Sain nukkua hieman pidempään tänä aamuna, peräti puoli kahdeksaan. Yö meni suurimmaksi osaksi valvoessa, sillä tuuli ylsi myrskylukemiin ja piti kovaa meteliä. On muuten ihanaa, kun voi kävellä koululle ja aikaa kuluu vain reilu viisi minuuttia. Matkalla kouluun voin ihailla jouluvalaistuja katuja ja kauppoja. Luksusta, sanoisin. No, ensi viikolla koittaa paluu arkeen ja autoon. Tästä täytyy nyt nauttia koko rahan edestä. 

Seurasin tänään biologian ja tietotekniikan tunteja. Tunteja oli kaikkiaan viisi, kolme biologian ja kaksi tietotekniikan ja kaikki tunnit niin erilaisia. Ensimmäisen biologian tunnin aiheena oli hengitystiehyet. Opettaja selitti kuvien avulla eri toimintoja ja kuvan englanninkieliset nimet käännettiin omalle kielelle. Seuraavat biologian tunnit olivatkin sitten laboratoriotunteja, joissa tehtiin mittauksia mm. keuhkojen tilavuutta. Opiskelijoilla on koko lukion ajan käytössä sama oppikirja, jossa on sivuja n. 800 ja kirja on englanninkielinen. Kirjaa ei tarvitse kuljettaa mukana kouluun vaan opiskelijat tutustuvat tulevaan aiheeseen kotona ja tunnilla sitten tehdään muistiinpanoja ja monisteita. Laboratoriossa opiskelijat työskentelivät pareittan. Opettaja kierteli luokassa seuraamassa edistymistä ja neuvomassa tarvittaessa. Opiskelijat toimivat omatoimisesti ja vaikuttivat motivoituneilta. Tunnilta sai lähteä, kun oli saanut mittaukset ja laskelmat tehtyä, vaikka oppituntia oli kohtuullisen paljon jäljellä. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet heti, vaan jäivät tekemään omia tehtäviä loppuun. Osa opiskelijoista kävi henkilökohtaisesti toivottamassa minulle hyvää päivänjatkoa poistuessaan tunnilta. Olin kyllä otettu saamastani kohtelusta. Niin ja laboratorioluokassa kasvatetaan sauvasirkkoja sekä joitakin kasveja. 

Tietotekniikan tunneilla oli aiheena tilastotiede. Tässä lukiossa on vielä käytössä tietokoneluokka. Koneita oli kaikkiaan 30, joista kaksi konetta oli vapaana. Oli ihailtavaa seurata, miten asian osaavat opiskelijat neuvoivat toisia. Ketään ei tarvinnut patistella töihin vaan kaikki tekivät annettuja tehtäviä ja hakivat lisätehtäviä omatoimisesti opettajan pöydältä. Kehonkielestä, eleistä ja ilmeistä päättelin, kun en vieläkään tätä islanninkieltä osaa, että kukaan ei valittanut miksi näitä pitää tehdä tai että tehtävät eivät kiinnosta. 

Tässä muutamia tunteja seuranneena, täytyy ihailla sitä, miten opiskelijat hiljentyvät heti kun opettaja sihisee tai kehottaa hiljentymään. Opiskelijoissa on niitä, jotka istuvat käsi poskella ja kuuntelevat mutta eivät tee muistiinpanoja ja niitä jotka istuvat kuulokkeet päässä tai räpläävät kännykää mutta he eivät häiritse opettajaa eivätkä muita opiskelijoita. 

Koulupäivän jälkeen pääsin kiertoajelulle yhdyshenkilöni kanssa. Käytiinpä ihan presidentin kotipihalla kääntymässä. Huomenna on sitten pelkästään kielten tunteja.