Pertti ja Pasi

Tien päässä näkyy tumma hahmo. Hahmo lähenee metri metriltä. Pasi välttää katsekontaktia ja nopeuttaa jalkojen tahtia. Hahmo ei ole tuttu eikä vieras, vaan puolituttu. Vanha työkaveri sahalta; Pertti. Hitaasti Pertin käsi nousee otsan korkeudelle. 

“Päeviä! Mitenkäs sinulla on männy?” Pakeneminen ei ole enää Pasille mahdollisuus. Täytyy vain selviytyä.

“No ihan hyvin. Mitenkäs itelläs?” Pasi toivoo Pertillä olevan kiire. Pertillä ei ole kiire.

“No muistakko nää sen Erkin? Eikös se joku sun nuapuri ollu joskus aikoinaa?” Vuosikymmenten tupakoinnin toimesta Pertin äänestä saa selvää vain alan ammattilaiset. Pasi mietti itsekseen Pertin jatkaessa rupattelua:

Tää tulee kestämään puol päivää.