Liikunnan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 9

Liikunnan tavoitteet vuosiluokalla 9

Uuraisilla painotetaan laaja-alaisina osaamisalueina 9. luokalla:

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentuminen (L7)
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
Näihin laaja-alaisiin osaamisalueisiin tavoitteet:
  • liikunnan työkykyä ylläpitävä vaikutus

Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.
  • monipuolisesti erilaisten liikuntamuotojen kokeileminen
  • havaintomotoristen taitojen kehittäminen
  • liikuntataitojen soveltaminen erilaisiin liikuntaympäristöihin ja erilaisilla välineillä
  • itsearviointi omista motorisista taidoista ja työskentelystä
  • tasapaino- ja liikkumistaitojen kehittäminen
  • fyysisen toimintakyvyn mittaaminen (8.vuosiluokalla MOVE-testistö tukee oppilaille tehtäviä laajoja terveystarkastuksia)

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista
  • itsearviointi omasta työskentelystä ryhmässä
  • jokaisella oppilaalla vastuu ryhmähengestä
  • reilun pelin periaatteet, sitoutuminen sääntöihin

Psyykkinen toimintakyky

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.
  • itseohjautuvuus ja vastuu ottaminen omasta työskentelystä
  • positiivinen palaute ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen
    • erilaiset arviointimenetelmät: itsearviointi, vertaispalaute, ryhmäpalaute

Liikunnan sisällöt vuosiluokalla 9

Lukuohje: Opetussuunnitelman perusteista lainatut osiot ovat tekstissä kursivoituna, kunnan osuus tekstistä on leipätekstiä.

S1 Fyysinen toimintakyky:

Valtakunnallinen ops:

Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Paikallisesti:

  • Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa toteutetaan monipuolisuutta
  • Hyödynnetään paikallisen toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia
  • Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit ja -muodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan.
  • Liikunnanopetuksessa tulee olla liikuntamuodoista yläkoulun aikana ainakin
    - perusliikuntaa (esim. yleisurheilua ja kuntoharjoittelua)
    - luontoliikuntaa (esim. suunnistusta, frisbeegolfia ja retkeilyä)
    - yleisimpiä pallopelejä, niiden viitepelejä sekä pienpelejä
    - voimistelua eri muodoissaan (esim. telinevoimistelua, kiipeilyä, parkouria ja sirkustelua)
    - luistelua
    - lumiliikuntaa (esim. hiihto ja laskettelu, laskettelua tulee olla vähintään 1kerta vuodessa)
    - rytmiliikuntaa (esim. tanssia ja kuntoliikuntaa)
    - vesiliikuntaa (vuosiluokilla 7-9 uinninopetusta tulee olla vähintään 3 uintikertaa, painottaen seiskaluokalle)
  • Toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Vuosittaisilla mittauksilla Move!:n liikuntatehtävät tulevat myös tutuiksi, näin 8. vuosiluokan mittaukset eivät korostu liikaa. Mittaustilanteessa tulee ohjata oppilaita omien tulosten arviointiin. Tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus.


S2 Sosiaalinen toimintakyky
:

Valtakunnallinen ops:
Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Paikallisesti:

  • Seitsemännen luokan alussa painotetaan liikuntatunneilla ryhmäytymistä
  • Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa ja eriyttämisessä sekä joukkueiden ja ryhmien muodostamisessa.
  • Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa koulujen toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

S3 Psyykkinen toimintakyky:

Valtakunnallinen ops:
Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Paikallisesti:

  • Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Useimpien liikuntamuotojen olemukseen kuuluu tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviön kokemuksia.

Liikunnan arviointi vuosiluokalla 9

Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Perusopetuksen luokalla 9 opetetaan liikuntaa 2 vuosiviikkotuntia. Tämän lisäksi on mahdollista valita liikuntaa valinnaisaineeksi.

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja
ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Eri vuosiluokkien (7-9) arvioinnissa otetaan huomioon tavoitteiden muuttuminen kohti itsenäisempää ja vastuullisempaa työskentelyä.

Liikunnan arviointi perustuu fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppiminen ja työskentely. Oppilaan arvosanasta noin puolet muodostuu oppimisen ja taitojen arvioinnista ja toinen puolet oppilaan työskentelystä oppitunneilla.

Oppimisen arviointi:
-Havaintomotoriset taidot ja niiden kehittyminen Liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen tekeminen.
-Tasapaino- ja liikkumistaidot ja niiden kehittyminen. Miten oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.
-Välineenkäsittelytaidot ja niiden kehittyminen. Miten oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.
-Miten oppilas osaa arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Tähän apuvälineenä on mm. move-mittaukset. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena.
-Uima- ja vesipelastustaidot ja niissä kehittyminen. Miten oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Työskentelyn arviointi:
-Fyysinen aktiivisuus oppitunneilla. Erilaisten liikuntamuotojen kokeileminen. Harjoitteleminen parhaansa yrittäen.
-Turvallinen ja asiallinen toiminta oppitunneilla.
-Työskentely kaikkien kanssa. Toiminnan ja tunneilmaisun sääteleminen liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen.
-Toimiminen reilun pelin periaatteella. Vastuun ottaminen yhteisistä oppimistilanteista.
-Oppilaan vastuu omasta toiminnastaan. Oppilaan itsenäisen työskentelyn taidot.

Liikunnan arviointi tapahtuu seuraavin tavoin:
-jatkuva tuntityöskentelyn arviointi
-itsearviointi
-numeroarviointi

Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista.

Valinnaisen liikunnan arviointi
Opintojen aikainen arviointi perustuu sekä oppilaan oppimisen että työskentelyn arviointiin. Valinnaisliikunnassa oppilaan arviointi painottuu oppimista ja taitoja enemmän työskentelyyn kuten fyysiseen aktiivisuuteen, parhaansa yrittämiseen, vastuun ottamiseen ja yhteistyökykyyn. Arvionti perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Numeroarviointi kaksi kertaa lukuvuodessa silloin, kun opetusta on vähintään 2 vvh.