ASIA- JA MEDIATEKSTIT

Tekstikokonaisuuden analyysi

Koeta kestää, Manta! On visuaalisesti monipuolinen ja informatiivinen artikkeli, jonka osat tukevat ja täydentävät toisiaan. Osat tuovat kokonaisuuteen sekä tietoa että huumoria. Osia voi halutessaan silmäillä, tai kokonaisuuteen voi syventyä ja jatkaa aiheen parissa sähköiseen artikkeliin. Artikkeli sopii paikallisen aiheensa ja sisältönsä puolesta hyvin julkaisukontekstiinsa, Helsingin Sanomien Kaupunki-osioon.

 

Kielen keinojen analyysi

Pääkirjoitus on tekstilaji, jossa esitetään lehden kannanotto johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Teksti Automyynti -97 % on tässä mielessä tyypillinen pääkirjoitus: sen tavoitteena on korostaa autoalan merkitystä talouden veturina ja pohtia, miten ala pääsee koronakriisin yli. Kirjoittaja pyrkii tavoitteeseensa kirjoittamalla ikään kuin samanmieliselle ystävälleen: kepeän tuttavallisesti, mutta asiantuntemustaan piilottelematta. Pääkirjoituksen kielellisiä keinoja voi pitää tavoitteen kannalta onnistuneina.

 

Vuorovaikutuksen analyysi

Vuorovaikutus on onnistunutta, ja syntyykin vaikutelma, että keskustelijoilla on kivaa ja ilmapiiri on vapautunut. Keskustelu saavuttaa tavoitteensa, sillä siinä kyetään hahmottelemaan aihetta eri näkökulmista yhdessä jutellen. Jokainen saa äänensä kuuluviin, eikä ketään suljeta ulkopuolelle keskustelusta. Vuorovaikutustilanteesta syntyy ristiriidaton, avoin ja kuunteleva vaikutelma.

 

Tietoa välittävän tekstin analyysi

Kokonaisuudessaan teksti on tietoa välittävä yleiskatsaus naurun syihin sekä fysiologisiin ja psyykkisiin vaikutuksiin. Tekstissä esitellyt tiedot ovat keskenään vähän irrallisia ja hajanaisia, joten kokonaiskuvaa nauramisen vaikutuksista ei synny. Tekstin osat eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään, joten tiedon luotettavuutta ei ole syytä epäillä. Tekstistä ei myöskään ole havaittavissa mitään selkeää ideologiaa, ellei sellaisena pidä sitä, että naurua ylipäätään pidetään hyvänä asiana. Vaikka tekstissä ei aina mainita lähteitä, voidaan sen tietosisältöä pitää julkaisupaikan ja asiantuntijana käytetyn naurua tutkineen lääkärin vuoksi luotettavana ja asiantuntevana ainakin silloin, jos tarkoituksena on etsiä perustietoa naurusta.

 

Argumentaatioanalyysi

Luhdan argumentaation taustalla näkyvät ekologiset arvot, jotka ovat varmasti tärkeitä kolumnin kohderyhmälle. Siksi lukijat voinevat hyväksyä Luhdan ajattelun. Varsinaisia perusteluja ei ole kovin paljon, mutta värikäs ja tunteisiin vetoava retoriikka vahvistaa käsitystä piittaamattomasta nykymenosta. Nekin, jotka ovat luontokuvauksen nykytilasta eri mieltä, saavat kolumnista ajattelemisen aihetta.

 

KAUNOKIRJALLISET:

Proosan analyysi

Novellin teema on rakkaus ja se, millaisena rakastunut ihminen näkee kumppaninsa ja koko maailman ympärillään. Kaikki on liioitellun ihanaa ja ihmeellistä. Liioittelu tuo novelliin hieman koomisen sävyn, ja novellin voi nähdä myös perinteisen rakkauskirjallisuuden parodiana. Kaikesta ihanuudesta huolimatta novellin henkilöiden ajatuksiin nousevat häiritsevällä tavalla kyhmyt, kasvaimet ja psoriasis-iho, eli epätäydellisyydet, joita jokaisessa ihmisessä vääjäämättä on. Novellin viimeisessä lauseessa minä-kertoja sanoo, että ”crème fraîche -pilvet yhä kannattelivat meitä”. Entä, kun epätodelliset pilvet eivät enää kannattelekaan – loppuuko rakkaus, vai voiko se jatkua realistisemmissa puitteissa?

 

Runon analyysi

Runon lopussa mainitaan Punahilkka-satuun liittymätön ”sarvipää”, jonka voi sarvien ja turkista putoilevien hirvikärpästen perusteella tulkita hirveksi. Hirvi saapuu juomaan sille lammikolle, johon Punahilkka uhataan hukuttaa. Runo päättyy säkeisiin: ”hirvikärpäset ropisevat sen turkista veteen, / turhaan heitetyt toivomuskolikot/”. Lopun voi tulkita niin, että luontoa edustava hirvi esittää äänettömän, kenties ihmisille suunnatun toiveensa. Toive on kuitenkin turha, koska ihminen ei kuule sitä, tai jos kuuleekin, ei voi toimia sen mukaisesti. Lopun perusteella runon teemaksi muodostuu ihmisen väkivalta luontoa kohtaan ja luonnon toivoton alistuminen sille.

 

Draaman analyysi

Katkelman viimeinen parenteesi ”Olga sulkee matolla reitin Ervastin nenän edestä” kuvaa hyvin Olgan suhtautumista Ervastiin kohtauksen päättyessä: rahansa saanut mutta syvemmässä keskustelussa epäonnistunut Olga päättää lopettaa tylysti Ervastin ostoyrityksen. Ervasti toisaalta vaikuttaa kohtauksen lopussa suhtautuvan Olgaan edelleen lähinnä kauppamiehen näkökulmasta huudahtaessaan, ettei Olga myisi tavaroitaan muille kuin hänelle. Kumpikaan ei lopulta saa haluamaansa: Ervasti ei kauppojaan eikä Olga aitoa keskustelukumppania.

 
MOLEMPIA PIIRTEITÄ:

Audiovisuaalisen tekstin analyysi

Kokonaisuudessaan Maalitaulu-lyhytelokuvassa kuvataan konfliktia monin tavoin dialogista rekvisiittaan ja kuvakoista kameran liikkeeseen ja musiikkiin. Yhdessä nämä ilmaisutavat luovat kiinnostavan jännitteisen kokonaisuuden. Avoin loppu jättää katsojan miettimään, missä määrin puhelinten mahdollistama lähes kaiken kuvaaminen tekee ympäröivää todellisuutta meille ymmärrettävämmäksi ja missä määrin se voi jopa vääristää käsityksiämme siitä.

Mainoksen analyysi

Mainos on tehty varsin taitavasti. Ne, jotka tietävät suomalaisuuteen liitettyjä stereotypioita, todennäköisesti huvittuvat mainoksesta. Mainos on vähäeleinen ja itseironinen, ja moni varmasti tunnistaa tavallisen arjen tilanteen. Mainos kestää useamman katselukerran: esimerkiksi naisten ilmeisiin kiinnittää huomiota vasta useamman katselun jälkeen. Mainos ei myöskään alleviivaa liikaa esittämäänsä asiaa. Toisaalta jos ei pidä suomalaisuutta ja suomalaisia stereotypioita myönteisenä asiana, mainos ei todennäköisesti ole kovin vaikuttava. Kaiken kaikkiaan mainos kuitenkin herättää myönteisiä mielikuvia Oululaisen jälkiuunileivästä, eli se täyttää tavoitteensa hyvin.