2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
Johdonmukainen kokonaisuus
On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen haasteiden varhainen tunnistaminen ja jatkuva tarpeiden arviointi mahdollistavat tuen antamisen riittävän varhain. Näissä toimissa yhteistyötä tekevät esiopettajat, erityisopettajat, avustajat ja terveydenhuollon erityisosaajat. Keinoja ovat opetuksen eriyttäminen, joustavat opetusryhmät, avustajapalvelut, apuvälineet ja tukiopetus. Yhteistyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen turvaaminen ja tukeminen ja turvallinen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen.
Esiopetuksen erityinen tavoite
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§
Kuntakohtaiset tavoitteet:
-tasapainoinen kehitys
-oppimisedellytysten parantaminen
-vahvuuksien tukeminen
- terveen itsetunnon kehittyminen
-tunne-elämän tietoinen kehittäminen
-vuorovaikutustaitojen kehittäminen
-ohjaaminen vastuuseen ja sääntöjen noudattamiseen
-oikean ja väärän ymmärtäminen
-toisten ihmisten arvostaminen
-hyvien tapojen sisäistäminen
-leikin liittäminen kaikkeen
-omakohtaiset kokemukset kaikesta
Esiopetus tavoitteellisena toimintana
Oppimissuunnitelman laatimisessa ovat mukana tarpeen mukaan myös kelto, sekä erityisopettaja ja kasvatusneuvolan työntekijät,puheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti sekä Taysista terveydenhuollon edustaja. Sijoituslasten kohdalla mukana on usein myös sosiaalityöntekijä.
[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)
Esiopetuksen toimintatavat
Esikoulussa kehitetään arvopohjaa elämisen taidoille.
Esikoulu luo pohjaa lasten taidoille kehittää itseään ja ympäristöään aktiivisina toimijoina.
Mielikuvituksen kehittyminen,oivallusten ja tekemisen ilo vahvistavat lasten itsetuntoa.
Erilaisuuden hyväksyminen,toinen toistensa taidoista iloitseminen ja toisiaan täydentäminen kehittävät sosiaalisia taitoja.