Koulutuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7, 8 ja 9

- mitkä ovat kunkin oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokilla 7-9

15.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä

Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen eri oppimäärät tekevät yhteistyötä.

Vuosiluokilla 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia taitoja monimuotoisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmottavat oman viestijäkuvansa ja pystyvät osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin. Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi, jotka osaavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee yhteiskunnallisten sekä opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita ohjataan puhutun ja kirjoitetun kielen normien hallintaan ja taitoon käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä. Kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja syvennetään. Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, oman lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7–9

Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Oppimäärän erityinen tehtävä

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat myös suomenkieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Vuosiluokilla 7–9 erityisenä tehtävänä on monipuolistaa oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa ohjataan tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vuorovaikutusvalmiudet otetaan huomioon. Kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9

7. luokka

Opetuksen tavoite	Sisältöalueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Hyvän osaamisen kriteerit
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Harjoittaa taitoa toimia erilaisissa viestintäympäristöissä L1, L2, L3, L6, L7 Monipuolistaa ryhmäviestintätaitoja L1, L2, L3, L6, L7	Ryhmäviestintätilanteet: neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteet Vuorovaikutustaitojen arvioiminen ja kehittäminen Osallistumisen tavat: kuunteleminen ja puhuminen erilaisissa ryhmätilanteissa sekä keskustelijan roolit	Vuorovaikutus ryhmässä Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Oppilas pyrkii ilmaisemaan itseään ja käyttämään tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa rakentaa pienimuotoisen puhe-esityksen.
Tekstien tulkitseminen
Kehittää lukutaitoa L1, L2, L3, L4, L5, L6 Tutustuttaa kaunokirjallisiin teksteihin L1, L2, L4 Tutustuttaa monenlaisiin fiktiivisiin teksteihin L1, L2, L4 Ohjata mediatekstien tutkimiseen L1, L2, L4, L5	Lukutaidon aktiivinen kehittäminen Kauno- ja tietokirjallisuuden lukeminen Kirjaston käyttöön kannustaminen Tiedonhaun vaiheet: sähköisten ja painettujen lähteiden käyttö Proosa kaunokirjallisuuden lajina Lyriikka kaunokirjallisuuden lajina Draama kaunokirjallisuuden lajina Eläytyvä lukeminen ja lukukokemuksen jakaminen Uutisen, kuvan ja mainoksen tutkiminen	Tiedonhankintataidot Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen Tekstimaailman monipuolistuminen Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas osaa käyttää ohjatusti erityyppisiä tekstejä. Oppilas osaa tarkastella eri kirjallisuudenlajien piirteitä. Oppilas tuntee tiedonhaun prosessin vaiheet. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.
Tekstien tuottaminen
Rohkaista kirjalliseen ilmaisuun L2, L4, L5, L7 Tukea tekstin tuottamisen prosessia L2, L4, L5, L6 Tutustuttaa kaunokirjallisiin teksteihin L1, L2, L4	Opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taidot: muistiinpanojen tekeminen, referoiminen, selostaminen Erilaisten fiktiivisten tekstien tuottaminen Tekstin tuottamisen vaiheet Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Omia tekstejä luetun pohjalta	Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito Tekstien tuottamisen prosessi	Oppilas kokeilee erilaisia keinoja tuottaa tekstiä. Oppilas osaa tuottaa tekstiä prosessina. Oppilas kykenee soveltamaan tietojaan oikeinkirjoitus- käytänteistä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Tutustuttaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen L2, L4 Tutustuttaa kaunokirjallisiin teksteihin L1, L2, L4 Lisätä kielitietoisuutta L2, L6	Kansanperinne: omat perheen ja suvun perinteet, kansanperinteen lajit Maailmankirjallisuuden ja kotimaisen kirjallisuuden suuriin tarinoihin tutustuminen Kielen rakenteiden tutkiminen: lauseenjäsennys, lauseenvastikkeet sekä ajan ja suhtautumisen ilmaisutavat Yleiskielen piirteiden hallinta: virkehahmotus, välimerkit, yhdyssanat ja alkukirjaimet	Kielitietoisuuden kehittyminen Kulttuuritietoisuuden kehittyminen Lukuharrastuksen kehittyminen	Oppilas tunnistaa tekstien kielellisiä piirteitä. Oppilas tuntee suomalaista kulttuuria. Oppilas tuntee maailmankirjallisuuden ja kotimaisen kirjallisuuden tarinoita.

8. vuosiluokka

Opetuksen tavoitteet	Sisällöt	Arvioinnin kohteet	Hyvän osaamisen kriteerit
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Harjoittaa viestintätaitoja L1, L2, L3, L6, L7 Harjoittaa perustelutaitoja L1, L2, L3, L7 Ohjata kehittämään oman viestinnän reflektoinnin taitoja L1, L2, L3, L6, L7	Ryhmäviestintätilanteet: väittely Yksilöviestintä: esim. puheenvuoron pitäminen Tekstien tavoite ja kohderyhmä Kantaa ottavat tekstit ja niiden vaikutuskeinot ja kielelliset piirteet: argumentointi ja retoriikka Mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti Tuotosten itsearviointi	Vuorovaikutus ryhmässä ja erilaisissa viestintäympäristöissä Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas pyrkii toimimaan tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa ja tarkkailemaan oman viestintänsä vaikutuksia muihin. Oppilas osallistuu aktiivisesti erilaisiin keskusteluihin. Osaa ottaa vastaan palautetta, hyödyntää sitä ja osaa antaa rakentavaa palautetta.
Tekstien tulkitseminen
Ohjata mediatekstien tutkimiseen L1, L2, L4, L5 Kannustaa kriittiseen lukutaitoon L1, L2, L3, L4 Perehdyttää tekstien analyysitaitoihin L1, L2, L4	Mediakulttuuri: esim. nuorten käyttämät mediat, dokumenttielokuvat, median vaikuttamisen keinot Kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistävät tekstit ja niiden ilmaisutavat Tietolähteiden luotettavuuden arviointi Fiktion kerronnan keinot: esim. kertoja, aika, miljöö, runon puhuja, kielikuvat, dialogi Kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataidot Tekstityyppien ominaispiirteet	Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito Tekstien erittely ja tulkinta Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys	Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä tekstejä. Osaa vertailla tekstejä, löytää mielipiteen ja perustelut. Oppilas pyrkii tarkastelemaan kriittisesti kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä sekä ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta. Oppilas osaa käyttää keskeisempiä käsitteitä puhuessaan teksteistä.
Tekstien tuottaminen
Vahvistaa tiedonhankintataitoja L1, L2, L4, L5 Ohjata asiatekstien tuottamiseen monimediaisessa ympäristössä L1, L2, L4, L5, L7 Vahvistaa tekstien tuottamisen taitoja L1, L2, L4 Totuttaa lähteiden käyttöön L1, L2, L4, L5 Harjoittaa perustelutaitoja L1, L2, L3, L4, L5, L7	Tekijänoikeuksiin perehtyminen Erilaisten mediatekstien tuottaminen Pohtivan tekstin kirjoittaminen Aineistopohjainen teksti kaunokirjallisuuden pohjalta Tekstien tavoite ja kohderyhmä Kantaa ottavat tekstit ja niiden vaikutuskeinot ja kielelliset piirteet: argumentointi ja retoriikka Mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen kirjallisesti	Ajatusten ilmaiseminen ja monilukutaito Tekstilajien hallinta Tekstien tuottamisen prosessi Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä	Oppilas tuottaa itselleen uudenlaisia tekstejä. Osaa laatia tiivistelmiä,selostuksia, yleisönosastokirjoituksia,ja muita kantaa ottavia tekstejä. Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja nimeää niiden kehittämiskohteita. Oppilas osaa käyttää lähteitä ja merkitä ne teksteihinsä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Ohjata kaunokirjallisten tekstien tutkimiseen L1, L2, L4	Eri kulttuurien maailmankirjallisuutta	Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen	Oppilas ymmärtää kulttuurien monimuotoisuuden. Oppilas on lukenut kokonaisteoksia yhteisesti sovitun määrän. Oppilas pystyy analysoimaan lukukokemuksiaan.

9. vuosiluokka

Opetuksen tavoitteet	Sisällöt	Arvioinnin kohteet	Hyvän osaamisen kriiteerit
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Vahvistaa esiintymistaitoja L2, L3, L6, L7	Puheen ja kokonaisilmaisun keinot Puhe-esitysten pitäminen	Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas osaa pitää puheenvuoron ja ottaa huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
Tekstien tulkitseminen
Ohjata käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä tekstien tutkimisessa L1, L4 Vahvistaa fiktion keinojen ymmärtämistä L1, L4	Asiatekstit ja niiden vaikutuskeinot sekä kielelliset piirteet: esim. asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisu, referointi, moniäänisyys Tekstin sidosteisuus Kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataidot Lyriikan analysoiminen Kielen kuvallisuuden ja symboliikan tulkitseminen Draaman analysoiminen	Tekstinymmärtämisen strategiat Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategoita. Oppilas osaa kuvailla joitakin eri tekstityyppien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä ja käyttää keskeisimpiä kirjallisuuden käsitteitä.
Tekstien tuottaminen
Ohjata käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä teksteissä L1, L4 Harjoittaa taitoa tuottaa tekstejä erilaisiin tilanteisiin L1, L4, L5, L6	Aineistopohjainen teksti asiatekstien pohjalta Tekstin sidosteisuus Tyylin ja sävyn eritteleminen	Monilukutaito Tekstien tuottamisen prosessi Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta	Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä sekä kokeilee erilaisia tapoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas hallitsee keskeiset yleiskielen piirteet ja osaa hyödyntää niitä kirjoittaessaan ja viimeistellessään tekstejä. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Tutustuttaa Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen L2, L6, L7 Avartaa kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystä L1, L2, L4 Lisätä kielitietoisuutta L1, L2, L4, (L7) Kannustaa kiinnostumaan kielen ilmiöistä L1, L2, L4	Kotimaisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden vaiheisiin tutustuminen Elokuva- ja teatteritaiteeseen tutustuminen Suomen kielen vaiheet Suomen kielitilanne Suomen kielen vaihtelu Suomen kielen ominaispiirteet Suomen kielen sanasto Suomen kielen nimistö Kielisukulaisuus	Kielitietoisuuden kehittyminen Kirjallisuuden tuntemuksen ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen	Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä ja eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja. Oppilas tuntee kulttuurin monimuotoisuutta ja osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita.

S2 Tekstien tulkitseminen: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.