Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

Kurssi Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) suoritetaan ensin. Muut kurssit vapaasti opiskelijan omaan tahtiin.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

• osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja

• hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä

• oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Arviointi

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

Pakolliset kurssit

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä

• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä

• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin

• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• lineaarinen aikakäsitys, monoteistinen jumalakuva, omasta tahdostaan riippuva ja luonnosta riippumaton Luoja sekä feminiinisen herkkä ja utelias lapsi länsimaisen luonnontieteen kehittymisen perusvoimana
• länsimaisen ajattelun karteesinen virhe
• Jumala filosofisen systeemin osana sekä ateismin ja teismin eri muotojen kriittinen yhteistarkastelu
• urheilun ja liikunnan filosofia
• ajankohtaiset julkkisfilosofit
• filosofinen antropologia ja aidosta olemisesta vieraantunut ihminen Soile Yli-Mäyryn taiteessa

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• aktiivisen ja toimeliaan ihmisen ihanne
• yrittäjyyden filosofia
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta
• kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteiden sekä yhteiskunnallisten perikysymyksien analyysi
• kansalaisvaikuttaminen filosofina monipuolisin kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidoin
• sananvapaus-ilmiön filosofinen analyysi
• toiminnan älykäs suunnittelu, älykäs ennakoiva ajattelu ja tilannearviointi
• rohkaiseminen aloitteellisuuteen, keskusteluiden käynnistämiseen ja eri yhteisöissä vaikuttamiseen
• oman opiskelu- ja työfilosofian rakentaminen

Hyvinvointi ja turvallisuus

• mielen ja aineen rinnakkaisuus ja sisäkkäisyys ihmispersoonallisuudessa
• maailman filosofisen syvällisen ymmärtämisen kautta syntyvä mielenterveyttä ylläpitävä koherenssin tunne
• intellektualisesti haastettuna syvällisellä tasolla lukioyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden pohtiminen
• hyvinvointia heikentävien tekijöiden logiikan tunnistaminen, sekä itsensä ja muiden puolustaminen älyllisesti korkealla tasolla
• ristiriitojen ja konfliktien rakentava käsittely ja älykäs sovittelu
• älykäs toimiminen ongelma- ja poikkeustilanteissa
• oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi toimiminen

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• monoteismi luonnonsuojelun motivaatioperustana
• perusasiat kestävän elämäntavan ekologian, talouden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen filosofisesta ulottuvuudesta
• luonnonympäristöjen, rakennettujen ympäristöjen ja sosiaalisten ympäristöjen filosofinen analyysi
• köyhyyden filosofia
• oikeudenmukaisuusteoriat

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• länsimaisen ja itämaisen ajattelun tunteminen
• ihmisoikeusfilosofia
• kulttuuriperintöprosessi
• maailmankansalaisuus

Monilukutaito ja mediat

• mediassa esitettyihin intellektuaalisiin haasteisiin vastaaminen johdonmukaisella argumentoinnilla
• monilukutaidon, erityisesti monimuotoisten filosofisten tekstien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamiskyvyn syventäminen ja kehittäminen
• opiskelussa ja työelämässä vaadittavan tieteenfilosofisen ja esteettisen taidon syventäminen
• kriittisen mediafilosofian kehittäminen
• sananvapautta koskevat keskeiset normit, medioihin liittyvä etiikka ja estetiikka

Teknologia ja yhteiskunta

• hyvä ja paha teknologia
• ihmisen ja koneen vuorovaikutus sekä käytettävyys
• koneellistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset
• tekniikan etiikka
• filosofia ongelmanratkaisussa sekä luova prosessi
• innovaatioiden syntyä tukeva filosofia
• kansalaisen ja kuluttajan teknologisten valintojen analyysi

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• yksittäiset filosofit
• ihmisoikeusjärjestöt
• poliittiset puolueet
• järjestöt ja yhdistykset

2. Etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin

• hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

• osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla

• osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota

• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

Keskeiset sisällöt

• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

• moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi

• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta

• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat

• eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• arvokuva/katsomuskuva (opettajakohtainen pedagoginen innovaatio)
• liike-elämän etiikka ja hyvä johtajuus yrityselämässä
• poliittiset puolueet ja valtion tuottaminen
• vaihtosuhdefilosofia ja utilitaristinen laskenta
• eettiset säännöt
• moraaliongelmat koulussa
• pahan ylijäämä
• kommunitarismi
• kuluttamisen etiikka poliittinen kuluttaja (political consumer)

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• yhteiskuntakehityksen suunnan tunnistaminen ja ohjaaminen
• yhteiskunnan muutosperustaan vaikuttaminen
• liike-elämän etiikka, yritysten yhteiskuntavastuu
• GRI-raportointiohjeen mukainen yhteiskuntavastuuraporttiprojekti yrityksen kanssa
• eettinen johtajuus yrityselämässä
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta

Hyvinvointi ja turvallisuus

• koulun moraaliongelmien ratkaisu huolenpidollisesti (Carol Gilligan)

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• liike-elämän etiikka ja yhteiskuntavastuullisuus
• yritysten ympäristövastuu
• MNC- ja SME-yritysten vastuullisuus

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• kulttuurirelativismi moraalissa

Monilukutaito ja mediat

• viestinnän etiikka

Teknologia ja yhteiskunta

• teknologian etiikka

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• Tampereen yliopiston filosofian laitos
• Jyväskylän yliopiston filosofian laitos

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen

• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa

• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta

• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Keskeiset sisällöt

• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi

• työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen

• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• poliittisten puolueiden valta ja vaalikohtaiset voimasuhteet
• kouluun ja nuorisoon kohdistuvien päätösten poliittiset taustat
• nuorisovaltuusto
• viihteen luoma ja muokkaama kuva keskeisistä poliitikoista
• paikallinen vallankäyttö kaupungin hallinnossa
• sivistyslautakunnan toiminta
• kansalaistottelemattomuus

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• nuorisovaltuusto
• vapaaehtoistyö ja sosiaalinen yrittäjyys
• lainkuuliaisuus ja turvallisuustoiminta oppilaiden lähipiirissä
• maanpuolustusaktiivisuus
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta

Hyvinvointi ja turvallisuus

• yhteiskunnan vakaus ja vallankumouksellisuus
• poliisi yhteiskunnan sisäisenä turvallisuusinstituutiona
• armeija yhteiskunnan turvallisuusinstituutiona ulkoisia uhkia vastaan
• terrorismi

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• idealistinen ja realistinen vihreys poliittisessa kentässä
• yhteiskunnallisten päätösten ympäristövaikutukset

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• monikulttuurisuus paikkakunnalla
• terrorismi

Monilukutaito ja mediat

• mediaviestien poliittiset (piilo)vaikutukset
• uutisvälitys ja propaganda
• viestimien poliittiset kytkennät
• suomalaista viestintäkenttää dominoivat suuryritykset

Teknologia ja yhteiskunta

• teknologian hallinnalla yhteiskunnassa valtaa käyttävät ryhmät

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt
• Puolustusvoimat
• poliisi
• poliittiset puolueet
• nuorisovaltuusto TV-uutiset (TV 1, TV 2, MTV3, Nelosen uutiset)
• Liedenpohjan SWR-paikallisradio uniikkina kansalaisaktiivisuutena

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta

• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä

• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta todellisuuteen

• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

• totuuden luonne ja totuusteoriat

• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• luonnolliset kielet ja kielen tietosisältö
• grounded theory
• konsilienssi
• tieteellinen pedagogiikka ja koulun kriisi
• pietas-pedagogiikka
• karteesisen päättelyn virhe
• kognitiotiede
• logiikka tietämyskielenä
• käytettävyys
• futurologia
• ihmisen mentaalisen järjestelmän kolme makroparadigmaa (tiede, taide, uskonto)
• aito tieto (Jaana Venkula)
• pro gradu –tutkielma
• yleisradion uutisten tieto
• oppiva organisaatio
• tieto Jumalasta/Jumala-puhe/meta-puhe Jumalasta
• suhteellisuusteoria, kvanttifysiikka ja maailmankaikkeudesta saatava tieto

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• uuden tiedon tuottaminen ja kaupallistaminen
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta
• tulevaisuustutkimus ja strategian rakentaminen yritysyhteistyönä

Hyvinvointi ja turvallisuus

• tietoturvallisuus
• olennaisen poimiminen tietotulvasta

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• luonnontieteellinen tieto
• perimätieto luonnosta saatavista raaka-aineista

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• kulttuurisidonnaiset viisaudet ja todellisuuskäsitykset

Monilukutaito ja mediat

• tieteellisen tiedon popularisointi
• tiedeateistisen mediapropagandan kritiikki

Teknologia ja yhteiskunta

• tietotekniikka ja tietoyhteiskunta

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• uutisvälitys
• Yleisradio
• kaupalliset TV- ja radiokanavat
• käyttöliittymäasiantuntijat

Paikalliset soveltavat kurssit

5. Estetiikka (FI5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää esteetikontaitojaan
• osaa analysoida, hallita ja jäsentää esteettisiä ilmiöitä ympäristössään
• osaa tutkia estetiikan ja taidefilosofian menetelmin filosofian näkökulmasta ihmisen esteettistä käyttäytymistä, toimintaa ja tietoisuutta
• osaa muokata kaupunkiympäristöä esteettisemmäksi

Keskeiset sisällöt

• estetiikan historia (antiikki, keskiaika, uusi aika) ja nykyisyys (moderni, postmoderni)
• keskeisimmät filosofit
• mimesis
• aistit
• kauneus ja rumuus (abjekti)
• harmonia
• taiteiden elementit, keinot sekä niiden kauneus
• symmetrisyys ja epäsymmetrisyys, teoksen keskipiste, rytmi, liike, kolmiulotteisuus, perspektiivi ja suhde
• sanoitukset, lyyrisyys, harmonia, hypnoottisuus, tunteellisuus, dynamiikka, resonanssi, leikittely ja väri musiikissa
• ulkonäkö, käyttötarkoitus, rakenteet ja materiaalit arkkitehtuurissa
• rakennusten symmetria, väri, transsendenssi, harmonia, auringonvalon ja varjojen heijastuminen sekä kuviointi
• esittävien taiteiden tarinankerronta, tasapaino, ajoitus, voima, šokki, huumori, asu, ironia ja sensuaalisuus
• rytmi, analogia, allegoria, metafora, rakenne, ajoitus, kuvallisuus, fantasia, jännitys, analyysi ja huumori/kyynisyys kirjallisuudessa
• kasvit, heijastumat, kaudellinen vaihtelu, valaistus, toisto ja patsaat maisemasuunnittelussa
• kulinarismi (ulkonäkö, mausteet, diversiteetti/kontrasti, odotukset, viettelevyys ja koristeet)
• ympäristöestetiikka
• kitch, avantgarde, Bauhaus
• suomalainen huippumuotoilu
• lähiseudun maisemat, rotkot, kosket, puistot, infrastruktuuri

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• oman taiteilijaidentiteetin rakentaminen
• paikallismaisemat

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• taide identiteetin rakennusvälineenä
• osallistuminen kaupunkisuunnitteluun
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta
• taidenäyttely, myyntinäyttely
• estetiikan alaan liittyvän teoksen julkaisu
• yritysyhteistyönä esteettinen yrityksen muotoiluprojekti

Hyvinvointi ja turvallisuus

• voimaannuttava taide ja ympäristö
• taideterapia
• hyvä käytös (etiketti)

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• ympäristötaide
• luonnon arvottaminen
• luonto esteettisenä tilana
• kivien tasapainotus

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• monikulttuurisuus taiteessa

Monilukutaito ja mediat

• visuaalinen viestintä
• videotaideteos
• Virtain kaupungin uuden esteettisen ilmeen visualisointi (blogi, verkkosivu tms.)

Teknologia ja yhteiskunta

• esteettinen teknologia (tekne – ars)
• tierakennus-, kaupunkisuunnittelu-, rakennussuunnitteluohjelmistot

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• taiteilijat
• galleriat
• kirpputorit
• esineitä myyvät kauppaliikkeet
• museot
• kaavoittajat
• arkkitehdit
• virtolaiset retkeilykohteet ja luontokohteet
• Virtain kaupunki (esteettisestä näkökulmasta)
• Bonk Business Inc. (kone-estetiikka)

6. Filosofian klassikot (FI6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee joidenkin filosofian klassisten tekstien sisällön
• ymmärtää klassikoissa käytettyjä argumentteja
• hahmottaa klassikkotekstien kontekstin
• ymmärtää klassikkotekstien aikakausisidonnaisuuden ja nykyrelevanssin
• valmistelee valitsemastaan klassikkoteoksesta referaatin tai suppean esseen soveltuvin osin jonkun yliopiston vaatimusten mukaan

Keskeiset sisällöt

• klassisten tekstien historiallinen konteksti (antiikki, keskiaika, uusi aika, moderni, postmoderni)
• keskeisimmät filosofit
• Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka
• Platon: Gorgias. Teoksessa Platon: Teokset II.
• Ksenofon: Talouden taito
• Cicero: Puhujasta
• Sunzi: Sodankäynnin taito (孫子兵法)
• Augustinus: Jumalan valtio (osin)
• Machiavelli, N.: Ruhtinas
• Descartes, R.: Metodin esitys
• Rousseau, J.-J.: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista
• Hobbes, T.: The Elements of Law
• Locke, J: Tutkielma hallitusvallasta
• Mill, J.S.: Utilitarismi
• Mill, J.S.: Naisen asema
• Kant, I.: Ikuiseen rauhaan
• Nietzsche, F.: Moraalin alkuperästä: Pamfletti
• Marx, K. & F. Engels: Kommunistinen manifesti (vuoden 1998 suomennos)
• Bentham, J.: An Essay on Political
• Raamattu
• Koraani
• Oma vapaasti valittava teos, sovittava opettajan kanssa

Paikalliset sisältöpainotukset

Keskeisten sisältöjen käsittelyn lisäksi koulukohtaisesti painotetaan seuraavia sisältöjä

• oman filosofi-identiteetin rakentuminen klassikon myötävaikutuksella
• paikalliseen omaleimaisuuteen soveltuva klassikko (esim. maaseutu=Ksenofon)
• doksografia

Yhteiset aihekokonaisuudet

Yhteisiä aihekokonaisuuksia käsitellään kurssilla seuraavasti

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

• filosofian klassikko opiskelijan oman filosofi-identiteetin rakennusvälineenä
• klassikkojen sisältöainekset nykyaikaisessa liike-elämässä
• omakohtainen julkaisu jonkun klassikon aihepiiristä
• liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen kurssin sisältöalueelta
• yrittäjämäinen filosofisten tekstien julkaisutoiminta

Hyvinvointi ja turvallisuus

• voimaannuttava filosofia
• moraalifilosofian klassikko
• hyvä käytös (etiketti)

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

• ympäristöfilosofian klassikko

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

• klassikon luku alkukielellä tai käännöksenä

Monilukutaito ja mediat

• fi –klassikkoverkkokirjaston käyttö
• portaalit, metasivustot, hakemistot ja linkkikokoelmat
• hakuteokset ja ensyklopediat
• ajankohtaistiedotuksen sivut, postituslistat ja keskustelufoorumit
• podcastit ym.
• aktiivisesti päivitetyt ja ilmaiset filosofiset verkkolehdet
• virtuaalikirjastot ja verkkokirjojen kokoelmat sekä tekstiarkistot
• filosofian opettamisen verkkosivut
• filosofian tutkijoiden ja opettajien omat kotisivut Suomessa

Teknologia ja yhteiskunta

• tekniikan filosofian klassikko

Sidosryhmät

Kurssilla voidaan tukeutua seuraavien yhteistyökumppaneiden erityisasiantuntemukseen

• filosofit
• yliopistojen filosofiset tiedekunnat