LV 2018-2019
Kokous 20.3.2019
Paikalla: Lauriina, Eemeli, Helmi, Inka, Aleksi, Senni, Aapo, Veeti, Yrjö, Aapo, Vilma, Susanna-ope
Pj: Aleksi
Sihteeri: Elisa
Asialista:
1. Ruokailun melutason tarkkailuviikot
- vko 15 ja 16 (hiljainen viikko) sovittiin tarkkailuviikoiksi
- keittäjä tarkkailee
- Palkinnoksi äänestettiin elokuvailtapäivä.
2. Sisäliikuntavälituntien välineet
vko 13 köydet ja renkaat, sählymailat, pehmopallot
vko 14 köydet ja renkaat, koripallot, jumppapallot, hyppynarut
vko 15 köydet ja renkaat, sulkapallomailat, frisbeeverkot, pehmopallot
3. Lasten parlamentin edustajien vaalit
- Lauriina ja Eemeli kertoivat edustustehtävästä
- Vaalit järjestetään pe 26.4. koululla
- Edustajat ovat 2 vuotta lasten parlamentin edustajina, valitaan siis neljäsluokkalaisista (tämä täytyy tarkistaa vielä!), jotka ovat kiinnostuneita tehtävästä.
- Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on järjestää vaalit, eli tehdä mainosjulisteet, valvoa äänestystä ja laskea vaalitulos. Edustajaehdokkaat tulee myös esitellä oppilaille
- Ehdotettiin, että tehdään koulun keskusradion kautta ehdokkaiden haastatteluja.
- Kun ehdokkaiden luokkataso saadaan selvitettyä, Elisa ja Susanna organisoivat tarkemmat vastuutehtävät oppilaskunnan hallitukselle.
Pj: Aleksi
Sihteeri: Elisa
Asialista:
1. Ruokailun melutason tarkkailuviikot
- vko 15 ja 16 (hiljainen viikko) sovittiin tarkkailuviikoiksi
- keittäjä tarkkailee
- Palkinnoksi äänestettiin elokuvailtapäivä.
2. Sisäliikuntavälituntien välineet
vko 13 köydet ja renkaat, sählymailat, pehmopallot
vko 14 köydet ja renkaat, koripallot, jumppapallot, hyppynarut
vko 15 köydet ja renkaat, sulkapallomailat, frisbeeverkot, pehmopallot
3. Lasten parlamentin edustajien vaalit
- Lauriina ja Eemeli kertoivat edustustehtävästä
- Vaalit järjestetään pe 26.4. koululla
- Edustajat ovat 2 vuotta lasten parlamentin edustajina, valitaan siis neljäsluokkalaisista (tämä täytyy tarkistaa vielä!), jotka ovat kiinnostuneita tehtävästä.
- Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on järjestää vaalit, eli tehdä mainosjulisteet, valvoa äänestystä ja laskea vaalitulos. Edustajaehdokkaat tulee myös esitellä oppilaille
- Ehdotettiin, että tehdään koulun keskusradion kautta ehdokkaiden haastatteluja.
- Kun ehdokkaiden luokkataso saadaan selvitettyä, Elisa ja Susanna organisoivat tarkemmat vastuutehtävät oppilaskunnan hallitukselle.
Kokous 7.2.2019
Puheenjohtajana toimi: Kerttu Ryhtä
Susanna Peltonen ja Minna Salminen
1. Ystävänpäivän to 14.2. tempauksen ideointia
Hallitus keskusteli aiheesta ja ehdotti seuraavia:
1. Ystävänpäivän leivos ruokailuun päivän kunniaksi
2. Lumiveistosten rakentelu ryhmissä
3. Elokuva salissa
- Opettajat suosittelivat, että tempaukseen voisi käyttää n. yhden oppitunnin, esim. klo 11.15-12.
2. Sisävälkkien pelivälineet (sisävälkät jatkuvat sitten kun kelit ovat taas jäiset tai supermärät)
Keskusteltiin, mitä välineitä lapset toivoisivat. Välineet pitää olla nopeasti esiin otettavissa ja siivottavissa.
- köydet ja renkaat + pienet rullattavat jumppapatjat alle
- frisbeeverkot ja pallot
- jumppapallot
- jalkapallot (jos näitä käytetään, sali tulisi jakaa verholla kahtia, jotta olisi turvallista. Silloin tarvitaan kaksi valvojaakin!)
Suunnitellaan seuraavassa kokouksessa neljälle viikolle välineet (esim. pehmopallot ja aidat/sählykamat/koripallot ja hyppynarut/sulkapallokamat)
3. Ruokailun melutason tarkkailujakso
- Pidetään uusi tarkkailujakso hiihtoloman jälkeen
- Tarkkailijana voisi toimia keittäjä. Elisa on keskustellut aiheesta hänen kanssaan jo ennen joulua ja se sopii.
- Lisäksi oppilaat voisivat olla tarkkailijoita muutamina päivinä.
- Osa hallituksen jäsenistä toivoi tarkkailuparien vaihtoa: Aapo-Veeti ja Kerttu-Lauriina. Aleksi ei halua osallistua enää tarkkailuun..
- Kesto? (riittääkö 2 viikkoa?)
4. Muut asiat
Susanna Peltonen ja Minna Salminen
1. Ystävänpäivän to 14.2. tempauksen ideointia
Hallitus keskusteli aiheesta ja ehdotti seuraavia:
1. Ystävänpäivän leivos ruokailuun päivän kunniaksi
2. Lumiveistosten rakentelu ryhmissä
3. Elokuva salissa
- Opettajat suosittelivat, että tempaukseen voisi käyttää n. yhden oppitunnin, esim. klo 11.15-12.
2. Sisävälkkien pelivälineet (sisävälkät jatkuvat sitten kun kelit ovat taas jäiset tai supermärät)
Keskusteltiin, mitä välineitä lapset toivoisivat. Välineet pitää olla nopeasti esiin otettavissa ja siivottavissa.
- köydet ja renkaat + pienet rullattavat jumppapatjat alle
- frisbeeverkot ja pallot
- jumppapallot
- jalkapallot (jos näitä käytetään, sali tulisi jakaa verholla kahtia, jotta olisi turvallista. Silloin tarvitaan kaksi valvojaakin!)
Suunnitellaan seuraavassa kokouksessa neljälle viikolle välineet (esim. pehmopallot ja aidat/sählykamat/koripallot ja hyppynarut/sulkapallokamat)
3. Ruokailun melutason tarkkailujakso
- Pidetään uusi tarkkailujakso hiihtoloman jälkeen
- Tarkkailijana voisi toimia keittäjä. Elisa on keskustellut aiheesta hänen kanssaan jo ennen joulua ja se sopii.
- Lisäksi oppilaat voisivat olla tarkkailijoita muutamina päivinä.
- Osa hallituksen jäsenistä toivoi tarkkailuparien vaihtoa: Aapo-Veeti ja Kerttu-Lauriina. Aleksi ei halua osallistua enää tarkkailuun..
- Kesto? (riittääkö 2 viikkoa?)
4. Muut asiat
Kokous to 15.11.
Klo 9.50 - 10.30
Puheenjohtajana toimii Helmi
1. Keskustellaan ruokailun tarkkailuun liittyvistä periaatteista. Vielä on ensi viikko aikaa.
Elisa esitteli tämänhetkistä ruokailutarkkailutilannetta. Ollaan menossa kohti sydäntavoitetta.
Ollaanko onnistuttu muuttamaan ruokailua hiljaisemmaksi?
Ruokailu ei ole muuttunut kauheasti. Jos ei tietäisi tarkkailua, ei voisi huomata mistään.
Elisa-opella on ollut myös samansuuntaisia ajatuksia. Rauhallisuus/rauhattomuus näkyy tarrojen määrässä.
Yhtenäkään päivänä ei ole saatu neljää tarraa, jolloin koko ruokailu sujuu rauhallisesti, eikä opettajien tarvitse puuttua juurikaan ruokailun kulkuun.
Kerrattiin yhdessä kriteerit, joista tarroja annetaan. Näin kaikilla tarkkailijoilla on samanlaiset periaatteet.
Miksi hiljaisen ruokailun päivänä on hyvin hiljaista?
Hiljaisia ruokailuja voisi lisätä. Ehdotettiin, että hiljaisen ruokailun päivänä voisi kuitenkin kuiskata oman pöydän kesken.
Pohdittiin, mikä koulupäivistä voisi olla hiljaisen ruokailun toinen päivä.
Tiistai jo on ja perjantaipäivä nousi ehdotukseksi. Muutaman päivän väli hiljaisten ruokailujen välissä voisi olla hyvä.
Maanantain levottomuus nousi esille ja perjantaina halutaan keskustella viikonlopun suunnitelmista. Toisaalta todettiin, , ettei perjantaina enää jaksa puhua.
Lauriina ehdotti kuiskauskeskiviikkoa.
Keskusteltiin oman mielipiteen merkityksestä.
Suoritettiin äänestys silmät kiinni.
maananantai
keskiviikko 5
torstai 2
perjantai 4
Hiljaisia ruokailuja ovat tiistai ja keskiviikko.
Kerrattiin vielä tarkkailuvuoroparit selvyyden vuoksi.
Minna ehdotti, että olisi viisi ryhmää. Elisa suunnittelee listan tarkkailijoista.
Onko luokissa muistettu keskustella ruokailuun liittyvistä palkinnoista?
Osassa luokista on keskusteltu, osassa ei. Tämän kokouksen jälkeen jokainen oppilaskunnan jäsen muistuttaa opettajaa
ruokailupalkinnoista. Keskustellaan yhdessä luokassa ja kirjataan ehdotuksia ylös. Kirjaukset toimitetaan Elisalle.
Tiistain ruokailu on täysin hiljainen ja keskiviikon ruokailussa saa kuiskata hiljaisesti omassa pöytäryhmässä.
Ruokailuun liittyvän kyltin tekevät Helmi ja Inka.
2. Sisävälituntien pelivälineet kootaan yhdessä listalle.
Käsitellään seuraavassa kokouksessa.
Luokissa keskustellaan sisävälituntivälineistä oppilaskunnan jäsenten johdolla.
Puheenjohtajana toimii Helmi
1. Keskustellaan ruokailun tarkkailuun liittyvistä periaatteista. Vielä on ensi viikko aikaa.
Elisa esitteli tämänhetkistä ruokailutarkkailutilannetta. Ollaan menossa kohti sydäntavoitetta.
Ollaanko onnistuttu muuttamaan ruokailua hiljaisemmaksi?
Ruokailu ei ole muuttunut kauheasti. Jos ei tietäisi tarkkailua, ei voisi huomata mistään.
Elisa-opella on ollut myös samansuuntaisia ajatuksia. Rauhallisuus/rauhattomuus näkyy tarrojen määrässä.
Yhtenäkään päivänä ei ole saatu neljää tarraa, jolloin koko ruokailu sujuu rauhallisesti, eikä opettajien tarvitse puuttua juurikaan ruokailun kulkuun.
Kerrattiin yhdessä kriteerit, joista tarroja annetaan. Näin kaikilla tarkkailijoilla on samanlaiset periaatteet.
Miksi hiljaisen ruokailun päivänä on hyvin hiljaista?
Hiljaisia ruokailuja voisi lisätä. Ehdotettiin, että hiljaisen ruokailun päivänä voisi kuitenkin kuiskata oman pöydän kesken.
Pohdittiin, mikä koulupäivistä voisi olla hiljaisen ruokailun toinen päivä.
Tiistai jo on ja perjantaipäivä nousi ehdotukseksi. Muutaman päivän väli hiljaisten ruokailujen välissä voisi olla hyvä.
Maanantain levottomuus nousi esille ja perjantaina halutaan keskustella viikonlopun suunnitelmista. Toisaalta todettiin, , ettei perjantaina enää jaksa puhua.
Lauriina ehdotti kuiskauskeskiviikkoa.
Keskusteltiin oman mielipiteen merkityksestä.
Suoritettiin äänestys silmät kiinni.
maananantai
keskiviikko 5
torstai 2
perjantai 4
Hiljaisia ruokailuja ovat tiistai ja keskiviikko.
Kerrattiin vielä tarkkailuvuoroparit selvyyden vuoksi.
Minna ehdotti, että olisi viisi ryhmää. Elisa suunnittelee listan tarkkailijoista.
Onko luokissa muistettu keskustella ruokailuun liittyvistä palkinnoista?
Osassa luokista on keskusteltu, osassa ei. Tämän kokouksen jälkeen jokainen oppilaskunnan jäsen muistuttaa opettajaa
ruokailupalkinnoista. Keskustellaan yhdessä luokassa ja kirjataan ehdotuksia ylös. Kirjaukset toimitetaan Elisalle.
Tiistain ruokailu on täysin hiljainen ja keskiviikon ruokailussa saa kuiskata hiljaisesti omassa pöytäryhmässä.
Ruokailuun liittyvän kyltin tekevät Helmi ja Inka.
2. Sisävälituntien pelivälineet kootaan yhdessä listalle.
Käsitellään seuraavassa kokouksessa.
Luokissa keskustellaan sisävälituntivälineistä oppilaskunnan jäsenten johdolla.
Pikakokous 26.10.2018
Elisa-ope veti kokouksen opejohtoisesti, koska aikaa ei ollut paljon. Oppilaat päättivät keskenään ruokala-agenttiparit (aina pieni ja iso oppilas yhdessä). Tarkkailujakso aloitetaan maanantaina 29.10.2018. Eemeli ja Silva huolehtivat radiokuulutuksen maanantai-aamulla. Luokissa keskustellaan tsemppaamisesta sekä sopivista palkinnoista, kun tavoite on saavutettu.
1. Ruokailun tarkkailujakso
- Opettajien kokouksen terveiset: luokkien välistä kilpailua ei pidetty hyvänä ajatuksena. Sen sijaan opettajat toivoivat, että tarkkailu kohdistuu kaikkiin oppilaisiin yhteisesti. Näin voidaan sitten palkita onnistumisista kaikki koulun oppilaat.
2. Käytännön toteutus
- Oppilaskunnan hallituksen jäsenet toimivat vuorotellen ruokala-agentteina. Tarroja annetaan rehellisesti havaintojen mukaan, ei liian tiukasti eikä liian löysästi!
- Agentit liimaavat tarroja johonkin yhteiseen julisteeseen (joku ruokala-aiheinen: lusikoita/täytekakkuja/hedelmiä/jäätelöitä...) onnistumisen mukaan niin, että koulun oppilaat voivat seurata edistymistään.
Tarroja annetaan esim. seuraavasti:
0=jatkuvasti huutoa, kovaäänistä puhetta, juoksua, tönimistä ja hyppimistä ruokajonossa, astioiden kilistelyä ja tuolien kolinaa. Opettajat joutuvat muistuttamaan usein, kuinka käyttäydytään.
1=Edelleen liian paljon kovaäänista keskustelua, liikehdintää, ym. meteliä. On kuitenkin pieniä hetkiä, jolloin on vähän rauhallisempaa.
2=Hälinää ja rauhallisia hetkiä on suunnilleen yhtä paljon. Ruokailu on jo melko mukavaa.
3=Suurin osa ruokailusta sujuu hiljaisella äänellä jutellen ja rauhallisesti liikkuen. Välissä voi olla joku vähän levottomampi hetki, johon opettajan pitää puuttua.
4=Koko ruokailu sujuu hiljaa ja rauhallisesti. Opettajien ei tarvitse oikeastaan puuttua oppilaiden ruokailukäytökseen.
3. Palkinnot
Palkinnoille sovitaan riittävän korkeat tavoitepisteet, jotta tsemppaamista kannattaa jatkaa neljä viikkoa, eikä tavoite tule heti täyteen.
Esim.
40 tarraa = kodassa tulet ja liikunta/leikkitunti (päivittäin pitäisi saada keskimäärin 2 tarraa)
60 tarraa = leffa (päivittäin pitäisi saada keskimäärin 3 tarraa!)
1. Ruokailun tarkkailujakso
- Opettajien kokouksen terveiset: luokkien välistä kilpailua ei pidetty hyvänä ajatuksena. Sen sijaan opettajat toivoivat, että tarkkailu kohdistuu kaikkiin oppilaisiin yhteisesti. Näin voidaan sitten palkita onnistumisista kaikki koulun oppilaat.
2. Käytännön toteutus
- Oppilaskunnan hallituksen jäsenet toimivat vuorotellen ruokala-agentteina. Tarroja annetaan rehellisesti havaintojen mukaan, ei liian tiukasti eikä liian löysästi!
- Agentit liimaavat tarroja johonkin yhteiseen julisteeseen (joku ruokala-aiheinen: lusikoita/täytekakkuja/hedelmiä/jäätelöitä...) onnistumisen mukaan niin, että koulun oppilaat voivat seurata edistymistään.
Tarroja annetaan esim. seuraavasti:
0=jatkuvasti huutoa, kovaäänistä puhetta, juoksua, tönimistä ja hyppimistä ruokajonossa, astioiden kilistelyä ja tuolien kolinaa. Opettajat joutuvat muistuttamaan usein, kuinka käyttäydytään.
1=Edelleen liian paljon kovaäänista keskustelua, liikehdintää, ym. meteliä. On kuitenkin pieniä hetkiä, jolloin on vähän rauhallisempaa.
2=Hälinää ja rauhallisia hetkiä on suunnilleen yhtä paljon. Ruokailu on jo melko mukavaa.
3=Suurin osa ruokailusta sujuu hiljaisella äänellä jutellen ja rauhallisesti liikkuen. Välissä voi olla joku vähän levottomampi hetki, johon opettajan pitää puuttua.
4=Koko ruokailu sujuu hiljaa ja rauhallisesti. Opettajien ei tarvitse oikeastaan puuttua oppilaiden ruokailukäytökseen.
3. Palkinnot
Palkinnoille sovitaan riittävän korkeat tavoitepisteet, jotta tsemppaamista kannattaa jatkaa neljä viikkoa, eikä tavoite tule heti täyteen.
Esim.
40 tarraa = kodassa tulet ja liikunta/leikkitunti (päivittäin pitäisi saada keskimäärin 2 tarraa)
60 tarraa = leffa (päivittäin pitäisi saada keskimäärin 3 tarraa!)
Kokous to 27.9.
Läsnä: Kaikki paitsi Aapo
Puheenjohtaja: Susanna-ope
Sihteeri: Elisa-ope
1. RUOKATEEMAT
Keskusteltiin ruokateemoista ja -toiveista, joita eri luokissa oli noussut esiin.
Toiveruokia: pyttipannu, tortillat, toiveruokaviikko. Toivottiin myös vanhoja ruokia takaisin, mutta ei osattu nimetä muita kuin pyttipannu.
Kansainvälisiä teemoja: Amerikka (esim. hampurilaisia), Espanja, Kreikka, Meksiko, Viro, Ruotsi, Italia, Ranska, Englanti, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Venäjä, Australia
Muita teemapäiviä: Itsenäisyyspäivän suomalainen ruoka, Halloween, pääsiäinen (suklaamunia), ystävänpäivä (berliininmunkkeja), joulu (pipareita ja torttuja), vappu (tortilloja tai köyhiä ritareita)
Lisäksi toivottiin jälkkäriksi joskus pullaa, muffinsseja tai täytekakkua, lettuja, lämmintä kaakaota, kookospalloja, kiisseliä, jäätelöä
Toivottiin myös veden joukkoon jäitä.
2. RUOKAILUN MELUN VÄHENTÄMINEN
Keskusteltiin melun vähentämisestä. Mietittiin ehdotuksia toimiksi:
- jutellaan vain omassa pöydässä
- voi huomauttaa hiljaisuudesta
- myös opettajien pöydästä kuuluu liikaa ääntä!
- liikennevalot takaisin käyttöön
- liikennevalojen herkkyys pienelle, paikka mietittävä. Voisiko valoja olla kahdessa eri paikassa? Valon turha häirintä kuitenkin mietitytti.
- seurataan äänentasoa ja merkataan taulukkoon tähti --> kun tähtiä on tarpeeksi, luokka saa jonkun palkinnon
- Tarkkailutaulukko sai kannatusta: tähtiä voisi kerätä 10 tai mielellään enemmän, isommalla tähtimäärällä saa paremman palkinnon. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet voisivat tarkkailla luokkia tai eri opettajat, mielellään tarkkaillaan muita kuin omaa luokkaa.
- Sovittiin tarkkailujaksoksi neljä viikkoa. Joka luokka voi saada 0 - 3 tähteä/ruokailu. Tarkkailu aloitetaan aikaisintaan viikon kuluttua, kunhan taulukko saadaan tehtyä ja käytännön järjestelyt mietittyä, ja asia esitettyä henkilökunnalle.
3. BIOJÄTE
Keskusteltiin lyhyesti, miten biojätteen määrää voisi vähentää. Oppilaskunta ehdotti seuraavia toimia:
- jos olisi kaksi pääruokaa, oppilas voisi päättää, mitä syö
- biojäteastia pois käytöstä ainakin hetkeksi
4. MUUTA
Keskusteltiin vesihana-astian sijainnista. Todettiin, että astia ei mahdu kuitenkaan ruokatiskille, joten nykyinen paikka on hyvä.
Keskusteltiin astioiden palautusjonon paikasta. Tila tuntuu nyt ahtaalle.
Seuraavaa kokouspäivää ei päätetty.
Puheenjohtaja: Susanna-ope
Sihteeri: Elisa-ope
1. RUOKATEEMAT
Keskusteltiin ruokateemoista ja -toiveista, joita eri luokissa oli noussut esiin.
Toiveruokia: pyttipannu, tortillat, toiveruokaviikko. Toivottiin myös vanhoja ruokia takaisin, mutta ei osattu nimetä muita kuin pyttipannu.
Kansainvälisiä teemoja: Amerikka (esim. hampurilaisia), Espanja, Kreikka, Meksiko, Viro, Ruotsi, Italia, Ranska, Englanti, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Venäjä, Australia
Muita teemapäiviä: Itsenäisyyspäivän suomalainen ruoka, Halloween, pääsiäinen (suklaamunia), ystävänpäivä (berliininmunkkeja), joulu (pipareita ja torttuja), vappu (tortilloja tai köyhiä ritareita)
Lisäksi toivottiin jälkkäriksi joskus pullaa, muffinsseja tai täytekakkua, lettuja, lämmintä kaakaota, kookospalloja, kiisseliä, jäätelöä
Toivottiin myös veden joukkoon jäitä.
2. RUOKAILUN MELUN VÄHENTÄMINEN
Keskusteltiin melun vähentämisestä. Mietittiin ehdotuksia toimiksi:
- jutellaan vain omassa pöydässä
- voi huomauttaa hiljaisuudesta
- myös opettajien pöydästä kuuluu liikaa ääntä!
- liikennevalot takaisin käyttöön
- liikennevalojen herkkyys pienelle, paikka mietittävä. Voisiko valoja olla kahdessa eri paikassa? Valon turha häirintä kuitenkin mietitytti.
- seurataan äänentasoa ja merkataan taulukkoon tähti --> kun tähtiä on tarpeeksi, luokka saa jonkun palkinnon
- Tarkkailutaulukko sai kannatusta: tähtiä voisi kerätä 10 tai mielellään enemmän, isommalla tähtimäärällä saa paremman palkinnon. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet voisivat tarkkailla luokkia tai eri opettajat, mielellään tarkkaillaan muita kuin omaa luokkaa.
- Sovittiin tarkkailujaksoksi neljä viikkoa. Joka luokka voi saada 0 - 3 tähteä/ruokailu. Tarkkailu aloitetaan aikaisintaan viikon kuluttua, kunhan taulukko saadaan tehtyä ja käytännön järjestelyt mietittyä, ja asia esitettyä henkilökunnalle.
3. BIOJÄTE
Keskusteltiin lyhyesti, miten biojätteen määrää voisi vähentää. Oppilaskunta ehdotti seuraavia toimia:
- jos olisi kaksi pääruokaa, oppilas voisi päättää, mitä syö
- biojäteastia pois käytöstä ainakin hetkeksi
4. MUUTA
Keskusteltiin vesihana-astian sijainnista. Todettiin, että astia ei mahdu kuitenkaan ruokatiskille, joten nykyinen paikka on hyvä.
Keskusteltiin astioiden palautusjonon paikasta. Tila tuntuu nyt ahtaalle.
Seuraavaa kokouspäivää ei päätetty.
TO 13.9.2018
Läsnäolijat
Oppilaskunnan jäsenet: Aleksi Laine 2., Veeti Vehmas 4., Aapo S
imilä 3., Vilina Peltonen2., Kerttu Ryhtä 3. Vilma Peltonen 4. Yrjö Arjoniemi 1. Aapo Ryhtä 6. Silva Rämö Ryhtä 6. Lauriina Leino 6. Eemeli Jaakkola 6. Veera Hiisilä 1. Helmi Henriksson 5. ja Inka Laurinen 5.
Oppilaskunnan ohjaajat: Susanna Peltonen, Elisa Peussa ja Minna Salminen
1. Toivotettiin kaikki tervetulleeksi ja kerrattiin yhteiset kokouskäytännöt
2. Alkuleikki: Minä myös
3. Muistutttiin, että kokouksella on aina puheenjohtaja. Puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja tasapuolisesti. Nalle-pehmolelu kertoo kenellä on puheenvuoro. Kokouksen asiat käytiin läpi.
4. Käytiin läpi kokouksen asiat: järjestyssäännöt, ruokailukäytännöt, kokoukset ja niistä ilmoittaminen
5. Tiedottaminen: Elisa kysyi, missä oppilaskunnan hallituksen kokoukset ilmoitettaisiin. Keskusteltiin parhaimmista käytänteistä.
Aleksi ehdotti ruokasalia, Eemeli oven ulkopuolta, Kerttu kieliluokan käytävää, Lauriina ehdotti, että kaikkien ulkoovien edessä olisi tietoa kokouksessa. Sovittiin, että seuraava kokous ilmoitetaan kaikkien ulko-ovien ulkopuolella.
Kokous on tarkoitus pitää kerran kuussa.
6. Järjestyssäännöt:
Oppilaat pohtivat, miksi säännöt ovat tärkeitä ja mitä tapahtuu, jos sääntöjä ei ole. Keskusteltiin myös oman luokan säännöistä ja niiden tärkeydestä. Tehtäväksi annettiin tarkistaa, että jokaisen luokan seinältä löytyy oman luokan tärkeimmät säännöt.
Tärkeiksi asioiksi koettiin toisen koskemattomuus ja työrauha. Myös kaverin mukaan ottaminen mukaan ja heikomman auttaminen koettiin tärkeäksi.
Keskusteltiin, mitä seuraa, jos sääntöjä rikotaan toistuvasti. Oppilaat tiedostivat wilmamerkinnän, puhuttelun ja jälki-istunnon merkityksen. Esiin nostettiin myös jälki-istunnon lisääminen.
Oppilas kertoi omasta jälki-istunnon kokemuksestaan ja sen vaikutuksesta käytökseen.
Kiva-kouluasiat otettiin esiin kiusaamisen ehkäisemisen yhteydessä. Keskustelun merkitys korostui oppilaiden puheenvuoroissa.
Oppilaskunnassa oli rakentavaa keskustelua.
7. Ruokailun ajankohtaiset asiat:
Ruokalahenkilökunta mainitsi kovan äänenkäytön ja ruuan laskiämpäriin viennin runsauden.
Pasi-rehtori pyysi keskustelemaan ruokailun teemapäivistä. Keskustelua toivottiin käytävän luokissa.
Ruokalautaset pitäisi putsata, ruokahävikki on ollut tiedossa pitkän aikaa ja siihen on hankala puuttua.
Oppilaskunnan jäsenet vievät viestiä luokkiin ja luokissa pohditaan ruokailun hiljaisuutta ja ruokahävikin pienentämistä. Ajatuksia tuodaan seuraavaan kokoukseen.
8. Elisa päätti kokouksen. Seuraava kokous pidetään 27.9. klo 9.45 iltapäiväkerhon tilassa.
Oppilaskunnan jäsenet: Aleksi Laine 2., Veeti Vehmas 4., Aapo S
imilä 3., Vilina Peltonen2., Kerttu Ryhtä 3. Vilma Peltonen 4. Yrjö Arjoniemi 1. Aapo Ryhtä 6. Silva Rämö Ryhtä 6. Lauriina Leino 6. Eemeli Jaakkola 6. Veera Hiisilä 1. Helmi Henriksson 5. ja Inka Laurinen 5.
Oppilaskunnan ohjaajat: Susanna Peltonen, Elisa Peussa ja Minna Salminen
1. Toivotettiin kaikki tervetulleeksi ja kerrattiin yhteiset kokouskäytännöt
2. Alkuleikki: Minä myös
3. Muistutttiin, että kokouksella on aina puheenjohtaja. Puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja tasapuolisesti. Nalle-pehmolelu kertoo kenellä on puheenvuoro. Kokouksen asiat käytiin läpi.
4. Käytiin läpi kokouksen asiat: järjestyssäännöt, ruokailukäytännöt, kokoukset ja niistä ilmoittaminen
5. Tiedottaminen: Elisa kysyi, missä oppilaskunnan hallituksen kokoukset ilmoitettaisiin. Keskusteltiin parhaimmista käytänteistä.
Aleksi ehdotti ruokasalia, Eemeli oven ulkopuolta, Kerttu kieliluokan käytävää, Lauriina ehdotti, että kaikkien ulkoovien edessä olisi tietoa kokouksessa. Sovittiin, että seuraava kokous ilmoitetaan kaikkien ulko-ovien ulkopuolella.
Kokous on tarkoitus pitää kerran kuussa.
6. Järjestyssäännöt:
Oppilaat pohtivat, miksi säännöt ovat tärkeitä ja mitä tapahtuu, jos sääntöjä ei ole. Keskusteltiin myös oman luokan säännöistä ja niiden tärkeydestä. Tehtäväksi annettiin tarkistaa, että jokaisen luokan seinältä löytyy oman luokan tärkeimmät säännöt.
Tärkeiksi asioiksi koettiin toisen koskemattomuus ja työrauha. Myös kaverin mukaan ottaminen mukaan ja heikomman auttaminen koettiin tärkeäksi.
Keskusteltiin, mitä seuraa, jos sääntöjä rikotaan toistuvasti. Oppilaat tiedostivat wilmamerkinnän, puhuttelun ja jälki-istunnon merkityksen. Esiin nostettiin myös jälki-istunnon lisääminen.
Oppilas kertoi omasta jälki-istunnon kokemuksestaan ja sen vaikutuksesta käytökseen.
Kiva-kouluasiat otettiin esiin kiusaamisen ehkäisemisen yhteydessä. Keskustelun merkitys korostui oppilaiden puheenvuoroissa.
Oppilaskunnassa oli rakentavaa keskustelua.
7. Ruokailun ajankohtaiset asiat:
Ruokalahenkilökunta mainitsi kovan äänenkäytön ja ruuan laskiämpäriin viennin runsauden.
Pasi-rehtori pyysi keskustelemaan ruokailun teemapäivistä. Keskustelua toivottiin käytävän luokissa.
Ruokalautaset pitäisi putsata, ruokahävikki on ollut tiedossa pitkän aikaa ja siihen on hankala puuttua.
Oppilaskunnan jäsenet vievät viestiä luokkiin ja luokissa pohditaan ruokailun hiljaisuutta ja ruokahävikin pienentämistä. Ajatuksia tuodaan seuraavaan kokoukseen.
8. Elisa päätti kokouksen. Seuraava kokous pidetään 27.9. klo 9.45 iltapäiväkerhon tilassa.