Keskiviikko 16.1.2019

Kolmas Job shadowing -päivä alkoi 3. luokan saksan tunnilla. Oppilaat olivat aikaisemmin kirjoittaneet kirjoitustehtävän, jonka opettaja nyt palautti korjattuna. Oppilaat jättivät omat tehtävänsä näkyville omalle pulpetilleen ja kiertelivät luokassa noin 15 minuuttia lukemassa toisten kirjoittamia tarinoita. 24 oppilaan luokassa oli myös autistinen poika. Tunnin loppuosa käytiin läpi kielioppia, joka oli kiinnostavaa myös saksaa vieraana kielenä opettavan näkökulmasta.

Toisella tunnilla oli vuorossa 3. luokan englannin tunti. Aiheena olivat Lontoon nähtävyydet. Tunnilla ei käytetty äänitettä, vaan oppilaat lukivat tekstit ääneen. Lukeminen sujui pääosin todella hienosti. Muutama oppilas oli itse käynyt Lontoossa. Ryhmässä on kaksi oppilasta, jotka puhuvat äidinkielenään englantia.

Seuraavalla tunnilla seurasin Rolandin saksan tuntia 1. luokan oppilaille. Kun menimme luokkaan, siellä oli käynnissä musiikin säestämä jumppa. Roland kertoi, että kyseessä oli "liikkuva opetus" (Bewegter Unterricht). Oppilailla on jokainen koulupäivä liikuntatuokio, johon menee noin 5 minuuttia jostakin oppitunnista. Ryhmässä on kaksi oppilasta, jotka näyttävät liikkeet malliksi muille ja myös valvovat, että kaikki oppilaat osallistuvat.

Roland kävi Suomessa Comenius-projektin aikana ja jumpan jälkeen hän kertoikin oppilaille omista kokemuksistaan Suomessa. Oppilaat esittivät minulle myös Suomeen liittyviä kysymyksiä. Minulla oli luokassa mukana Suomen joulusta ja talvesta kertova valokuvakirja, josta näytin oppilaille jäänmurtaja Sampoon ja Kemin lumilinnaan liityviä kuvia.

Tunnilla kerrattiin vielä edellisellä kerralla opeteltuja kielioppiasioita eli persoonapronominien eri sijamuotoja. Suomessa sijamuodoista käytetään nimiä, mutta täällä puhutaankin sijamuotojen järjestysnumeroista: nominatiivi on 1. sijamuoto, genetiivi 2., datiivi 3. ja akkusatiivi 4. sijamuoto. Pronominien lisäksi tunnilla harjoiteltiin lyhyiden tekstien analysointia, korjaamista ja parantamista.

Pitkän välitunnin jälkeen otin valokuvakirjan mukaani ja lähdin kansliaan etsimään rehtoria. Luovutin kirjan hänelle. Seuraavaksi lähdin hänen kanssaan noin puoli tuntia kestävään tapaamiseen, jossa hänelle neuvottiin erilaisia hengitystekniikkaan ja äänenmuodostukseen liittyviä asioita. Aihetta oli aikaisemmin käsitelty luennolla ja vapaaehtoiset olivat voineet ilmoittautua henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ammatti-ihminen oli tätä varten koululla tänään ja torstaina. Tämän jälkeen keskustelimme vielä hetken aikaa kansliassa ja sovimme tapaavamme perjantaiaamuna.

5. tunnilla Priskalla ei ollut opetusta, joten etsimme uudelta puolelta tyhjän luokkahuoneen. Uuden puolen luokissa on SmartBoardit, mutta kukaan ei ollut varsinaisesti opastanut niiden käytössä. Neuvoin Priskaa taulun kalibroinnissa ja kerroin Smart Notebook -ohjelman olemassaolosta. Heillä näytti olevan ohjelmasta versio 17, kun meillä on jämähdetty versioon 11. Esittelin Priskalle Peda.nettiä ja lukion kotisivuja sekä Otavan opepalvelun sähköisiä materiaaleja.

Lounastauon jälkeen haimme Priskan auton ja suuntasimme kohti Innsbruckia, jonne on noin tunnin matka. Kohteenamme olivat Kaiserliche Hofkirche ja Ferdinandeum-museo. Kirkossa on keisari Maximilian I suuri hautamuistomerkki ja sen ympärillä 28 suurta mustaa pronssipatsasta, jotka esittävän keisarin sukulaisia ja hänen esikuviaan. Lisäksi kirkosta löytyy Andreas Hoferin hauta. Ferdinandeum-museossa oli joulukuussa avattu kansallissosialismiin liittyvä näyttely, johon tutustuimme. Innsbruckin retken päätteeksi kävimme vielä vuonna 1884 perustetussa kahvilassa Café Centralissa.