Kouluruokailu
Kouluruokailun tehtävä
Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä, kuten tilojen ja ajoituksen määrittämisessä, otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Järjestelyt ovat myös osa kouluympäristön turvallisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Riittävän pitkä ruokailuaika varmistaa kylläisyyden ja kiirettömän vuorovaikutuksen yhteisöllisyyttä vahvistavassa ohjatussa tilanteessa. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana ja samalla ne edistävät työkykyä ja oppimista. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Kouluvuodet ovat merkityksellinen vaihe vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Irtautuminen kodin vaikutuspiiristä tapahtuu vähitellen kohti itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista elintavoista. Kouluateria voi toimia mallina ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä elämänvaiheissa.
Yhteistyö kouluruokailun toteuttamisessa
Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.
Kouluruokailu onnistuu tavoitteissaan parhaiten silloin, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset. Rehtori, opettajat, koulunkäynninohjaajat, terveydenhoitajat ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät kouluruokailujärjestelyjen kehittämisessä yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa. Kouluruokailu on osa opetusta. Ruokailun merkitystä on tärkeää painottaa erityisesti kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian sekä liikunnan opetuksessa. Kouluruokailun onnistumisen edellytyksenä on myös innostunut ja ammattitaitoinen ruokapalveluhenkilöstö.