Lähde: yle.fi

Yle Uutiset selvitti työpaikoilla jaettavien varoitusten sisältöä ja merkitystä.

Varoitusten määriä ja syitä ei tilastoi kukaan. Kunnollista tutkimustakaan työpaikkojen varoituskäytännöistä ei ole tehty.

Työoikeuden asiantuntijat pitävät silti selvänä, että kiristyvän työtahdin vuoksi varoitusten määrä on pikemminkin nousussa kuin laskussa.

Tässä seitsemän pointtia varoituksista. Asiantuntijoinamme ovat Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen sekä Lapin ja Itä-Suomen yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja.

1 §. Mistä varoituksessa on kysymys?

Koskinen: Varoituksella työnantaja ilmoittaa olevansa tyytymätön työntekijän käyttäytymiseen. Varoituksessa on kerrottava sen syy ja mahdollinen uhkaus siitä, että työsuhde katkaistaan, jos sama epätoivottu käytös jatkuu.

Paanetoja: Kyse on työsopimuslakiin perustuvasta ennakkomuistutuksesta, kehotuksesta korjata epätoivottu käyttäytyminen. Varoitus on usein edellytys mahdolliselle myöhemmälle irtisanomiselle.

2 §. Minkälaisista asioista varoituksia annetaan?

Koskinen: Tavallisimmat syyt ovat työvelvoitteiden laiminlyönti, työnantajan määräysten rikkominen, alisuoriutuminen, alkoholin käyttö ja luvattomat poissaolot. Mutta varoitus voi perustua myös erilaisiin häiritsemistilanteisiin työpaikalla tai vaikkapa työpaikkaseurusteluun.

Paanetoja: Useimmiten perusteena on huono työnjälki, työaikarikkomukset tai alkoholin käyttö. Myös epäasiallinen käyttäytyminen sekä työajalla että sen ulkopuolella saattaa johtaa varoitukseen. Työnantaja voi katsoa esimerkiksi, että työntekijän some-kirjoittelu vahingoittaa oman yrityksen imagoa.

3 §. Onko varoituskortin heiluttaminen, varoitushanakkuus, lisääntynyt viime vuosina?

Koskinen: Ainakin uutta on se, että varoituksia saavat nykyisin myös esimiehet. Tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet. Jos yhteisesti sovittuja tavoitteita ei saavuteta, puhutaan alisuoriutumisesta. Varsinkin vastuullisessa asemassa oleville henkilöille tällaiset varoitukset ovat käytännössä jo hyvin tavallisia.

Paanetoja: Kentältä kuulee viestejä, että varoitusintoa siellä on joskus tuskallisenkin paljon. Toki työpaikkojen välillä on valtavia eroja. Ylenpalttinen varoituksilla uhkailu on mielestäni epärationaalista johtamista, epäasiallista pelottelua.

4 §. Mitä on tehtävissä, jos pomo on tärähtänyt ja jakaa varoituksia mielivaltaisesti?

Koskinen: Pomo se on pomollakin. Työpaikan ylimmän johdon on pidettävä huoli siitä, että esimiehet eivät syyllisty ylilyönteihin varoituksia antaessaan. Pahimmillaan varoitustehtailu voi olla jopa työpaikkakiusaamista.

Paanetoja: Silloin on tarkasteltava työpaikan johtamiskulttuuria kokonaisuutena. Onko siellä jotakin vikaa? Jatkuva pelon lietsominen kostautuu ja tulee kalliiksi myös työnantajalle, yrityksen omistajalle.

5 §. Voiko epäreiluksi koetusta varoituksesta valittaa?

Koskinen: Työsopimussuhteessa oleva ei voi valittaa saamastaan varoituksesta erikseen yhtään minnekään. Oikeuskäytännössä on katsottu, että varoituksen peruste ja kestävyys arvioidaan vasta sitten kun samasta asiasta on nostettu nimenomainen irtisanomisoikeudenkäynti. Jos varoituksia annetaan räikeän epäasiallisin motiivein, kiusaamistarkoituksessa tai vaikkapa tietyn poliittisen suuntauksen kannattajille, niin siihen voidaan puuttua rikoslain keinoin esimerkiksi työturvallisuusrikoksena tai syrjintärikoksena.

Paanetoja: Työsuhteisten osalta tilanne on hankala. Varoituksen asiallisuus ja sen perusteen kestävyys punnitaan yleensä vasta mahdollisen myöhemmän irtisanomisoikeudenkäynnin yhteydessä. Työsuhteinen voi siis ainoastaan esittää vastalauseensa, reklamoida, varoituksesta sen antajalle. Virkasuhteisilla asia on toisin. Virkamies voi saattaa saamansa varoituksen itsenäisenä asiana eteenpäin hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

6 §. Vanheneeko varoitus koskaan – vai onko se elinkautinen?

Koskinen: Varoitukset vanhenevat. Nyrkkisääntönä on, että ne vanhenevat maksimissaan puolessatoista vuodessa. Varoituksen saaneen työntekijän kannalta nykyinen menettelytapa ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Varoituksen vanhenemisesta ei ilmoiteta sen saaneelle erikseen. Siinä voi käydä niin, että työntekijä on löyhässä hirressä hyvinkin epämääräisen ajan.

Paanetoja: Varoitus vanhenee, vaikka laissa siitä ei ole mainintaa. Mitä vakavampi teko, sitä pidemmän aikaa varoitus on voimassa. Varoituksen vanhentumisaika vaihtelee tavallisesti yhden vuoden molemmin puolin. Vuosikausia sitten annettuihin varoituksiin ei tietenkään voida vedota. Varoituksia ei myöskään voi kerätä pitkäksi aikaa varastoon. Jos työntekijälle annetaan lisää vastuuta ja uusia, entistä vaativampia tehtäviä, työnantajan toiminta osoittaa, että se vanha varoitusasia on annettu anteeksi, unohdettu.

7 §. Viisas vinkki työntekijälle, jolle pomo on lyönyt varoituslapun kouraan?

Koskinen: Pidä pää kylmänä. Jos varoitus on todistettavasti asiallinen ja perusteltu, pyristeleminen sitä vastaan on hyödytöntä. Kannattaa pokata, ryhdistäytyä ja jatkaa työntekoa ilman suurta draamaa. Jos taas varoitus on selvästi perusteeton, ota yhteys vähintäänkin luottamusmieheen.

Paanetoja: Rauhoitu ensin – tunnekuohun vallassa ei kannata tehdä yhtään mitään. Jos varoitus on aiheellinen, on syytä ojentua, koska uusi samanlainen teko saattaa johtaa irtisanomiseen. Jos taas varoitus on perusteeton, kannattaa reklamoida eli kiistää varoitus ja sen peruste kirjallisesti mahdollisimman pian. Kerää todistusaineistoksesi todellisista tapahtumista tietävien kertomuksia. Jälkikäteen, mahdollisessa irtisanomisoikeudenkäynnissä, asioiden todistaminen on silloin helpompaa.