2.4 Oppimiskäsitys

Esiopetuksen oppimiskäsityksen määrittelyä

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Esiopetuksessa korostuu oppimisen ilo, lasten ideoista ja mielenkiinnonkohteista nousevat aiheet sekä kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta oppimisen perustana. Opitaan mallista, tutkitaan, havainnoidaan ja toimitaan itse. Aikuinen tukee ja ohjaa oppimisprosessia kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta sekä käymällä läpi lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havaintojaan.

Esiopetuksen lähtökohta ja menetelmät

Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.

Eri opetuspisteissä opetusryhmän koko vaihtelee vuosittain. Yhteistyötä tehdään eri esiopetuspisteiden kanssa, jolloin lapsen käsitys isomman yhteisön jäsenyydestä syvenee. Työskentelymuotoina erilaiset tapaamiset ja vierailut, yhteiset tempaukset ja toimintapaivät.