3. Hyvinvointivaltio
Käsitteistä
Uusien käsitteiden merkitys kannattaa heti tarkistaa ja opetella Forumin käsitehakemistosta tai muista luotettavista lähteistä Paljon tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta: Tilastokeskus.fi Käsitteet | Tilastokeskus
Sosioekonominen asema:
Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta.
Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin.
Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan
Työllisyysaste:
Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.
Työllisyysaste lasketaan siis työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäisiksi luokitellaan 18-64 vuotiaat.
Trendiluku, trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta
Mitä suurempi työllisyysaste, sitä parempi tilanne.
Työttömyysaste:
Työttömien osuus saman ikäisestä työvoimasta, eli työllisistä ja työttömistä. Työssäkäyntitilastossa työttömyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta työvoimasta. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
Työllisyysaste lasketaan siis työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäiseksi luokitellaan 18-64 -vuotiaat.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 78,4 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,0 %.
Mitä pienempi työttömyysaste, sitä parempi tilanne.
Sosioekonominen asema:
Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta.
Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin.
Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan
Työllisyysaste:
Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.
Työllisyysaste lasketaan siis työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäisiksi luokitellaan 18-64 vuotiaat.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 78,4 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,0 %.
Työllisyysaste on siis n. 78 % eli 78 % työikäisestä väestöstä on työelämässä. Työelämässä eivät ole eläkeläiset, opiskelija ja työttömät.
Mitä suurempi työllisyysaste, sitä parempi tilanne.
Työttömyysaste:
Työttömien osuus saman ikäisestä työvoimasta, eli työllisistä ja työttömistä. Työssäkäyntitilastossa työttömyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta työvoimasta. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
Työllisyysaste lasketaan siis työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäiseksi luokitellaan 18-64 -vuotiaat.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 78,4 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,0 %.
Mitä pienempi työttömyysaste, sitä parempi tilanne.
Perustulo - puolesta vai vastaan.
-
Perustulolla tarkoitetaan kansalaiselle kuukausittain maksettavaa vastikkeetonta rahasummaa, joka ei riipu siitä, onko hän töissä vai ei.
-
Perustulon määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta sitä kannattavat puolueet esittävät 600–700 euron kuukausittaista perustuloa.
-
Perustulo ei ole Suomessa käytössä, mutta sen käyttöä kokeiltiin vuosina 2017–2018.
Argumentteja perustulon tai sosiaaliturvan laajentamisen PUOLESTA:
-
yksinkertaistaisi “sosiaaliturvaviidakkoa”
-
korvaisi suuren osan vanhoista tuista ja verohelpotuksista
-
vähentäisi byrokratiaa, kun erilaisten tukien hakemisesta päästäisiin eroon
-
saattaisi kannustaa työntekoon, kun kannustinloukut vähenisivät
-
lisäisi ehkä kiinnostusta yrittäjyyteen, kun yrittäjänkin minimitoimeentulo olisi turvattu.
Miten on?
-
takaako hyvinvoinnin jakautumisen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti?
-
antaako riittävästi tukea ihmisille, jos toimeentulo on vaikeutunut esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia?
-
suojaako yhteiskuntaa liialliselta sosiaalisten ongelmien synnyltä?
-
aiheuttaako myös työnantajille niin paljon kuluja, että he kokevat rahoituksen tason käyvän heille liian kalliiksi?
Argumentteja perustulon tai sosiaaliturvan laajentamista VASTAAN:
-
olisi kallis: vie vuosittain paljon rahaa, eivätkä julkisen vallan rahat tahdo riittää - velkaantuminen on ongelma jo nyt
-
saattaisi heikentää kansalaisten halukkuutta työhön eli passivoisi heitä
-
ei kuitenkaan riittäisi kattamaan ihmisten elinkustannuksia.
-
aiheuttaa sen, että verotuksen taso joudutaan pitämään kohtuuttoman korkeana - korkea verotus vähentää ihmisten käytettävissä olevia rahoja palveluihin, kulutukseen
-
jos työnantajia tai yrityksiä verotetaan vielä enemmän, ei yrityksillä ole täällä varaa tehdä investointeja, työllistää kansalaisia ja maksaa heille kohtuullista palkkaa