistautumisessa, uinnissa, verkkopallossa, maastojuoksussa ja marssissa. Yhdistyksen toiminnan katkaisi sotavuodet. SIlloin marssittiin aivan eri seuduilla. Myöhemmille ajoille kilpailuista on säilynyt ainoastaan vuosittaiset hiihtokilpailut, jotka viime vuosina on jouduttu kovin usein korvaamaan kävelykilpailuilla huonon lumitilanteen vuoksi.

 1950-luvulla Virkalijakerhossa elettiin renessanssin aikaa ja jäsenkunta laajeni. Mm. johtajaopettaja Leo Yli-Paavola, arkkitehti Atte Wolin ja kunnanjohtaja Pentti Kulmala hyväksyttiin yhdistykseen jäseniksi. Sen sijaan naisia ei edelleenkään yhdistykseen huolittu vuonna 1951, mutta päätös pyörrettiin jo vuonna 1953, jolloin naiskerhon väki päätettin ottaa mukaan yhdistykseen.

 Virkailjakerholla oli 1950-luvulla myös oma kerhohuoneisto. Aluksi se sjiaitsi vuodet 1952-1954 Jokioisten Kartanon päärakennuksessa, mutta vuonna 1954 Virkalijakerho joutui muuttamaan Palokunnantaloon, josta talkoilla kunnostettiin kerhohuone. Palokunnantalolta löytyikin koti virkailijakerholle aina vuoteen 1964, jolloin kerhohuoneiston vuokraa nostettiin niin korkeaksi, ettei kerholla siihen enää ollut varaa. 

Kerhohuoneiston puuttuminen oikeastaan löi alkutahdit nykyiselle Virkailijakerhon toiminnallekin, koska toiminta keskittyi 1960-luvun puolivälistä lähtien vuosikokoukseen, hiihtokilpailuihin sekä Vappuaattona järjestettyihin railakkaisiin juhliin, jonne vaimotkin olivat tervetulleita. 

Hiihtokilpailuista mainittakoon vielä Virkailijakerhon 50-vuotishistoriikin tekijän, Verojohtaja Pertti Nopan sanoin:" Perinteiset hiihtokilpailut pidettiin aina vasta sitten, kun neulaset olivat jo ladulla." Tämä perinne on säilynyt viime aikoihin saakka. Osittain perinteiden vaaliminen on valitettavasti johtanut siihen, että välillä hiihtäminen on jouduttu vaihtamaan kävelemiseksi ja juoksuksi.

Tämä alkuosa historiikista perustuu hyvin pitkälti Virkailijakerhon sihteerinä 50-vuotisjuhlien aikaan toimineen Pertti Nopan historiikkiin yhdistyksen alkutaipaleista vuosilta 1934-1984. Erityisen tärkeä tietolähde on myös ollut Veikko Kankareen Lounais-Hämeen Jouluun kirjoittama 70-vuotishistoriakatsaus.

 Kerhon 50-vuotisjuhlahiihdot pidettiin laskiaistiistaina 6.3.1984. Kun kerhomme 85-vuotisjuhlahiihdot järjestettiin 8.3.2019, päätimme kirjata ylös muistoja rakkaan kerhomme taipaleesta aina 1960-luvulta vuoteen 2019 saakka. Muistoja kerhon tapahtumista ovat kertoneet monet jäsenemme, joita haluamme kiittää lämpimästi. Erityiskiitos kuuluu kerhomme kunniajäsenille Lauri Rahkolle, Martti Joensuulle, Markku Aapolalle, Tuomo Kiiskiselle ja Simo Lindroosille siitä, että he ovat tuoneet tarinoillaan "lihaa luiden ympärille".

Siirry 85-vuotishistoriikin seuraavan lukuun tästä klikkaamalla.



Pertti Nopan historiikki on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Veikko Kankareen kirjoitus Lounais-Hämeen Jouluun on luettavissa tästä linkistä.



Näyttökuva 2019-12-9 kello 21.22.30.png
Yhdistyksen perustamisasiakirja vuodelta 1934.