6. Tehtävien ratkaisuja
19. Eduskunta lakien säätäjänä
1. Selitä, mikä on
a) valiokunta
• valmistelee päätöksentekoa eduskunnassa
• laatii mietintöjä täysistuntokäsittelyjä varten
• kukin valiokunta käsittelee tiettyyn hallinnonalaan kuuluvia asioita
• eduskunnassa on 16 erikoisvaliokuntaa ja EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta.
b) eduskuntaryhmä.
• Kansanedustajat ovat järjestäytyneet yleensä puolueittain ryhmiksi, jotka hoitavat
käytännön politiikkaa eduskunnassa, esim. ottavat kantaa lakiehdotuksiin.
2. Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut eduskuntaan?
Kielteisesti:
• EU-jäsenyys on supistanut eduskunnan lainsäädäntövaltaa.
• EU:n asetukset on otettava vastaan sellaisinaan ja direktiivit on sovitettava
suomalaisiksi laeiksi ilman, että niiden perussisältöä muutetaan.
• Ristiriitatilanteessa EU-säädös menee suomalaisen lain yli
Myönteisesti:
• Eduskunta käsittelee etukäteen kaikki EU:ssa päätettäväksi tulevat säädökset,
sopimukset ja muut asiat.
• Jokainen eduskunnan valiokunta käsittelee EU-asioita. Täysistunnossa niistä voidaan
keskustella, mutta useimmiten asiat viimeistellään valiokunnissa, varsinkin suuressa
valiokunnassa.
Syventävät tehtävät
3. Perustele väite: Valiokunnilla on suuri merkitys eduskunnan työskentelyssä.
• Kaikki eduskunnassa käsiteltävät asiat käyvät läpi ainakin yhden valiokuntakäsittelyn.
• Valiokunnissa asiat puidaan perusteellisesti.
• Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoita.
• Valiokunta antaa oman mietintönsä vasta, kun riittävä poliittinen yksimielisyys on
saavutettu ja asiantuntijoita on kuultu tarpeeksi.
• Valiokunnan mietintö voi sisältää monia ehdotuksia, jotka eroavat hallituksen
ehdotuksesta. Se voi jopa ehdottaa hallituksen ehdotuksen hylkäämistä osittain tai
kokonaan.
• Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä asiasta, esimerkiksi lakiehdotuksesta, voidaan
vielä keskustella ja tehdä muutoksia, mutta useimmiten viimeistelytyö tehdään
valiokunnissa.
• Voidaan sanoa, että suurin osa kansanedustajien työstä tapahtuu valiokunnissa,
julkisuuden katseilta piilossa.
4. Laadi kirjan tekstin pohjalta kaavio lain synnystä eduskunnassa. Valitse
mielestäsi kolme merkittävintä vaihetta lain synnyssä. Perustele valintasi.
• Opiskelijan oma vastaus.
5. Mitä keinoja eduskunnalla on valvoa hallituksen toimintaa?
• välikysymys
• suullinen kyselytunti
• kirjallinen kysymys
• ajankohtaiskeskustelu
6. Puolusta ja kritisoi väitettä: Puoluekuri on hyvä asia.
Puolesta:
• Puolueet saavat ajettua asioita parhaiten, kun ne toimivat ryhminä.
• Ilman ryhmän tukea yhden kansanedustajan vaikutusvalta on vähäinen kaikessa
eduskuntatyössä.
• Puoluekuri tuo ennustettavuutta politiikkaan, koska sen avulla voidaan etukäteen
tietää, miten koko puolue äänestää.
• Puoluekurin avulla voidaan toteuttaa paremmin hallitusohjelmaa.
• Politiikassa välttämättömät kompromissit on tehty jo hallitusohjelmaa laadittaessa,
joten puolueilta voi edellyttää hallituksen politiikkaan sitoutumista.
Vastaan:
• Puoluekuri rajoittaa kansanedustajan toimintavapautta, koska hänen on otettava
huomioon puolueen kanta.
• Ilman puoluekuria kansanedustaja voisi äänestää omantuntonsa mukaan joka asiassa.
• Puoluekuri tekee edustajista kumileimasimia, joilla ei ole omaa tahtoa.
• Perustuslain mukaan kansanedustajaa eivät sido puoluekurin kaltaiset rajoitukset.
• Voidaan jopa väittää, että puoluekuri rajoittaa demokratiaa.
7. Esseetehtävä: Pohdi kansanedustajan mahdollisuuksia vaikuttaa eduskunnan
toimintaan.
Näkökulmia:
• Kansanedustaja voi tehdä lakialoitteita ja pyrkiä niiden avulla vaikuttamaan tärkeiksi
kokemiinsa asioihin.
• Käytännössä vasta sadan kansanedustajan allekirjoittamat aloitteet voivat olla
vaikutuksiltaan kauaskantoisia, koska ne on käsiteltävä samanarvoisina kuin hallituksen
esitykset.
• Kansanedustaja voi tehdä myös talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita.
• Täysistuntokeskusteluissa kansanedustaja voi pyytää puheenvuoroja ja ottaa kantaa
asioihin.
• Valiokunnissa kansanedustajan kannattaa toimia aktiivisesti, koska eduskunnan
asioiden käsittely tapahtuu pääosin niissä.
• Kansanedustaja voi etsiä ajatuksilleen tukea muista kansanedustajista ja pyrkiä
liittoutumaan niin oman kuin muidenkin puolueiden edustajien kanssa.
• Kansanedustaja voi pyrkiä vaikuttamaan hallituksen erottamiseen välikysymyksen
avulla, vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että enemmistöhallitus joutuu sen vuoksi
eroamaan.
• Kansanedustajan kannattaa tehdä työtään pitkäjänteisesti, koska sillä tavalla hän voi
saada lisää arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä omassa ryhmässään että muiden
ryhmien keskuudessa.
8. Tutustu vaalipiirisi kahden kansanedustajan sivuihin ja sosiaalisen median
kanaviin. Minkälaiselta kansanedustajan työ niiden perusteella näyttää?
• Opiskelijan oma vastaus.
a) valiokunta
• valmistelee päätöksentekoa eduskunnassa
• laatii mietintöjä täysistuntokäsittelyjä varten
• kukin valiokunta käsittelee tiettyyn hallinnonalaan kuuluvia asioita
• eduskunnassa on 16 erikoisvaliokuntaa ja EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta.
b) eduskuntaryhmä.
• Kansanedustajat ovat järjestäytyneet yleensä puolueittain ryhmiksi, jotka hoitavat
käytännön politiikkaa eduskunnassa, esim. ottavat kantaa lakiehdotuksiin.
2. Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut eduskuntaan?
Kielteisesti:
• EU-jäsenyys on supistanut eduskunnan lainsäädäntövaltaa.
• EU:n asetukset on otettava vastaan sellaisinaan ja direktiivit on sovitettava
suomalaisiksi laeiksi ilman, että niiden perussisältöä muutetaan.
• Ristiriitatilanteessa EU-säädös menee suomalaisen lain yli
Myönteisesti:
• Eduskunta käsittelee etukäteen kaikki EU:ssa päätettäväksi tulevat säädökset,
sopimukset ja muut asiat.
• Jokainen eduskunnan valiokunta käsittelee EU-asioita. Täysistunnossa niistä voidaan
keskustella, mutta useimmiten asiat viimeistellään valiokunnissa, varsinkin suuressa
valiokunnassa.
Syventävät tehtävät
3. Perustele väite: Valiokunnilla on suuri merkitys eduskunnan työskentelyssä.
• Kaikki eduskunnassa käsiteltävät asiat käyvät läpi ainakin yhden valiokuntakäsittelyn.
• Valiokunnissa asiat puidaan perusteellisesti.
• Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoita.
• Valiokunta antaa oman mietintönsä vasta, kun riittävä poliittinen yksimielisyys on
saavutettu ja asiantuntijoita on kuultu tarpeeksi.
• Valiokunnan mietintö voi sisältää monia ehdotuksia, jotka eroavat hallituksen
ehdotuksesta. Se voi jopa ehdottaa hallituksen ehdotuksen hylkäämistä osittain tai
kokonaan.
• Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä asiasta, esimerkiksi lakiehdotuksesta, voidaan
vielä keskustella ja tehdä muutoksia, mutta useimmiten viimeistelytyö tehdään
valiokunnissa.
• Voidaan sanoa, että suurin osa kansanedustajien työstä tapahtuu valiokunnissa,
julkisuuden katseilta piilossa.
4. Laadi kirjan tekstin pohjalta kaavio lain synnystä eduskunnassa. Valitse
mielestäsi kolme merkittävintä vaihetta lain synnyssä. Perustele valintasi.
• Opiskelijan oma vastaus.
5. Mitä keinoja eduskunnalla on valvoa hallituksen toimintaa?
• välikysymys
• suullinen kyselytunti
• kirjallinen kysymys
• ajankohtaiskeskustelu
6. Puolusta ja kritisoi väitettä: Puoluekuri on hyvä asia.
Puolesta:
• Puolueet saavat ajettua asioita parhaiten, kun ne toimivat ryhminä.
• Ilman ryhmän tukea yhden kansanedustajan vaikutusvalta on vähäinen kaikessa
eduskuntatyössä.
• Puoluekuri tuo ennustettavuutta politiikkaan, koska sen avulla voidaan etukäteen
tietää, miten koko puolue äänestää.
• Puoluekurin avulla voidaan toteuttaa paremmin hallitusohjelmaa.
• Politiikassa välttämättömät kompromissit on tehty jo hallitusohjelmaa laadittaessa,
joten puolueilta voi edellyttää hallituksen politiikkaan sitoutumista.
Vastaan:
• Puoluekuri rajoittaa kansanedustajan toimintavapautta, koska hänen on otettava
huomioon puolueen kanta.
• Ilman puoluekuria kansanedustaja voisi äänestää omantuntonsa mukaan joka asiassa.
• Puoluekuri tekee edustajista kumileimasimia, joilla ei ole omaa tahtoa.
• Perustuslain mukaan kansanedustajaa eivät sido puoluekurin kaltaiset rajoitukset.
• Voidaan jopa väittää, että puoluekuri rajoittaa demokratiaa.
7. Esseetehtävä: Pohdi kansanedustajan mahdollisuuksia vaikuttaa eduskunnan
toimintaan.
Näkökulmia:
• Kansanedustaja voi tehdä lakialoitteita ja pyrkiä niiden avulla vaikuttamaan tärkeiksi
kokemiinsa asioihin.
• Käytännössä vasta sadan kansanedustajan allekirjoittamat aloitteet voivat olla
vaikutuksiltaan kauaskantoisia, koska ne on käsiteltävä samanarvoisina kuin hallituksen
esitykset.
• Kansanedustaja voi tehdä myös talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita.
• Täysistuntokeskusteluissa kansanedustaja voi pyytää puheenvuoroja ja ottaa kantaa
asioihin.
• Valiokunnissa kansanedustajan kannattaa toimia aktiivisesti, koska eduskunnan
asioiden käsittely tapahtuu pääosin niissä.
• Kansanedustaja voi etsiä ajatuksilleen tukea muista kansanedustajista ja pyrkiä
liittoutumaan niin oman kuin muidenkin puolueiden edustajien kanssa.
• Kansanedustaja voi pyrkiä vaikuttamaan hallituksen erottamiseen välikysymyksen
avulla, vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että enemmistöhallitus joutuu sen vuoksi
eroamaan.
• Kansanedustajan kannattaa tehdä työtään pitkäjänteisesti, koska sillä tavalla hän voi
saada lisää arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä omassa ryhmässään että muiden
ryhmien keskuudessa.
8. Tutustu vaalipiirisi kahden kansanedustajan sivuihin ja sosiaalisen median
kanaviin. Minkälaiselta kansanedustajan työ niiden perusteella näyttää?
• Opiskelijan oma vastaus.
20 Hallitus -toimeenpanovallan haltija
Perustehtävät
1. Miksi puolueet haluavat hallitukseen?
• Hallituksessa mukana oleminen tuo valtaa, jota muualla ei ole.
• Hallituksessa voi vahvasti vaikuttaa maan asioihin ja uusien lakien säätämiseen.
• Puolueen keskeisiä henkilöitä pääsee ministereiksi, joilla on paljon vaikutusvaltaa.
• Oppositiopuolueena vaikutusvalta jää eduskunnassa rajalliseksi.
2. Miksi enemmistöhallitus saa yleensä tahtonsa läpi eduskunnassa?
• Enemmistöhallituksella on kansanedustajien enemmistön tuki takanaan, joten
normaalioloissa se voi odottaa saavansa riittävästi tukea missä tahansa poliittisessa
kiistakysymyksessä.
3. Esitä kaaviona hallituksen muodostamisen keskeiset vaiheet.
- Eduskuntavaalit - Suurimman puolueen edustaja aloittaa hallitusneuvottelut - Hän neuvottelee eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä - Vastausten perusteella hän kutsuu hallitusneuvotteluihin osan puolueista tai esittää niille lisäkysymyksiä - Hallitusneuvotteluissa laaditaan hallitusohjelma, mitä noudatetaan hallituksen työskentelyssä ja sovitaan "salkkujako" eli että mikä ministeri mistäkin puolueesta tulee uuteen hallitukseen - presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaasta keskusteltuaan eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa - Eduskunta äänestää pääministeriehdokkaasta, että hyväksyvätkö he hänet - Jos ehdokas saa enemmistön eduskunnan äänistä, valitaan hänet pääministeriksi - Muutoin asetetaan uusi ehdokas ja järjestetään uusi vaali - Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit - Nimitysten jälkeen hallitus antaa tiedoksi hallitusohjelmansa eduskunnalle - Kun uusi hallitus on saanut eduskunnan äänestyksessä luottamuksen (enemmistö kansaedustajista kannattaa hallitusohjelmaa) voi hallitus aloittaa toimintansa
4. Mistä eri syistä hallitus voi hajota?
• Hallitus eroaa Suomessa aina eduskuntavaalien jälkeen.
• Joskus hallitus eroaa poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tällöin pääministeri jättää
hallituksen eronpyynnön presidentille, joka myöntää eron.
• Jos pääministeri eroaa tai joutuu eroamaan, koko hallitus kaatuu. Näin voi käydä, jos
pääministeri esim. siirtyy toisiin tehtäviin tai muut hallituspuolueet menettävät
luottamuksensa häneen.
• Hallitus voi kaatua eduskunnan esittämän välikysymyksen vuoksi. Suullisen vastauksen
jälkeen eduskunta äänestää joko ministerin tai koko hallituksen luottamuksesta.
Enemmistöhallitus hajoaa tuskin milloinkaan välikysymyksen vuoksi.
5. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä pääministerin tehtävää. Perustele valintasi.
Jos opiskelija on valinnut vaikkapa seuraavat tehtävät, hän voi perustella niitä seuraavin
esimerkein.
Pääministeri sovittelee hallitusryhmien erimielisyydet ja huolehtii näin hallituksen
yhtenäisyydestä.
• Suomessa ei ole yhden puolueen hallituksia, joten pääministerin on luotava toimivat
suhteet kaikkiin hallituspuolueisiin.
• Vaikka puolueet ovat sitoutuneet samojen tavoitteiden ajamiseen hallitusohjelmassa,
niiden ideologiset erot johtavat aika ajoin poliittisiin erimielisyyksiin, joiden sovitteluun
tarvitaan pääministerin neuvottelutaitoja.
• Ilman pääministerin sovittelukykyä monipuoluehallitus voi kaatua sisäisiin riitoihin.
Pääministeri pitää huolta hallituksen yhtenäisyydestä.
• Pääministeri myös sovittaa yhteen hallituksen ja eduskunnan työn.
Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa.
• Ulkopolitiikan alueet on jaettu hallituksen ja presidentin kesken siten, että hallitus
hoitaa Euroopan unioniin liittyvät asiat, presidentti muuhun maailmaan liittyvät asiat.
• Pääministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Kokouksia ennen hän käy
eduskunnan suuressa valiokunnassa tekemässä selkoa ajankohtaisista asioista,
kokousten jälkeen hän antaa tilannekatsauksen.
• EU-asiat ovat siis tiukasti pääministerin käsissä. Koska EU on kasvanut yhä
tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa, pääministerin roolista on tullut erityisen
tärkeä.
Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä hallituksen yleisistunnossa.
• Hallitus tekee yleisistunnon kokouksissaan tärkeitä päätöksiä.
• Kokoukset tehdään pääministerin johdolla. Näin esimerkiksi lakiesitykset saadaan
valmiiksi eduskunnalle.
• Yleisistunnon lisäksi pääministeri johtaa kaikkia ministerivaliokuntia.
6. Selvitä, miten hallitus työskentelee ja tekee päätöksiä.
• Yleisistunto (yleensä torstaisin) on muodollisesti tärkein valtioneuvoston kokouksista,
mutta käytännössä siinä vain vahvistetaan aiemmin muissa hallituksen neuvotteluissa
tehdyt päätökset ilman keskustelua.
• Pääministeri toimii yleisistunnon puheenjohtajana ja kokous on päätösvaltainen, jos
vähintään viisi ministeriä on paikalla. Päätöksistä äänestetään hyvin harvoin.
Oikeuskansleri on valvomassa käsittelyn laillisuutta.
• Ennen kuin päätettävät asiat käsitellään yleisistunnossa, ne on valmisteltu huolellisesti
ministeriöissä sekä tarpeen mukaan ministerivaliokunnissa ja hallituksen epävirallisissa
istunnoissa.
• Esittely tasavallan presidentille (yleensä joka toinen perjantai) on lähes samanlainen
kuin yleisistunto, mutta silloin tehdään päätöksiä esimerkiksi laeista ja asetuksista,
joihin tarvitaan presidentin vahvistus. Presidentti johtaa puhetta. Äänestyksiä ei ole,
vaan presidentti kertoo esittelyn jälkeen päätöksensä.
• Hallituksen iltakoulu on edellisiä vapaamuotoisempi kokous, jossa keskustellaan ja
käydään läpi sekä seuraavan päivän yleisistunnon että ministeriöiden asioita. Myös
periaatteellisia kysymyksiä käsitellään.
• Budjettineuvottelussa eli budjettiriihessä keskitytään valtion seuraavan vuoden
talousarvioesityksestä sopimiseen ja sen hyväksymiseen, minkä jälkeen se voidaan
esittää eduskunnalle.
• Ministerivaliokunnissa valmistellaan asioita hallituksen yleisistunnossa tehtäviä
päätöksiä varten.
• Hallituksen työskentelyn kannalta tärkeä on myös epävirallinen sisäpiiri, joka koostuu
2–5 ministeristä. Usein todellinen päätöksenteko keskittyy hallituksessa heidän
käsiinsä.
1. Miksi puolueet haluavat hallitukseen?
• Hallituksessa mukana oleminen tuo valtaa, jota muualla ei ole.
• Hallituksessa voi vahvasti vaikuttaa maan asioihin ja uusien lakien säätämiseen.
• Puolueen keskeisiä henkilöitä pääsee ministereiksi, joilla on paljon vaikutusvaltaa.
• Oppositiopuolueena vaikutusvalta jää eduskunnassa rajalliseksi.
2. Miksi enemmistöhallitus saa yleensä tahtonsa läpi eduskunnassa?
• Enemmistöhallituksella on kansanedustajien enemmistön tuki takanaan, joten
normaalioloissa se voi odottaa saavansa riittävästi tukea missä tahansa poliittisessa
kiistakysymyksessä.
3. Esitä kaaviona hallituksen muodostamisen keskeiset vaiheet.
- Eduskuntavaalit - Suurimman puolueen edustaja aloittaa hallitusneuvottelut - Hän neuvottelee eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä - Vastausten perusteella hän kutsuu hallitusneuvotteluihin osan puolueista tai esittää niille lisäkysymyksiä - Hallitusneuvotteluissa laaditaan hallitusohjelma, mitä noudatetaan hallituksen työskentelyssä ja sovitaan "salkkujako" eli että mikä ministeri mistäkin puolueesta tulee uuteen hallitukseen - presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaasta keskusteltuaan eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa - Eduskunta äänestää pääministeriehdokkaasta, että hyväksyvätkö he hänet - Jos ehdokas saa enemmistön eduskunnan äänistä, valitaan hänet pääministeriksi - Muutoin asetetaan uusi ehdokas ja järjestetään uusi vaali - Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit - Nimitysten jälkeen hallitus antaa tiedoksi hallitusohjelmansa eduskunnalle - Kun uusi hallitus on saanut eduskunnan äänestyksessä luottamuksen (enemmistö kansaedustajista kannattaa hallitusohjelmaa) voi hallitus aloittaa toimintansa
4. Mistä eri syistä hallitus voi hajota?
• Hallitus eroaa Suomessa aina eduskuntavaalien jälkeen.
• Joskus hallitus eroaa poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tällöin pääministeri jättää
hallituksen eronpyynnön presidentille, joka myöntää eron.
• Jos pääministeri eroaa tai joutuu eroamaan, koko hallitus kaatuu. Näin voi käydä, jos
pääministeri esim. siirtyy toisiin tehtäviin tai muut hallituspuolueet menettävät
luottamuksensa häneen.
• Hallitus voi kaatua eduskunnan esittämän välikysymyksen vuoksi. Suullisen vastauksen
jälkeen eduskunta äänestää joko ministerin tai koko hallituksen luottamuksesta.
Enemmistöhallitus hajoaa tuskin milloinkaan välikysymyksen vuoksi.
5. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä pääministerin tehtävää. Perustele valintasi.
Jos opiskelija on valinnut vaikkapa seuraavat tehtävät, hän voi perustella niitä seuraavin
esimerkein.
Pääministeri sovittelee hallitusryhmien erimielisyydet ja huolehtii näin hallituksen
yhtenäisyydestä.
• Suomessa ei ole yhden puolueen hallituksia, joten pääministerin on luotava toimivat
suhteet kaikkiin hallituspuolueisiin.
• Vaikka puolueet ovat sitoutuneet samojen tavoitteiden ajamiseen hallitusohjelmassa,
niiden ideologiset erot johtavat aika ajoin poliittisiin erimielisyyksiin, joiden sovitteluun
tarvitaan pääministerin neuvottelutaitoja.
• Ilman pääministerin sovittelukykyä monipuoluehallitus voi kaatua sisäisiin riitoihin.
Pääministeri pitää huolta hallituksen yhtenäisyydestä.
• Pääministeri myös sovittaa yhteen hallituksen ja eduskunnan työn.
Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa.
• Ulkopolitiikan alueet on jaettu hallituksen ja presidentin kesken siten, että hallitus
hoitaa Euroopan unioniin liittyvät asiat, presidentti muuhun maailmaan liittyvät asiat.
• Pääministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Kokouksia ennen hän käy
eduskunnan suuressa valiokunnassa tekemässä selkoa ajankohtaisista asioista,
kokousten jälkeen hän antaa tilannekatsauksen.
• EU-asiat ovat siis tiukasti pääministerin käsissä. Koska EU on kasvanut yhä
tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa, pääministerin roolista on tullut erityisen
tärkeä.
Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä hallituksen yleisistunnossa.
• Hallitus tekee yleisistunnon kokouksissaan tärkeitä päätöksiä.
• Kokoukset tehdään pääministerin johdolla. Näin esimerkiksi lakiesitykset saadaan
valmiiksi eduskunnalle.
• Yleisistunnon lisäksi pääministeri johtaa kaikkia ministerivaliokuntia.
6. Selvitä, miten hallitus työskentelee ja tekee päätöksiä.
• Yleisistunto (yleensä torstaisin) on muodollisesti tärkein valtioneuvoston kokouksista,
mutta käytännössä siinä vain vahvistetaan aiemmin muissa hallituksen neuvotteluissa
tehdyt päätökset ilman keskustelua.
• Pääministeri toimii yleisistunnon puheenjohtajana ja kokous on päätösvaltainen, jos
vähintään viisi ministeriä on paikalla. Päätöksistä äänestetään hyvin harvoin.
Oikeuskansleri on valvomassa käsittelyn laillisuutta.
• Ennen kuin päätettävät asiat käsitellään yleisistunnossa, ne on valmisteltu huolellisesti
ministeriöissä sekä tarpeen mukaan ministerivaliokunnissa ja hallituksen epävirallisissa
istunnoissa.
• Esittely tasavallan presidentille (yleensä joka toinen perjantai) on lähes samanlainen
kuin yleisistunto, mutta silloin tehdään päätöksiä esimerkiksi laeista ja asetuksista,
joihin tarvitaan presidentin vahvistus. Presidentti johtaa puhetta. Äänestyksiä ei ole,
vaan presidentti kertoo esittelyn jälkeen päätöksensä.
• Hallituksen iltakoulu on edellisiä vapaamuotoisempi kokous, jossa keskustellaan ja
käydään läpi sekä seuraavan päivän yleisistunnon että ministeriöiden asioita. Myös
periaatteellisia kysymyksiä käsitellään.
• Budjettineuvottelussa eli budjettiriihessä keskitytään valtion seuraavan vuoden
talousarvioesityksestä sopimiseen ja sen hyväksymiseen, minkä jälkeen se voidaan
esittää eduskunnalle.
• Ministerivaliokunnissa valmistellaan asioita hallituksen yleisistunnossa tehtäviä
päätöksiä varten.
• Hallituksen työskentelyn kannalta tärkeä on myös epävirallinen sisäpiiri, joka koostuu
2–5 ministeristä. Usein todellinen päätöksenteko keskittyy hallituksessa heidän
käsiinsä.
21 Presidentti on kansakunnan keulahahmo
Perustehtävät
1.
a) Luettele presidentin valtaoikeudet.
• ulkopoliittinen valta yhdessä valtioneuvoston kanssa
• eduskunnan hajottaminen (pääministerin aloite)
• armeijan ylipäällikkö: voi puuttua päätöksiin myös rauhan aikana
• nimitysvalta
• armahdusoikeus
• hallituksen nimittäminen ja eron myöntäminen
• lakien vahvistaminen
b) Valitse niistä kolme mielestäsi tärkeintä ja perustele valintasi.
• Opiskelijan oma vastaus.
2. Minkälainen on mielestäsi hyvä presidentti?
Opiskelija voi esittää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia luonteenpiirteitä (ehdotukset
perustuvat kansalaisille toteutettuun kyselyyn):
• luotettava
• yhteistyökykyinen
• kansainvälinen
• pätevä
• asiallinen
• johdonmukainen
• tasapainoinen
• keskusteleva
• harkitseva
• inhimillinen
• päämäärätietoinen
• aito
• arvoihinsa sitoutunut
• suvaitseva
• itsevarma
• elämänmyönteinen
• avoin
• periksiantamaton
Syventävät tehtävät
3. Onko presidentti vielä Suomen ulkopolitiikan johtaja? Perustele kantasi.
On, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Ristiriitatilanteissa
presidentti on edelleen se, joka lopulta päättää. Siksi voidaan sanoa, että presidentti on
yhä Suomen ulkopolitiikan johtaja.
• Presidentin merkitys näkyy edelleen myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen
ministerivaliokunnan kokouksissa, joita ei johda pääministeri vaan presidentti.
• Presidentti hoitaa ulkopoliittisia suhteita näkyvästi EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten
Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Ei, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti ei enää johda ulkopolitiikkaa yksin vaan
”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Suomen ulkopolitiikkaa johtavat yhä
selvemmin pääministeri ja hallitus.
• Presidentin asema on heikentynyt Euroopan unionin suhteen. Esimerkiksi Eurooppa�neuvoston kokouksissa Suomea edustaa pääministeri eikä presidentti.
4. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa ei tarvita enää presidenttiä.
Puolesta:
• Parlamentarismin mukaisesti eduskunta voi päättää lainsäädännöstä ja hallitus
toimeenpanosta.
• Tässä järjestelmässä presidentin virka on turha.
• Presidentin rooli korostaa yhden henkilön valta-asemaa ja viittaa aina enemmän tai
vähemmän itsevaltiuteen. Demokratiassa ei tarvita presidentin kaltaista johtajaa.
• Koska presidentillä ei ole poliittista vastuuta, hänen viralleen ei ole demokraattisia
perusteita.
Vastaan:
• Presidentti voi kohota puolueriitojen yläpuolelle ja sovitella niitä.
• Presidentti voi vakauttaa tempoilevaa puoluepolitiikkaa.
• Koska presidentti ei kuulu mihinkään puolueeseen virassa toimiessaan, hän voi ajaa ja
edistää koko Suomen yhteistä etua.
• Varsinkin kriisiaikoina on tarpeen, että maalla on yksi selkeä johtaja.
• Suomen kansan selkeä enemmistö haluaa vahvan presidentin, joten olisi kansan tahdon
vastaista lakkauttaa presidentin virka. Presidentillä on valtaansa ns. demokraattinen
valtuutus.
• Presidentti voi myös olla koko kansaa yhdistävä “arvojohtaja”.
Aineistotehtävä
5. Tutustu Suomen tasavallan presidentin sivuihin. Etsi esimerkkejä presidentin
a) todellisesta vallankäytöstä
• Puheet-osiosta löytynee presidentin kannanottoja maailman kriiseihin ja muihin
ajankohtaisiin politiikan ilmiöihin.
• Uutiset-osiossa lienee virallisia ulkomaanmatkoja EU:n ulkopuolisiin maihin.
• Kuvat-osiosta löytyy valokuvia virallisista valtiovierailuista ja muista tärkeistä
poliittisista tapahtumista.
• Tiedotteet-osiossa on kerrottu muun muassa presidentin esittelyn esityslistat.
b) edustuksellisesta roolista.
• Puheet-osiosta löytyy esimerkkejä vähemmän virallisista edustustehtävistä, kuten
joulutervehdyksistä, erilaisten keräysten avaamisista jne.
• Uutiset-osiossa esitellään Suomessa tehtäviä epävirallisia matkoja, joiden aikana
presidentti vierailee pienemmissä tapahtumissa ja yrityksissä.
• Kuvat-osiosta löytyy kuvia vähemmän muodollisista tilaisuuksista
1.
a) Luettele presidentin valtaoikeudet.
• ulkopoliittinen valta yhdessä valtioneuvoston kanssa
• eduskunnan hajottaminen (pääministerin aloite)
• armeijan ylipäällikkö: voi puuttua päätöksiin myös rauhan aikana
• nimitysvalta
• armahdusoikeus
• hallituksen nimittäminen ja eron myöntäminen
• lakien vahvistaminen
b) Valitse niistä kolme mielestäsi tärkeintä ja perustele valintasi.
• Opiskelijan oma vastaus.
2. Minkälainen on mielestäsi hyvä presidentti?
Opiskelija voi esittää vastauksessaan esimerkiksi seuraavia luonteenpiirteitä (ehdotukset
perustuvat kansalaisille toteutettuun kyselyyn):
• luotettava
• yhteistyökykyinen
• kansainvälinen
• pätevä
• asiallinen
• johdonmukainen
• tasapainoinen
• keskusteleva
• harkitseva
• inhimillinen
• päämäärätietoinen
• aito
• arvoihinsa sitoutunut
• suvaitseva
• itsevarma
• elämänmyönteinen
• avoin
• periksiantamaton
Syventävät tehtävät
3. Onko presidentti vielä Suomen ulkopolitiikan johtaja? Perustele kantasi.
On, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Ristiriitatilanteissa
presidentti on edelleen se, joka lopulta päättää. Siksi voidaan sanoa, että presidentti on
yhä Suomen ulkopolitiikan johtaja.
• Presidentin merkitys näkyy edelleen myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen
ministerivaliokunnan kokouksissa, joita ei johda pääministeri vaan presidentti.
• Presidentti hoitaa ulkopoliittisia suhteita näkyvästi EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten
Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Ei, esimerkiksi seuraavista syistä:
• Perustuslain mukaan presidentti ei enää johda ulkopolitiikkaa yksin vaan
”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Suomen ulkopolitiikkaa johtavat yhä
selvemmin pääministeri ja hallitus.
• Presidentin asema on heikentynyt Euroopan unionin suhteen. Esimerkiksi Eurooppa�neuvoston kokouksissa Suomea edustaa pääministeri eikä presidentti.
4. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa ei tarvita enää presidenttiä.
Puolesta:
• Parlamentarismin mukaisesti eduskunta voi päättää lainsäädännöstä ja hallitus
toimeenpanosta.
• Tässä järjestelmässä presidentin virka on turha.
• Presidentin rooli korostaa yhden henkilön valta-asemaa ja viittaa aina enemmän tai
vähemmän itsevaltiuteen. Demokratiassa ei tarvita presidentin kaltaista johtajaa.
• Koska presidentillä ei ole poliittista vastuuta, hänen viralleen ei ole demokraattisia
perusteita.
Vastaan:
• Presidentti voi kohota puolueriitojen yläpuolelle ja sovitella niitä.
• Presidentti voi vakauttaa tempoilevaa puoluepolitiikkaa.
• Koska presidentti ei kuulu mihinkään puolueeseen virassa toimiessaan, hän voi ajaa ja
edistää koko Suomen yhteistä etua.
• Varsinkin kriisiaikoina on tarpeen, että maalla on yksi selkeä johtaja.
• Suomen kansan selkeä enemmistö haluaa vahvan presidentin, joten olisi kansan tahdon
vastaista lakkauttaa presidentin virka. Presidentillä on valtaansa ns. demokraattinen
valtuutus.
• Presidentti voi myös olla koko kansaa yhdistävä “arvojohtaja”.
Aineistotehtävä
5. Tutustu Suomen tasavallan presidentin sivuihin. Etsi esimerkkejä presidentin
a) todellisesta vallankäytöstä
• Puheet-osiosta löytynee presidentin kannanottoja maailman kriiseihin ja muihin
ajankohtaisiin politiikan ilmiöihin.
• Uutiset-osiossa lienee virallisia ulkomaanmatkoja EU:n ulkopuolisiin maihin.
• Kuvat-osiosta löytyy valokuvia virallisista valtiovierailuista ja muista tärkeistä
poliittisista tapahtumista.
• Tiedotteet-osiossa on kerrottu muun muassa presidentin esittelyn esityslistat.
b) edustuksellisesta roolista.
• Puheet-osiosta löytyy esimerkkejä vähemmän virallisista edustustehtävistä, kuten
joulutervehdyksistä, erilaisten keräysten avaamisista jne.
• Uutiset-osiossa esitellään Suomessa tehtäviä epävirallisia matkoja, joiden aikana
presidentti vierailee pienemmissä tapahtumissa ja yrityksissä.
• Kuvat-osiosta löytyy kuvia vähemmän muodollisista tilaisuuksista