1. Kreikka 700 – 300 eaa

- myyttinen maailmankuva: maailmaa koetetaan ymmärretään myyttisten tarinoiden avulla, jumaltarustot, olympialaiset

- myyttien kirjoittaminen muistiin: näytelmät ja kirjallisuus

- käsitys tiedosta syntyy: luonnonfilosofit, Sokrates, Platon, Aristoteles

- demokratia: Ateenan kaupunkivaltiossa 300-luvulla eaa – aiemmin tyrannia, aristokratia – jäi lyhytaikaiseksi eikä koskenut kaikkia, mutta kansanvallan esikuva

- patriarkaalinen yhteiskunta, orjuutta, nainen ei osallistu julkiseen elämään

- klassinen taide: ilmensi ihmiskuvaa, vaikutus arkkitehtuuriin, kuvanveistoon valtava

- hajanainen koostui kaupunkivaltioista: uskonto, tiede, arkkitehtuuri, mytologia, jumalat, tarinat, olympialaiset,

- hellenismi 300 eaa lähtien: Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen kreikkalaiset ja itäiset vaikutteet yhdistyvät

 

2. Rooma laajimmillaan v. 100 jaa

- toteutti käytännössä ihailemaansa kreikkalaista kulttuuria, tiedettä ja uskontoa

- insinööri-, hallitsemis-, kaupankäynti ja sodankäyntitaito, lainsäädäntö

- tasavalta ja keisariaika

- perustui orjuuteen – ei ihmis- tai kansalaisoikeuksia

- kansalaisoikeudet roomalaisilla - barbaarit

- patriarkaalinen ja hierarkkinen yhteiskunta

- kristinusko syntyy ja leviää – syrjäyttää roomalaiset jumalat

- kirjallisuus, runous, kylpylät, väkivaltaviihde, latinan kieli virallinen kieli

- jakautuminen Itä- ja Länsi-Roomaan 350-luvulla

- Rooman tuho: sisäisiä ja ulkoisia syitä

 

3. Keskiaika 400-1500

- kolme erillistä kulttuurialuetta Länsi-Rooman tuhouduttua: Bysantti eli Itä-Rooma, Euroopan kristillinen yhtenäiskulttuuri ja islamilainen maailma

- katolinen kirkko yhdistää hajanaista Eurooppaa: kristikunta, paavi, inkvisitio

- maallinen ja hengellinen valta yhdistyivät

- feodalismi, sääty-yhteiskunta, kuningas/ruhtinas – hierarkkinen

- Raamatun käsitys tieteen ja taiteen ihanne – ei uutta luova

- luostarit ja ritarikulttuuri kukoistavat, ristiretket, pyhimyskultit, kristillisten juhlapäivien viettäminen

- yliopistot syntyvät, skolastiikka, Tuomas Akvinolainen, latina

- taide kaavamaista ja kirkolliset aiheet, usko tuonpuoleiseen vahva

- arkkitehtuuri romaninen ja goottilainen

 

4. Renessanssi 1300-1500 - ajanjakso Keskiajan ja Uuden ajan taitteessa

- kaupan ja kaupunkikulttuurin elpyminen Italiassa oli antiikin uudelleensynnyn edellytys

- musta surman vaikutus taiteeseen ja yhteiskuntaan

- koski ylimpiä säätyjä, hovi- ja kaupunkikulttuuria

- ihmiskäsitys: uomo universale, yksilöllisyyden korostaminen,

- tieteessä humanismi, Erasmus Rotterdamilainen, kreikankielisiä tekstejä käännettiin

- renessanssiruhtinaat ja –paavit

- maalaustaide: keskeisperspektiivi, maalliset tai mytologiset aiheet, värit myös kirkkotaiteessa

- ei kieltänyt uskontoa, mutta nyt tämänpuoleisesta elämästä nauttiminen

- kirjapainotaito leviää

 

5. Uusi Aika 1500-1700 -luku

- löytöretket – maailmankuva mullistuu

- islamilaisesta maailmasta tihkuu tieteellistä perintöä Eurooppaan

- maakeskeisestä aurinkokeskeiseen – kopernikaaninen vallankumous

- tieteellinen menetelmä: empirismi - havaintoja ympäristöstä, ihmisestä, luonnosta – horjuttaa kirkon Raamattuun perustuvaa näkemystä, Galileo Galilei - kokeellinen menetelmä

- mekanistinen maailmankuva: Descartes: tieto on valtaa, rationalismi, kaavaa hakeva,

- reformaatio –useita kirkkokuntia, katolinen kirkkokunta menettää valta-asemansa - uskonsodat

- katolisen kirkon vastauskonpuhdistus leviää, jesuiitat, inkvisitio

- puhdasoppisuus katolisella ja reformoiduilla kirkoilla: noitavainot

- lääketiede ja fysiikka etenevät: Isaac Newton

- taiteessa barokki – hovit ja kirkko omaksuvat uuden ylenpalttisen tyylin

- kansallisvaltioiden synnystä absolutismiin eli kuninkaan rajaton itsevaltius – lain-, toimeenpano-tuomiovalta