Medialaitteet ja mediankäyttötavat muuttavat muotoaan aika ajoin. Nykyaikaista mediaa luonnehtii moninaisuus,
verkottuminen ja globaalisuus. Tämän päivän lukiolainen on kasvanut pienestä pitäen nettivideoiden ja digitaalisten
pelien maailmassa, kun taas vanhemmat ovat saattaneet lapsena aloittaa mediankäytön televisiosta, radiosta ja lehdistä.

Myös mediankäyttötavat ovat muuttuneet: esimerkiksi radio, jota ennen kuunneltiin hartaasti ja keskittyneesti
koko perheen kesken, on nykyään monelle taustahälyä.

Media on monikkomuoto sanasta medium (lat.), joka tarkoittaa "jonkin väliin sijoittuvaa”, ”välittävää”.
Sanalla media on monta merkitystä. Sillä tarkoitetaan tiedotusvälineitä eli esimerkiksi lehdistöä, televisiota,
radiota, kirjoja ja internetiä. Toisaalta media tarkoittaa mediasisältöjä, muun muassa uutisia, mainoksia,
digitaalisia pelejä ja elokuvia.

Lisäksi medialla tarkoitetaan mediasisältöjen tuottajia: toimittajia, kuvaajia, mediataloja ja niin edelleen.
Median tehtävä on levittää kansalaisia koskevaa tärkeää tietoa laajoille ihmisjoukoille.

Myös sinä tuotat mediasisältöjä, jos lataat kuvia internetiin tai kerrot kuulumisiasi sosiaalisessa mediassa.
Yleisösi on pienempi kuin puoli yhdeksän tv-uutisilla, mutta toimit joka tapauksessa julkisesti.
Joukkoviestintää säätelevät lait koskevat myös sinua, kun lisäät kuvia, videoita tai tekstejä nettiin.

Eri ikäisten ja eri asemassa olevien suomalaisten mediaympäristöt saattavat poiketa huomattavasti toisistaan.
Mitä medioita tai digitaalisen median alustoja käytetään? Mistä suomalaiset löytävät tietonsa? Onko tieto luotettavaa?
Minkälaisen informaatiovaikuttamisen alaisina he ovat?

Esimerkiksi opettajien ja oppilaiden mediaympäristöt saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Opettajat
ovat ns. laatumedian suurkuluttajia. He seuraavat YLEn ja muiden uutiskanavien TV- ja radiouutisia
ja lukevat paikallislehdestä päivittäiset uutiset, kun taas nuoret saavat päivittäiset uutisensa sosiaalisen
median eri kanavilta.

Faktabaarin syksyllä 2019 tekemän kyselyn (N=152 opettajaa) mukaan opettajat saavat päivittäiset
uutisensa lehdistä, sosiaalisesta mediasta, TV:stä ja radiosta.

Kyselyyn osallistui myös 14-18-vuotiasta nuorta (N=117). He saavat kyselyn mukaan päivittäiset tietonsa ja uutisensa etupäässä sosiaalisesta mediasta ja lehdistä.

Opettajat suosivat erityisesti WhatsAppin ja Facebookin käyttöä. Nuoret käyttivät kohtalaisen tasaisesti neljää eri somepalvelua (Snapchat, Instagram, WhatsApp ja Youtube).

Reuters Institute for the Study of Journalism julkaisi syyskuun alussa raportin13, jossa tutkittiin tarkemmin nuorten uutistenlukua sosiaalisessa mediassa. Perinteiset uutismediat joutuvat kilpailemaan huomiosta, ja useimmiten ne eivät pysty herättämään nuorten kiinnostusta.

 

Lähteet: 
https://kivinen.wordpress.com/wp-content/uploads/2020/04/informaatiolukutaito-opas-faktabaariedu.pdf
Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin osallistava digimedia. https://faktabaari.fi/
oph.fi/fi/oppimateriaali/median-maailma