Perustehtävät

1.
a) Luettele presidentin valtaoikeudet.
• ulkopoliittinen valta yhdessä valtioneuvoston kanssa
• eduskunnan hajottaminen (pääministerin aloite)
• armeijan ylipäällikkö: voi puuttua päätöksiin myös rauhan aikana
• nimitysvalta
• armahdusoikeus
• hallituksen nimittäminen ja eron myöntäminen
• lakien vahvistaminen
b) Valitse niistä kolme mielestäsi tärkeintä ja perustele valintasi.
• Opiskelijan oma vastaus.


2. Minkälainen on mielestäsi hyvä presidentti?
Opiskelija voi esittää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia luonteenpiirteitä (ehdotukset
perustuvat kansalaisille toteutettuun kyselyyn):
• luotettava
• yhteistyökykyinen
• kansainvälinen
• pätevä
• asiallinen
• johdonmukainen
• tasapainoinen
• keskusteleva
• harkitseva
• inhimillinen
• päämäärätietoinen
• aito
• arvoihinsa sitoutunut
• suvaitseva
• itsevarma
• elämänmyönteinen
• avoin
• periksiantamaton

Syventävät tehtävät
3. Onko presidentti vielä Suomen ulkopolitiikan johtaja? Perustele kantasi.

On, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Ristiriitatilanteissa
presidentti on edelleen se, joka lopulta päättää. Siksi voidaan sanoa, että presidentti on
yhä Suomen ulkopolitiikan johtaja.
• Presidentin merkitys näkyy edelleen myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen
ministerivaliokunnan kokouksissa, joita ei johda pääministeri vaan presidentti.
• Presidentti hoitaa ulkopoliittisia suhteita näkyvästi EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten
Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Ei, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti ei enää johda ulkopolitiikkaa yksin vaan
”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Suomen ulkopolitiikkaa johtavat yhä
selvemmin pääministeri ja hallitus.
• Presidentin asema on heikentynyt Euroopan unionin suhteen. Esimerkiksi Eurooppa�neuvoston kokouksissa Suomea edustaa pääministeri eikä presidentti.

4. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa ei tarvita enää presidenttiä.
Puolesta:
• Parlamentarismin mukaisesti eduskunta voi päättää lainsäädännöstä ja hallitus
toimeenpanosta.
• Tässä järjestelmässä presidentin virka on turha.
• Presidentin rooli korostaa yhden henkilön valta-asemaa ja viittaa aina enemmän tai
vähemmän itsevaltiuteen. Demokratiassa ei tarvita presidentin kaltaista johtajaa.
• Koska presidentillä ei ole poliittista vastuuta, hänen viralleen ei ole demokraattisia
perusteita.

Vastaan:
• Presidentti voi kohota puolueriitojen yläpuolelle ja sovitella niitä.
• Presidentti voi vakauttaa tempoilevaa puoluepolitiikkaa.
• Koska presidentti ei kuulu mihinkään puolueeseen virassa toimiessaan, hän voi ajaa ja
edistää koko Suomen yhteistä etua.
• Varsinkin kriisiaikoina on tarpeen, että maalla on yksi selkeä johtaja.
• Suomen kansan selkeä enemmistö haluaa vahvan presidentin, joten olisi kansan tahdon
vastaista lakkauttaa presidentin virka. Presidentillä on valtaansa ns. demokraattinen
valtuutus.
• Presidentti voi myös olla koko kansaa yhdistävä “arvojohtaja”.

Aineistotehtävä

5. Tutustu Suomen tasavallan presidentin sivuihin. Etsi esimerkkejä presidentin
a) todellisesta vallankäytöstä
• Puheet-osiosta löytynee presidentin kannanottoja maailman kriiseihin ja muihin
ajankohtaisiin politiikan ilmiöihin.
• Uutiset-osiossa lienee virallisia ulkomaanmatkoja EU:n ulkopuolisiin maihin.
• Kuvat-osiosta löytyy valokuvia virallisista valtiovierailuista ja muista tärkeistä
poliittisista tapahtumista.
• Tiedotteet-osiossa on kerrottu muun muassa presidentin esittelyn esityslistat.

b) edustuksellisesta roolista.

• Puheet-osiosta löytyy esimerkkejä vähemmän virallisista edustustehtävistä, kuten
joulutervehdyksistä, erilaisten keräysten avaamisista jne.
• Uutiset-osiossa esitellään Suomessa tehtäviä epävirallisia matkoja, joiden aikana
presidentti vierailee pienemmissä tapahtumissa ja yrityksissä.
• Kuvat-osiosta löytyy kuvia vähemmän muodollisista tilaisuuksista