Kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomea, tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä työelämään. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijan työllistyminen tai siirtyminen jatkokoulutukseen. Vanajaveden Opistossa kotoutumiskoulutusta on järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Tällä hetkellä opistossa opiskelee 120 aikuista maahanmuuttajaa yli 30 eri maasta. Opiskelijoiden keski-ikä on noin 35 vuotta eli ikärakenne on työmarkkinoiden suhteen erittäin hyvä. Suomeen muuton syyt hyvin monella ovat puoliso, puolison työpaikka tai opiskelupaikka. Myös Ukrainan sota, Turkin ja Syyrian diktatuurit tai muut kansainväliset konfliktit ovat olleet syinä Hämeenlinnaan muuttoon. Suurin osa kotoutumiskoulutukseen osallistuvista aikuisista maahanmuuttajista on hankkinut kotimaassaan vähintään ammatillisen perustutkinnon, mutta joukossa on myös paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä. Tutkinnoista huolimatta matka Suomen työmarkkinoille voi kuitenkin olla vaikea heikolla kielitaidolla ja ilman kontakteja työelämään.

Kuva1. Maaliskuussa hyvästelimme Francon, joka siirtyi työelämään Talvilumikoista (moduuli 2).

Kotoutumiskoulutuksessa yksi tärkeimmistä osista on työharjoittelujakso. Ensimmäisellä työharjoittelujaksolla suurimmat haasteet - ja samalla suurin hyöty - ovat kielitaidon kehittyminen, työkulttuuriin tutustuminen ja uusien työelämäsuhteiden solmiminen. Onnistuakseen työelämäjakso vaatii paljon tukea ja tavoitteellisuutta. Tässä työssä opiskelijoiden tukena on ollut työelämäopettaja Gizem Ertoprak. Työelämäopettaja auttaa harjoittelupaikan etsinnässä, seuraa harjoittelua ja on yhteydessä työnantajiin.

 

Kuva 2. Maaliskuu alkoi tulevaisuuden suunnitelulla. Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksen infopäivä jatkokoulutusmahdollisuuksista Hämeenlinnassa ja lähikunnissa pidettiin torstaina 16.3. 2023. Etualalla työelämäopettaja Gizem Ertoprak.

Kuva 3. Khanal Saraswati, Apple Alanko ja Joanna Rozalew aloittivat huhtikuussa lähihoitajan opinnot Hyriassa.

Khanal Saraswati ja Apple Alanko aloittivat kotoutumiskoulutuksessa viime vuoden maaliskuussa ja Joanna Rozalew viime elokuussa. Kaikkien kielitaito on kehittynyt sille tasolle, että he siirtyvät kesken kotoutumiskoulutuksen ammattiopisto Hyriaan suorittamaan sosiaali ja terveysalan perustutkintoa. Kaikkia kolmea naista yhdistää määrätietoisuuden lisäksi se, että heillä kaikilla on omassa kotimaassaan suoritettu tutkinto ja yliopisto-opintoja. Joanna muutti Suomeen noin vuosi sitten Puolasta, jossa hän suoritti korkeakoulututkinnon henkilöstöhallinnon puolelta. Apple on asunut Suomessa kaksi vuotta ja hänellä on korkeakoulututkinto psykologiasta. Saraswati on ehtinyt asua ja työskennellä Suomessa jo hieman kauemmin. Myös hän on opiskelluytt yliopistossa. Työharjoittelu avasi kaikille kolmelle oven vanhustyön puolelle ja nyt kaikkien toiveissa on oppisopimustyöpaikan löytäminen kesällä tai viimeistään syksyllä.

Keskeyttämiset eivät oppilaitoksessa aina ole negatiivinen uutinen, mutta Vanajaveden Opistossa olemme saaneet tänä keväänä iloita näiden kolmen naisen opiskelupaikan lisäksi myös neljän muun opiskelijan siirtymisestä työelämään. Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on halu päästä näyttämään omaa osaamistaan eikä se usein onnistu ilman kunnollista kielitaitoa. Kielitaito ei kehity pelkästään istumalla kurssilla tai tekemällä töitä. Tähän tarvitaan tavoitteellista opiskelua, haasteellisia työtehtäviä, suomenkielistä ympäristöä ja ennen kaikkea opiskelijan omaa vahvaa motivaatiota. Tie on pitkä ja kuoppainen, mutta edellä kerrotut esimerkit kannustavat meitä opettajia ja muita opiskelijoita jatkamaan. Suomi tarvitsee tekijöitä! - Juha Mäkirinta