Ideapaperin ja siitä ohjaajan antaman palautteen jälkeen on aika ryhtyä kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa.

Suunnitelma on tärkeä tutkijalle itselleen esimerkiksi kokonaisuuden hahmottamisen ja aikataulutuksen kannalta.

Kirjoita informatiivinen selostus siitä, mitä tutkitaan ja miksi (merkitys). Suunnitelmassa tulisi selvittää tutkimuksen tavoitteet ja esitellä tutkimusongelma perustellen ne tarkemmin kuin ideapaperissa. Tutkija pohtii myös, miksi tällaista tutkimusta tarvitaan.

Suunnitelmaan tulee sisällyttää katsaus tutkimusaiheeseen liittyvistä lähteistä.  Primäärilähteillä tarkoitetaan ensi käden lähteitä esim. valokuvia, kirjeitä, viestejä, päiväkirjamerkintöjä, haastatteluja. Tutkimusaineisto voi koostua myös elokuvista, romaaneista, muistelmista tai blogikirjoituksista. Tutkimuskirjallisuus on nimensä mukaisesti kirjallisuutta, missä asiaa on tutkittu teoreettisesti, tieteellisesti esimerkiksi historian oppikirjat tai historian tutkimukset aiheesta.

Suunnitelmassa määritellään tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet sekä kerrotaan, millä menetelmillä tutkimus toteutetaan.

Suunnitelmassa tulee mainita, mistä tutkimusaineisto koostuu eli keitä mahdolliset tutkimushenkilöt tai mitä valmista aineistoa käytetään. Jos kyseessä olisi teoreettinen työ, kerrotaan mitä teorioita ja kirjallisuutta tutkitaan.

Ohjaaja näkee tutkimussuunnitelmasta kaiken oleellisen tekeillä olevasta tutkimuksesta. Suunnitelma selkeyttää myös tutkijan omaa ajatusta tutkimuksen kulusta.

Keskeistä tutkimussuunnitelmassa on eri osavaiheista koostuva tutkimuksen aikataulu.

Vaikka aikataulusuunnitelma ei olisikaan pitävä, toimii se silti jonkinlaisena keppinä; tutkimus valmistuu paremmin aikataulussaan, kun työvaiheille määrittää "parasta olla ennen..." -päivät ja myös yrittää pysyä niissä.

Tutkijan tulee kuitenkin hyväksyä se, että suunnitelmat muuttuvat eikä alun perin tarkoin valmistellusta tutkimussuunnitelmasta tarvitse tai pidä pitää hampaat irvessä kiinni. On aivan luonnollista ja yleistä, että tutkimusprosessin edetessä tutkimus asetelmineen elää: käytettävät teoriat saattavat vaihtua tai saada erilaisen painotuksen suhteessa toisiinsa, tutkimusongelmat voivat muuttaa sävyään tai hioutua toisenlaisiksi alkuperäisiin verrattuna, toisenlaiset menetelmävalinnat voivat alkaa harkinnan jälkeen tuntua paremmilta kuin ensin suunnitellut tai hahmoteltu aikataulu voi pettää.

Tyypillinen rakenne

 

• Tausta ja johdanto: Tutkimusaihe, lähtökohdat, tavoitteet ja tutkimuksen merkitys.
• Aiempi tutkimus ja kirjallisuus: Katsaus keskeiseen kirjallisuuteen, teorioihin ja aikaisempiin tuloksiin.
• Tutkimuskysymykset tai -ongelma: Pääkysymys ja mahdolliset alakysymykset.
• Teoreettinen viitekehys ja käsitteet: Keskeisten käsitteiden määrittely ja sovellettava viitekehys.
• Aineisto ja menetelmät: Miten aineisto hankitaan, millainen se on ja millä menetelmillä sitä analysoidaan.
• Eettiset kysymykset: Tutkimuseettiset näkökohdat, tietosuoja ja mahdolliset luvat.
• Työsuunnitelma ja aikataulu: Tutkimuksen vaiheet ja tavoiteaikataulu.
• Mahdolliset haasteet:
• Lähdeluettelo: Käytetty ja keskeinen kirjallisuus.

 

Lähteenä on käytetty Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirjaa.

Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMot

Lähde: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_4.html

Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja

Lähde: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

Tehtävänä Dispositio

 

Dispositio on tutkimuksen sisällysluettelo, joka toimii kirjoittajan tiekarttana, kun hän kirjoittaa tutkimusta.

 

Historian disposition osat:

1. Johdanto
2. tutkimusongelma ja kysymykset
3. aiempi tutkimus tai kirjallisuus
4. lähteet ja lähdekritiikki
5. konteksti ja käsitteet
6. Pääluvut eli runko koostuu teemoista tai kronologiasta ja jakautuu 2-4 päälukuun
7. 1. Pääluku
8. 2. Pääluku
9. 3. Pääluku
10. Johtopäätökset/synteesi

- vastaa johdannossa esitettyyn tutkimuskysymykseen

- sijoitetaan havainnot laajempaan historialliseen kontekstiin tai esitellään mahdolliset tulokset

- pohditaan merkitystä

 

 

 

4. Tehtävä: Tutkielman kirjoittaminen ja palauttaminen.

 

5. Tehtävä: Arviointikeskustelu.