Viime lukuvuonna koulumme oppilaat pelasivat ahkerasti lipunryöstöä välituntisin. Me opettajat seurasimme hieman kummissamme peliä, jota nimitettiin lipunryöstöksi, mutta jossa ei ollut mitään lippuja, joita ryöstetään. Kysyin asiaa oppilailtani ja he kertoivat, että heillä on mielikuvituslippu, joka haetaan kentän päästä ja sitten juostaan kovaa kyytiä kohti toista päätä. No, liikettähän tuli ja sehän on pääasia.

Tänä syksynä kuitenkin sanoin isoille oppilailleni, että ettehän te mielikuvitusjalkapallon perässäkään juokse, joten otetaan nyt liput, joita ryöstätte. Lippujen virkaa hoitavat nyt frisbeet. Nyt saattaa pelin strategiakin ruveta hahmottumaan, kun on oikeast joku asia mikä ryöstetään vastustajajoukkueelta ja samalla tulee omaa lippua/frisbeetä suojella. Näin tehtiin ja peliin tuli heti lisää vauhtia ja "älliä", joka välittyy hyvin kuvista. Nuoli osoittaa lippuun, joka ei enää ole vain mielikuvituksen tuote.