Saamen kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Oppilaita rohkaistaan käyttämään saamen kieltä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa.  

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilasta vuosiluokilla 3-6 saavutettujen taitojen syventämisessä, kehittää oppilaan kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielen opiskelutaitojaan.  

Kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä syvennetään pohtimalla erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä. Myös tunteiden käsittelylle annetaan tilaa, ja tarpeen mukaan vaikeita asioita voidaan käsitellä myös koulun opetuskielellä.  

Saamen kielen opetusta voidaan integroida eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetukseen ja päinvastoin.
Oppilaita rohkaistaan tiedonhakuun saamen kielellä eri oppiaineissa.

 

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen:

Opetuksessa valitaan sellaisia sisältöjä ja toimintatapoja, jotka rohkaisevat tutustumaan saamelaiskulttuurin eri ilmiöihin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja saamen kielen opiskelussa. Perehdytään yksilön kielellisiin oikeuksiin.

7. luokka Kielten statuksiin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurie välinen toimintakyky 

• Pohditaan, millaisia asenteita saamenkieleen liittyy.  
• Keskustellaan lähiympäristön monikielisyydestä ja saamen kielen merkityksestä siinä. 
• Maailmankansalaisen taitojen kehittyminen opiskeltavaa kieltä käyttämällä 

• Pohditaan saamelaisen kielialueen kulttuuria.  
• Kielellinen päättely
• Opetellaan ja kerrataan kielitiedon peruskäsitteitä.

8. luokka  Kielten statuksiin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurienvälinen toimintakyky 

• Pohditaan eri saamen kielten yhtäläisyyksiä.
• Tunnistetaan saamen kielten asema vähemmistö- ja uhanalaisena kielenä.
• Maailmankansalaisen taitojen kehittyminen opiskeltavaa kieltä käyttämällä
• Laajennetaan tietoja saamelaiskulttuurista ja saamen kielistä.
• Pyritään aktiiviseen saamen kielen käyttöön.  
• Kielellinen päättely
• Syvennetään tietoja kielitiedon peruskäsitteistä.
• Pyritään itse havaitsemaan ja päättelemään kielen säännönmukaisuuksia.  

9. luokka Kielten statuksiin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurienvälinen toimintakyky Seurataan ajankohtaisia saamelaisalueeseen ja saamen kieleen liittyviä keskusteluita tai ilmiöitä.  Ymmärretään kielenelvytyksen perusperiaatteet ja oma rooli kielenelvyttäjänä.  

• Maailmankansalaisen taitojen kehittyminen opiskeltavaa kieltä käyttämällä
• Seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja tilaisuuksia saamen kielellä.
• Tutustutaan saamen kielen taidon tarjoamiin mahdollisuuksiin työelämässä ja opinnoissa.
• Kielellinen päättely
• Opetellaan itse huomaamaan saamen säännönmukaisuuksia.
• Laajennetaan kielitiedon käsitteiden osaamista.
• Verrataan saamen kieltä muihin tuttuihin kieliin. 

 

S2 Kielenopiskelutaidot:
Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja.
Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

7. luokka  Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi jayhteistyö  

• Harjoitellaan omien oppimistavoitteiden asettelua.  
• Opetellaan arvioimaan ja seuraamaan omaa oppimista.
• Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja erilaisissa työskentely kokoonpanoissa. 
• Elinikäisen kielen opiskelun valmiuksien kehittyminen
• Vahvistetaan omia oppimisvahvuuksia.

8. luokka  Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi jayhteistyö  

• Asetetaan omia oppimistavoitteita ja arvioidaan niiden toteutumista.  
• Harjoitellaan yhteistyötä ja palautteen antamista.
• Pohditaan omaa ja muiden työskentelyä ryhmän jäsenenä.  
• Elinikäisen kielen opiskelun valmiuksien kehittyminen
• Tarkkaillaan oppilaiden mahdollisuuksia hyödyntää saamen kieltä koulun ulkopuolella, esimerkiksi harrastuksissa, kesätöiden haussa tai TET - paikan haussa.  

9. luokka Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi jayhteistyö  

• Asetetaan pidemmän aikavälin oppimistavoitteita.
• Tarkkaillaan omaa oppimista ja arvioidaan omaa kielitaitoa. 
• Annetaan ja vastaanotetaan kannustavaa palautetta.
• Elinikäisen kielen opiskelun valmiuksien kehittyminen 
• Pohditaan saamen kielen merkitystä omassa elämässä ja tulevaisuudessa, opinnoissa ja työelämässä.  

• Pyritään tutustumaan saamen kielen merkitykseen jossakin lähialueen yrityksessä, työpaikassa, järjestössä tai yhteisössä, esimerkiksi saamenkielisessä päiväkodissa.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä:

Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana ovat ajankohtaisuus sekä nuoren toiminta saamenkielisissä yhteisöissä, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon.
Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia.
Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.
Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä ja puhumista sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

 7.  luokka Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa 

• Aihealueina minä ja lähiympäristöni, koulunkäynti, vaatetus, harrastukset, ystävyys, rahankäyttö ja ostokset. Harjoitellaan kertomaan ja keskustelemaan aiheista ja havainnoidaan aiheisiin liittyviä vuorovaikutustilanteita.  
• Viestintästrategioiden käyttö
• Kannustetaan aktiiviseen viestintään.
• Opetellaan tukeutumaan puhekumppanin apuun.
• Opetellaan korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa elein, ilmein ja muin keinoin.
• Viestinnän kulttuurinen sopivuus
• Tarkkaillaan viestinnän kulttuurisia erikoispiirteitä ja tilanteeseen sopivuutta.

8. luokka Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

• Aihealueina matkustamiseen ja saamen kielellä toimimiseen ja asumiseen liittyvät tilanteet.  
• Harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua kohteliaasti. 
• Viestintästrategioiden käyttö 
• Harjoitellaan käyttämään korvaavia ilmauksia tai selittämään sama asia eri tavoin.  
• Harjoitellaan tapoja selvittää viestintätilanteessa vieras sana tai ilmaus. 
• Viestinnän kulttuurinen sopivuus
• Huomioidaaneri saamenkielisillä alueilla esiintyvä vaihtelu kielenkäytössä ja tavoissa. 

9. luokka Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa  

• Havainnoidaan ja harjoitellaan työelämässä ja jatko - opinnoissa tarvittavia viestintätaitoja.  
• Harjoitellaan sujuvaa, saamen kielelle ominaista viestintää erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. 
• Pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia kansainväliseen yhteydenpitoon.
• Viestintästrategioiden käyttö
• Vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja.
•  Tutustutaan joihinkin saamenkielisiin sanontoihin ja idiomeihin.  

• Viestinnän kulttuurinen sopivuus
• Keskustellaan saamelaisten historiasta ja sen vaikutuksesta nykypäivään

•  

  S3 Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

7.luokka
Tekstien tulkintataidot
• Tutustutaan monipuolisiin teksteihin, joiden aiheina
ovat oppilaan lähipiiriin kuuluvat asiat, kuten
koulunkäynti, vaatetus, harrastukset, ystävät, rahankäyttö
• Valitaan yhdessä oppilaita kiinnostavia tekstejä.
• Opetellaan ymmärtämään saamen foneettista kirjoitusta.
 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä ja puhumista sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.
 Havainnoidaan saamen kielen rytmiä ja intonaatiota.

8. luokka
Tekstien tulkintataidot
• Perehdytään erilaisiin kirjoitettuihin, äänitettyihin tai
muihin teksteihin, joiden aiheet laajentavat oppilaiden
saamelaiskulttuurin tuntemusta
• Valitaan yhdessä oppilaita kiinnostavia ja heille merkityksellisiä tekstejä.
• Kiinnitetään huomiota kielen rakenteisiin erilaisissa
teksteissä.

9. luokka
Tekstien tulkintataidot
• Tulkitaan tekstejä, jotka käsittelevät oppilaan tulevaisuutta,kuten opintoja ja työelämää.
• Perehdytään teksteihin, jotka käsittelevät ympäristöä
tai muita ajankohtaisia, yhteiskunnallisia aiheita.
• Tutustutaan viesteihin ja erilaisiin teksteihin monenlaisissa sähköisissä medioissa.
 Huomioidaan myös tekstit, jotka ovat esimerkiksi audio- tai videomuodossa.
• Hyödynnetään monenlaisia apuvälineitä tekstien tulkinnassa.
• Havainnoidaan kielen rakenteita teksteistä.

S3  Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä 


7. luokka  
Tekstien tuottamistaidot
• Kiinnitetään erityisen paljon huomiota ääntämiseen,
sana- ja lausepainoon ja puherytmiin.
• Harjoitellaan kertomaan puhuen ja kirjoittaen itselle
merkityksellisistä asioista.
• Opetellaan oman mielipiteen ilmaisemista ja puhekumppanin mielipiteeseen vastaamista.
• Harjoitellaan asioiden kuvailua ja vertailua.
• Kiinnitetään huomiota kielen rakenteisiin omissa tuotoksissa.

8. luokka
Tekstien tuottamistaidot
• Opetellaan kertomaan omasta vapaa-ajasta.
• Harjoitellaan menneistä ja tulevista tapahtumista kertomista.
• Harjoitellaan kertomaan oman paikkakunnan asioista.
• Tarkkaillaan rakenteiden oikeellisutta omissa tuotoksissa.
• Tarkkaillaan omaa ääntämistä.

9.luokka
Tekstien tuottamistaidot
• Opetellaan tuottamaan tekstejä, joita tarvitaan jatkoopinnoissa ja työelämässä.
• Valmistellaan omia tekstejä, jotka käsittelevät ympäristöä, mediaa, kulttuuria tai muuta ajankohtaista aihetta.
• Tarkkaillaan omissa tuotoksissa rakenteiden monipuolisuutta ja oikeellisuutta.
• Harjoitellaan esiintymistä saamenkielellä.
• Opetellaan tarkkailemaan ja arvioimaan omaa ääntämistä.
 Hyödynnetään myös digitaalisia työkaluja ääntämisen havainnoinnissa.

Kielen rakenteista keskeisimmät:

 7.luokka:

Ääntämisohjeita; vokaalit, švaa - vokaali, erityiset kirjaimet
Äännevaihtelut; astevaihtelu, diftongit, vokaalinmuutos 2.tavussa
Sanaluokat; lukusanat, järjestysluvut, parillistavuiset substantiivit, persoonapronominit
Liitepartikkelit; - go , -ge, - son, - han, - nai
Verbit; yksikkö, kaksikko, monikko, -at, -it ja -ut loppuisten verbien, paritontavuisten- , kieltoverbien - ja olla- verbin preesens 
Sijamuodot; yksikön ja monikon nom., gen.-akk., illatiivi, lokatiivi, komitatiivi ja essiivi 
Lauseenjäsenet; subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi, attribuutti
Muita aiheita; tervehtiminen, hyvästely, kellonajat, vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet, paikannimet, nimikäytäntö, itä- ja länsimurre
Vuodenkierto on saamelaisten, ”Kahdeksan vuodenajan kansan”, elämänrytmin perusta; kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä,
syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi.

8.luokka:
Äännevaihtelut; astevaihtelu, diftongin oikeneminen, 2.tavun vokaalinmuutokset kertausta
Adjektiivit; buorre + substantiivi, adjektiivi predikatiivina ja attribuuttina, adjektiivin monikkomuoto
Pronominit; dat + substantiivi, mii + monikon genetiivi - akkusatiivi, relatiivi -, demonstratiivipronominit, 
 mihkkege + monikon genetiivi - akkusatiivi, ieš - pronomini.
Substantiivit; paritontavuiset substantiivit
Verbit; preteritimuodot, kieltoverbin imperatiivi, preteritin kieltomuoto, ballat + lokatiivi, liikot + illatiivi
Murre-eroja; lulli/máddi, oažžut/fidnet, ráinnas/buhtis, jur/aiddo, dievdu/almmái, mannat/fitnat, njoarrat/leiket, ruohttat/viehkat
Informaatiota; saamelaisten tavallisimmat ruokalajit, maita ja kansoja, davvi - lulli - nuorti - oarji, 
 Mot giella seailu?, saamelaisia järjestöjä ja laitoksia, saamen kielen opetus Suomessa, Saamelainen poronhoito, Porolla on monta nimeä.
Vuodenkierto on saamelaisten, ”Kahdeksan vuodenajan kansan”, elämänrytmin perusta; kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä,
syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi.

9.luokka:
Verbit; konditionaali, potentiaali, imperatiivi, aktion lokatiivi, gerundi, verbigenetiivi, partisiipin preesens, passiivi,
 inkoatiiviverbit, kausatiiviverbit
Adverbiaali; käytetään erilaisia substantiivin ja verbin muotoja
Verbeistä johdettuja substantiiveja; aktio, aktion lokatiivi, partisiipin preesens
Substantiivit; supistumavartaloiset; Suolu - sanan taivutus, 
Pronominit; Maid - muodon käyttö
Adjektiivit; komparatiivi, superlatiivi, -heapmi - tunnuksella johdetut adjektiivit, -saš - johdetut adjektiivit
Sijamuodot eräiden verbien yhteydessä; liikot + illatiivi, ballat + lokatiivi, jearrat + lokatiivi tai akkusatiivi
Postposition; - haga -käyttö
Muita aiheita; duodji, joiku, pohjoissaamen murteet, saamen kielen sanoja muissa kielissä, saamen kielet, saamen kieli ammattikielenä, saamelainen mytologia.
Vuodenkierto on saamelaisten, ”Kahdeksan vuodenajan kansan”, elämänrytmin perusta; kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä,
syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi.